torstai 19. joulukuuta 2013

Palloja pikkukuusessa ja pikkupallo vatsassa - 19. luukku

Jo oli aikakin! Pikkukuusi koristeltu ja iso haettu, josko sen vuoro olisi huomenna. Niin oli hentoiset oksat E:n kuusessa, että omin kätösin hän ei saanut palloja ujutettua riittävän pitkälle. Yllättävän maltillisena hän halusi kuusen pitää, mutta kimallusta täytyi saada juurelle. Lisäksi hän kuorrutti pianon ja Peppi-talon hopeakimalleköynnöksillä...

pieni joulukuusi lastenhuoneessa, joulukuusen koristeet

pieni joulukuusi lastenhuoneessa, joulukuusen koristeet

Melkoisen pallon olen kehitellyt tuonne mahaankin. Nämä saattavatkin olla viimeisiä kuvia raskausvatsan kanssa, sillä kivuliaita supistuksia on päivittäin. Sairaalakassi on pakattu (tarvitseeko sinne muuta kuin vaihtovaatteita, lehtiä ja suklaata?!) ja hirvittää niin hemmetisti. Esikoisen kohdalla en jännittänyt synnytystä, mutta nyt pelottaa, kun tiedän mitä se on.


Ihmisten ilmoille lähtiessä täytyy valitettavasti vaihtaa yöhousut ja villasukat pois. Toisaalta on kyllä ihana välillä vaihtaa kotilook siistimmäksi. Viime viikon E:n jumppakerhon joulunäytökseen ja tämän viikon Panini-reissulle vetäisin Vilan luottomekon. Mekko tuntuu edelleen hyvältä päällä, mutta Mamalisciousin housujen vyötäröresori rullautuu aika ikävästi vatsan alle. Kuva lokakuulta täällä. Onneksi vatsa on kuitenkin kasvanut, vaikka kuvissa ei ehkä siltä näytä.


Olen niin tyytyväinen, että tavallinen villakangastakkini on hoitanut hommansa myös loppuraskauden aikana, eikä tarvinnut ostaa mitään raskaustakkia. Tässä Vilan hieman A-linjaisessa takissa on piilonapit ja alimmainen menee vielä hyvin kiinni. Eihän se ihan nappiinsa istu, mutta ajaa asiansa. Rajasin näköjään sujuvasti osan päästä ja jaloista pois, enkä kiireessä ehtinyt edes suoristella vaatteita. Nooo, mitäpä noista. :)

Minä odottelen vielä perunalaatikon ja marengit uunista ja painun pehkuihin kerrankin ajoissa. Mönkään taisivat muuten mennä molemmat - laatikko ei imeltynyt ja marenkia vatkasin vartin eikä vaan pysynyt kupissa. Sen sijaan huomasin roiskineeni laatikot, vaatteet, pöydän jalat ja lattian kahden metrin säteeltä valkuaisvaahdolla... Huoh, aina ei mene kuin strömsössä, mutta onneksi ei olla pahemmin siivottu! Ja laatikot voi ostaa muualta, uusia en ala tekemään.

Sellaisia tunnelmia tänne, mikäs teillä on meninki? Huomiseen! :)

Katri
SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig