Keittiön kauhu, munkkimaakari pullapaakari

Ei kuulkaa mennyt taas niin kuin Strömsössä mun leipomukset tänään. Tai onhan tässä ollut vähän takkuilua muutenkin viime aikoina... Johtuneeko siitä, etten ole viitsinyt lukea ohjeita kunnolla - Sitruunamarenkitorttu päästi täytteet ulos ennen aikojaan, kun en noudattanut jäähdyttämisneuvoa, ja saaristolaisleipä kohosi yli äyräiden liian pienessä vuoassa. Mutta tämän päivän munkkiepisodi oli kyllä vailla vertojaan. Ei hyvänen aika... Mietin tosissani, enkö todellakaan osaa enää edes pullaa leipoa?! Ensimmäisessä työpaikassani 15-kesäisenä leivoin munkkeja ja pullaa kaksi kertaa päivässä...

No, ajattelin tehdä puolikkaan munkkitaikinan, kun saaristolaisleivästä oli jäänyt ylimääräiseksi puoli pakettia hiivaa. En viitsinyt hakea yleiskonetta pikkutaikinan vuoksi, joten optimistisesti ajattelin pyöräyttäväni sellaisen käsin. Sekoittelin hiivan, suolan, sokerin ja kaardemumman lämpöiseen maitoon ja aloin lisätä jauhoja (kaikki desilitramitat olivat tiskissä, joten turvauduin johonkin mitta-asteikolliseen sporttipulloon). Sitten tajusin unohtaneeni munan, jonka heitin joukkoon kuitenkin, ja vielä hieman jauhoja perään, jotta taikina lähtee käsistä irti. Taikina meni ihan tinttanaksi, enkä todellakaan jaksanut vaivata sitä. Tarkoituksena oli tehdä löysä taikina, mutta kun en raaskinut poiskaan heittää, ajattelin, että katsotaan josko siitä kelpo tulisi. 

Kun olin peitellyt taikinan, tajusin unohtaneeni voin. Noniin ja sitten sulattamaan voita, joka räiskyi pitkin mikroa. Jotta saisin sen sekoitettua taikinan joukkoon, tarvitsisi sitä hiukan vielä vaivata, joten lopulta hain sen yleiskoneen. Pesin ja kuivasin osat, ja heitin taikinaköntin, voin ja jauhoja kulhoon, väänsin koneen laulamaan ja odottelin ihmettä. No sitä ei tapahtunut, vaan taikinasta tuli niin tönkköä, että luovutin sen kanssa. Onneksi oli kuivahiivaa kaapissa, joten heitin taikinan roskiin, pesin jälleen kaikki osat ja aloitin uudelleen. Aloin samalla lämmittää uutta maitoa kattilassa, (liian kuumaksi tietenkin) ja seuraavaksi odottelin sen jäähtymistä. Kasailin muita tarvittavia aineita ja tajusin, että kaikki desilitramitat ja sporttipullot ovat äsken käynnistämässäni tiskikoneessa. Aikani tuskailtuani miten mä voisin tässä nyt mittakupiksi muuttua keksin parin desin tuttipullot! Tulipa niillekin käyttöä! Lopputarina sujuikin sitten ihan niin kuin kuuluukin - taikinasta tuli hyvä, munkeista herkkuja ja kuvista näyttää kuin mitään ongelmia ei olisi ollutkaan! :) 

Hee, oli pakko vähän leikkiä ja tarkentaa tuon munkin reiän läpi! :D

Eipä niitä paljoa jäänyt vanhenemaan, hyvä niin! Mä olen syönyt jo kolme kahden tunnin sisään. :)

Harmillisen koleaa säätä se on luvannut vapuksi, mutta eipä lapsiperheen suunnitelmiin välttämättä muutenkaan tuo ulkona hilluminen kuulu. Vappuaattona menemme sirkukseen ja vappupäivänä varmaan grillailemme kotona, toivottavasti saamme myös seuraa. E on ihan täpinöissään ekasta sirkuksesta! Hän aikoo kuulemma isona sirkustelijaksi. :)

Iloista vappua!! 

Katri

Lemppareita, Top 5 -haaste

Samalla kun viime viikkoina yritin organisoida tavarasäilytystä järkevämmäksi, järjestellä kaappeja ja roudata tavaraa kirppikselle, pohdin tätä Ajatuksia Saksasta blogin Oililta saamaani haastetta. Kiitos kovasti, tässä olikin haastetta! :) Tämä on lojunut ajatuksen tasolla ja luonnoksissa jo jonkin aikaa mahdollisesti siksi, että olen mahdoton jahkailija (olen niitä, joille iskee aina annoskateus), enkä näköjään osaa kovin helposti listata asioita. Teen kyllä erinäisiä muistilistoja jatkuvasti (kännykän OneNote -sovellus on oikea käteni), mutta top vitosten erottelu ei näköjään ollutkaan ihan helppoa. Postauksesta tulikin pitkä kuin nälkävuosi, joten onnittelut, jos jaksat lukea loppuun asti! :D

PARASTA KODISSANI

Pohjaratkaisu. Kotimme on mukavan kompakti, mutta ei tylsä. Olemme katselleet isompaa kotia, ja monissa varsinkin uusissa omakotitaloissa pohjaratkaisut ovat tehoneliöiden vuoksi ehkä vähän tylsiä.

Keittiö. Iso ja toimiva keittiö on meille tosi tärkeä. Ruokaa on helppo laittaa, kun tilaa on tarpeeksi. Seuraavassa kodissamme toivottavasti on vielä isompi keittiö!

Takka. Takkaan minulla on vähän ristiriitainen suhde. Rakastan sen tuomaa lämpöä ja tunnelmaa, mutta inhoan sen aiheuttamaa tuhkapölyä. Hormin ja takan yhtymäkohdassa on reikä (ilmeisesti siitä vapautuu lämpöä, tuo ei ole varaava), josta pöllähtää pientä tuhkapölyä aina kun lisää puita. Voitte kuvitella, miten turhauttavaa pölyjen pyyhintä on, kun uusi tuhkapölykerros sataa päälle heti, kun olen pyyhkinyt tasot. Tasot vielä ovatkin helppo homma, mutta kirjojen ja taulujen kanssa kärsivällisyyttäni koetellaan enemmän. Tästä samasta syystä meillä ei ole valkoisia sohvia eikä valkoista mattoa...

Sijainti. Asuinalueellamme on ihanan vehreää, hiljaista ja rauhallista, mutta silti olemme lähellä Kaarinan keskustaa ja matkaa Turkuun on vain 10 minuuttia. Uuden kodin etsinnässä haastellisinta on löytää kiva koti toivomaltamme alueelta..

Piha ja terassi. Kevään tultua takapiha on ehdoton suosikkipaikkani kotona. Oma piha on tullut meille niin tärkeäksi, että olisi tosi vaikeaa sopeutua kerrostaloelämään. Yksi uuden kodin kriteeri onkin, että siinä olisi kunnon piha terasseineen, tai mahdollisuus rakentaa sellainen. Monilla asuntoalueilla omikotitalot on rakennettu niin vieri viereen, että monella rivitalopihalla on enemmän yksityisyyttä kuin näillä pihoilla. :(





KOSMETIIKAN LUOTTOTUOTTEENI

Kuva kertoo kaiken. Tai no, siinä on yksi liikaa. Jos joku pitäisi jättää pois, se olisi huultenrajauskynä. Tämä kosmetiikkakombo on ollut käytössäni melkein kolme vuotta (paitsi tuoksu), enkä näe mitään syytä muutokseen. Ostan tosi vähän kosmetiikkaa, koska käytän samoja hyväksi havaittuja tuotteita.

Barefaced Beauty:n mineraalimeikkipohja ja viimeistelypuuteri tekevät ihon luonnollisen tasaiseksi ja virheettömäksi. Olen kirjoittanut niistä ennenkin Luonnonkosmetiikka tunnisteen alle.

En voisi elää ilman poskipunaa, se tuo ihanasti eloa kasvoille. Tässäkin luottotuotteeni on mineraaliposkipuna Barefaced Beautyltä.

Couleur Caramelin huultenrajauskynää käytän nykyään aika harvoin, mutta silloin kun laitan, tulee heti skarpimpi olo. En osaa käyttää huulipunaa, joten tuollainen nuden sävyinen kynä ja kevyt huulikiilto piristävät ilmettä sopivasti, mutta huulet eivät näytä laitetuilta.

Hiusmuotoilussa luotan edelleen Osikseen, koska - no, se vaan pitää niin hyvin!

Uskon löytäneeni täydellisen tuoksun itselleni. D&G:n n:o 3 L'impératrice:n tuoksutteluun en varmaan kyllästy koskaan. :) Se on sopivan pehmeä ja naisellinen, ei liian kirpeä ja kuitenkin sopivan rento ja mieto.

PARHAAT RUOKANI

Kotitekoinen tuorepasta. Ostin pari kuukautta sitten viime kesästä asti haaveilemani pastakoneen, ja en voisi tyytyväisempi olla! Olemme veivanneet sillä pastat jo monta kertaa, eikä se minusta niin kovin vaivalloista ole.. Ja kiva ohjelmanumero varsinkin viikonloppuisin! Suosikiksi taisi yltää simpukkapasta, johon teimme gratinoidut sinisimpukat Safkaa-kirjan ohjeella. Tuorepasta tosin on tajuttoman hyvää ihan simppeleiden raaka-aineiden kanssa...

Salaatit
Tarviitseeko tätä perustella? :) Rakastan sitä, kun salaatissa on paljon kaikkea - suolaista juustoa/kalaa, makeaa hedelmää, rouskuvia siemeniä ja kirpsakkaa kastiketta jne...

Sitruunarisotto
Ennen en voinut käsittää, miten joku tilaa ravintolassa risottoa, siis aivan kuin riisipuuroa... Mutta kun pääsin makuun, siitä tuli lempiruokiani! Risotossa yhdistyvät usein kaikki rakastamani raaka-aineet: sipuli, sitruuna, oliiviöljy, valkoviini, parmesaani ja tuoreet yrtit.

Kasvishässäkät

Vakioruokaani on mitäkaapistalöytyy. Siihen pilkotaan sipuleita ja juureksia tai kasviksia, paistetaan pannulla tai höyrytetään ja lisätään tölkkipapuja. Kasvisten kylkeen keitetään bulguria, linssejä, kvinoaa tai pastaa ja koko komeuden päälle raastetaan juustonkannikoita tai tyhjennetään fetajuuston jämät ja ripotellaan vielä siemeniä. Harmi, että E:lle nämä hässäkät eivät maistu, joten aika usein meillä tehdään kahta ruokaa.

Spagetti ja jauhelihakastike
Ja edellisestä tulikin mieleeni E:n lempiruoka, joka maistuu takuuvarmasti. Ihanaa nähdä pieniruokaisen lapsen syövän kolmatta lautasellista. :)

ARKEANI ILAHDUTTAVAT

Aamuhalit. Jos illalla onkin tullut mentyä nukkumaan vähän harmissaan, niin viimeistään aamulla hymyilyttää, kun havahtuu haliin. Aamuhalit ovat kyllä nyt jääneet harmillisen vähälle, kun mies on lähtenyt niin aikaisin töihin.. E tulee aina aamulla kainaloon ja pienempi torkahtaa yleensä vielä meidän viereen. Päivä alkaa köllöttelyjen jälkeen hyvin! :)

Siisti koti. Kotihan ei ole koskaan tuntia kauempaa siisti, jos olemme kotona... Silti koen tärkeäksi järjestää tavaroita varsinkin keittiöstä ja olohuoneesta, koska niissä sotku tai siisteys hallitsevat yleisilmettä. Siisteys on siis ihanne, mutta mahdotonta tässä tilanteessa, koska en viitsi koko ajan kävellä rätti kädessä ja kuljettaa tavaroita paikoilleen. Pitäisi jämäkämmin opettaa E:kin siivoamaan vanhoja leikkejä pois, viimeistään illalla.. Mutta jos nukkumaan meno on jo venynyt, niin ei jaksa enää siivousrumbaa.

Kukat. On ihanaa, jos kotona on kukkia. Kesäkukkakauden alettua olen mahdottomimmillani. Joka kerta kaupassa käydessä pitäisi saada lisää kesäkukkia, mutta ruukut eivät riitä! :D

Siskokset. Lasten yhdessäoloa on ihana katsella. He tuijottavat toisiaan ja vaihtavat hymyjä, "juttelevatkin" jo jotain. Meidän lapsilla on aika iso ikäero, mutta toivottavasti he löytävät yhteisen sävelen.

LEMPIESINEENI

Tätä miettiessäni tajusin, että lempiesineeni ovat arkisia käyttötavaroita, jokapäiväisen elämän ilostuttajia. Olen muutenkin huono kiintymään esineisiin, eikä minulle tuota tuskaa viedä tavaraa pois (ainoa ongelma on se, miten kaiken kierrättäisi järkevästi). Ja meillä ei ole (harmi kyllä) mitään vanhoja kauniita huonekaluja, joihin voisinkin kiintyä. En tajua sitä, että kaikki pitäisi säästää... Niitä jos vaikka joskus tarvii -juttuja on loppujenlopuksi aika vähän (yksi sellainen on massiivitasojen ylijäämäpalat - niistä juttua myöhemmin!). Eikä näissä neliössä voi säilöä kaikkea mahdollisesti tarpeellista. Noniin, asiaan... :)

Lifefactoryn vesipullo. Niin hullulta kuin se kuulostaa, yksi lempiesineistäni on vesipullo. :D Kyllästyin muovipullorumbaan, koska tuntui tyhmältä ostaa pullotettua vettä, ja kun en juo limsoja, niin pieniä pulloja ei muuten vaan ilmaantunut käsiin. Vaikka tuntui älyttömältä maksaa parikymppiä vesipullosta, on se jo maksanut itsensä takaisin (ja säästänyt luontoa!). Se kulkee/kulki mukana töissä, jumpissa, vaunulenkeillä ja hiekkalaatikolla, ja on aina sängyn tai sohvan vieressä. Usein laitan siihen lopun smoothien, jos en aamulla jaksa juoda kaikkea.

Leivinlauta. Pappani tekemä leivinlauta kuuluu tälle listalle ehdottomasti. Sen päällä on helppo vaivata pastataikina, pyöritellä sämpylät ja pullat, kaulita pitsataikina, leipoa piparit... Meillä on kotona aina ollut leivinlauta, joten en aiemmin edes tajunnut, että jonkun mielestä leipominen on työlästä (kun täytyy tyhjentää iso ala pöytää, kauliminen on vaikeaa, tulee jauhosotkua ym.). Tuo pysyy pöydän reunaa vasten hyvin paikallaan ja on helppo rapsuttaa ja harjata puhtaaksi. Kestää kuvakouraisemmankin matamin käsittelyä!

Furlan laukku. Tämä on niitä harvoja tavaroitani, joihin liittyy tunnearvoa. Ostin sen itselleni valmistujaislahjaksi, ja muistan edelleen sen helpotuksen ja ylpeyden (kyllä, tunnustan) kun sain gradun valmiiksi. En olisi ikinä uskonut tekeväni sitä... Nuorena ajattelin, että yliopisto on paljon fiksumpien ihmisten paikka, mutta onneksi olin väärässä. :)




Uashmama pestävät paperipussit. :) Kyllä! Niin näppäriä ja vielä nättejä. Niihin voi laittaa ruukullisia kukkia ja yrttejä, leipää, croissantteja, hedelmiä, leluja... You name it! Lähtee vesipesulla puhtaaksi ja reunaa on niin paljon, että voi muotoilla haluamaansa korkeuteen.

Kamera. (Pitipä miettiä kauan näitä kahta viimeistä!) Järkkärin hankintaa mietimme kauan, mutta päivääkään en ole katunut kameraan satsaamista. Kuviin tulee ihan erilaista syvyyttä, ja esim. juhlissa otetuista tilanne- ja muotokuvista huomaa eron hyvin. Ostimme tämän Canonin 1100D:n käytettynä huuto.netistä siltä varalta, että innostus lopahtaa tai en tajua, miten sitä käytetään. Kuvaamisen opettelu on ollut ihanaa äitiyslomalaisen puuhaa, pientä uutta haastetta.


Tästähän tulikin varsin sekalainen kokoelma asioita ja kuvia! Osa kuvista on vanhoja, aiemminkin täällä nähtyjä, mutta halusin kuitenkin vähän kuvittaa listauksiani. Tämä oli varsin mukava haaste, vaikka sitten jouduinkin vähän miettimään niitä ihan must have -lemppareitani. ;)

Koska muiden tekemiä listauksia on niin kiva lukea ja niistä voi saada hyviä vinkkejä, haluaisin laittaa tämän vielä eteenpäin. Tarttuisivatko siis Ulriikka, Minna, Katja, Maija ja Pia tähän haasteeseen, eli listaisitte omat top vitosenne seuraavista aiheista:

- Luottovaatteeni
- Mieluisimmat kotityöt
- Hyödyllisin sovellus puhelimessani
- Parhaat kauneudenhoitoniksini
- Kauneimmat yksityiskohdat kodissani


Mulla on hirveä munkkihimo... Täytyy tehdä huomenna ihan pieni taikina, jotta ne tulee syötyä paistotuoreina.. Millaisia vappusuunnitelmia teillä muuten on?

Sopivasti onnellinen

Omituinen sananparsi... Miten ollaan sopivasti onnellisia? On tainnut sanoittajalla loppua mielikuvitus kesken.. :) Ei kai liian onnellinenkaan voi olla? Aivoni eivät taivu nyt sen kummempaan filosofointiin, joten tyydyn toteamaan sivistyssanakirjan mukaisesti olevani syvästi ja perinpohjaisesti johonkin asiaan tyytyväinen. :D Epämääräinen johonkin sopii tähän oikein hyvin, koska onnellisuuden tunnetta on vaikea eritellä, mutta kai se riittää, kun olo on tyyni ja hymyilyttää just tässä ja näin.

Viikonloppu oli harvinaisen pitkä. Ehkä tämä aurinkoinen sää ja ulkona olo sai tuntumaan, että päivää riittää ja riittää. Nukuttiin pitkään, käytiin kävelyillä, grillailtiin ja löhöiltiin. Siivosin auton (jestas, mikä määrä hiekkaa sinne oli taas kulkeutunut!), E pesi polkupyöränsä ja M kokosi sitä kauan perusteltua Muurikkaa. Kyllä, sain ylipuhuttua. :D Tai oikeastaan homma ratkesi sillä, kun mies keksi, että Muurikan voi laittaa kaasugrillin yhteyteen. (Uskon tässä kyllä perimmiltään olevan kyse siitä, että nyt aloite tuli hänen suunnalta...) :) No, sallittakoon se. Ja kyllä siitä aikamoinen grillivaunu on sitten tulossakin, Instagramin puolella pientä sneak peekiä kyhäilystä. 

Illan ulkoruokailun jälkeen käperryttiin viltin alle syömään jälkkärijäätelöä. :) 

Mitäs teidän viikonloppuun? Iloa vappuviikkoon!

Katri

Täydellinen eväs vappupiknikille - focaccia

Tehtiin eilen focacciaa, kuten insta-toverit jo tietävätkin (tuntuu, että toistan itseäni..). Kaikki tapahtuu aina ensin siellä, mutta paremmat kuvat on kuitenkin kiva tuoda tänne. Ja löytyvät sitten ne hyvät reseptit jatkossakin. En hirveästi välitä rosmariinista muuten, mutta focacciaan se sopii kuin nenä päähän. Pääsiäisenä mies laittoi karitsan marinadiin pari oksaa rosmariinia, ja tein silloinkin focaccian, mutta johonkin tuota on vielä tuhottava, ennen kuin on riittävän lämmintä istuttaa se ulos. Kasvilavassa taitaa muuten ollakin rosmariini viime vuodelta. Sen pitäisi olla monivuotinen, joskin talvehtiminen Suomessa on epävarmaa. Katsotaan, jos se sieltä nousee. Siivotessani kasvilavaa harmittelin, etten ollut merkinnyt, mihin tarkalleen muut monivuotiset yrtit (ainakin sitruunamelissa ja timjami) istutin. Nyt täytyy malttaa uusien kylvö siihen asti, kunnes jostain puskee vihreitä elonmerkkejä. :)

Tämä resepti on todettu monta kertaa toimivaksi ja leipä herkulliseksi, joten laitetaanpa jakoon. (Voi muuten olla, että se täällä arkistossa jo jossain onkin..) Ensi viikon vappubrunssia tai piknikiä miettiessäni hokasin, että tämähän olisi tosi helppo eväs sinnekin. Ei tarvitse mitään levitteitä, mutta öljyyn ja balsamicoon dipattuna on tosi herkkua! Taikinakin on helppo tehdä, kun ei tarvitse edes käsiään liata. :D

Muhkea focaccia 

Ainekset
4,5 dl vettä

0,5 rkl suolaa

1 rkl sokeria

1 pss kuivahiivaa

8-9 dl vehnäjauhoja

0,75 dl rypsiöljyä

Pinnalle

0,5 dl rypsiöljyä

0,5 dl oliiviöljyä

tuoretta rosmariinia

sormisuolaa

Valmistus: Sekoita kuivahiiva ja noin 3 dl vehnäjauhoja. Lämmitä vesi 42 asteiseksi (tarkista mittarilla, kädenlämpö hämää) ja sekoita veteen suola ja sokeri. Sekoita jauhoseos veteen ja jätä taikinakulho liinan alle noin vartiksi. Seos alkaa kuplia. Lisäile sitten jauhoja vähitellen sekoitellen, mutta katso, että koostumus jää löysäksi. Yhteensä 8 dl jauhoja voi riittää. Sekoita joukkoon lopuksi rypsiöljy ja kaada taikina uunipellille tai leivinpaperilla vuorattuun astiaan. Minä laitoin uunivuokaan, koska halusin leivästä muhkeamman kuin uunipellillä. Peitä taikina liinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi.

Sekoita öljyt ja rosmariini keskenään ja kaada öljyseos kohonneen taikinan päälle. Öljyn määrää voi muuten huomattavasti vähentää, jos tekee taikinan astiaan eikä pellille. Tee sormilla muutama kuoppa taikinaan ja ripottele päälle sormisuolaa. Paistaa 225 asteessa n. 15 minuuttia.



Täällä on talo hiljentynyt ja minä huokaisen tooosi syvään... Päivä oli jotenkin rankka, vaikka muualla ei käyty kuin leikkipuistossa ja kaupassa, istuttiin hiekkalaatikolla ja potkulautailtiin. Esikoisella on kova hinku kokeilla taitojaan kiipeilyverkossa, potkulaudalla ynnä muissa entisissä hurjimuksissa, mutta rohkeus niiden suhteen vaihtelee minuutista toiseen. Haluaisi niin kovasti edetä verkossa pitkän matkan, mutta sitten alkaakin pelottaa ja tulee kova itsensä soimaaminen, kun ei muka osaa. Täytyy opettaa kärsivällisyyttä, rohkeutta, itsevarmuutta, epäonnistumisen sietoa ja mitä kaikkea vielä, yhtäaikaa... Jotenkin sen vie mehut aika hyvin itseltäkin.

Nyt mä relaan! Rentouttavaa viikonloppua teillekin! On luvattu niin ihania grillausilmojakin! :)

Katri

Terassiunelmia, Muurikkahaaveita ja ja ja...

Vitsi, kesä on oikeasti tulossa.. Vaikka olen alkanut pitää muistakin vuodenajoista (jopa syksystä, kun keskityn kotiin käpertymiseen, tunnelmointiin ja punertaviin lehtiin ja suljen silmäni harmaudelta ja kuralta), niin kyllä kesä on ehdoton lempivuodenaikani. Lasken siis kesäksi jo tällaisen lämpimän kevään, kun voi oleilla ulkona vähemmissä vaatteissa, juoda terassikahveita ja grillata.

Satuin saamaan molemmat tytöt yhtäaikaa päikyille ja siirryin terassille haaveilemaan. (Pöytää siitepölystä pyyhkiessäni kiitin muuten laiskuuttani, etten ole vielä pessyt ikkunoita...) Jotain kohennusta tämäkin piha ja terassi kaipaavat. Muistelen, että viime kesänä oli puhe aurinkovarjon hankkimisesta, mutta se kuitenkin jäi. Samoin olen lämmitellyt miestä Muurikkasetin suhteen... Se olisi niin kätevä kasvisten grillailuun! Ihan erilaisia juttuja saa sillä, kuin nyytissä tai vartaissa. No myönnettäköön, että etäinen muisto lapsuuden muurinpohjaletuista oli se ensimmäinen kimmoke Muurikkavisioon. Miehen mielestä tulee kuulemma vähän hintaa letuille, joten aloin tietty keksiä muitakin perusteluja.. :D Tällä hetkellä uskon olevani aika vahvoilla! (Ja katsotaan vain, niin kohta meillä ei muulla grillatakaan.) Hän ihmetteli, eikö se ole ihan sama paistaa ne letut ja kasvikset paistinpannulla kuin Muurikkapannulla, mutta kun kehotin häntä paistamaan makkaransa ja pihvinsä sisällä paistinpannulla meidän muiden paistatellessa päivää, ymmärsi hän lopulta pointin... Noo, on ihan hyvä, että tuo mies on vähän hitaasti lämpiävä ja olen oppinut samaa harkitsevaisuutta, koska hirveästi ei tule hutihankintoja tehtyä, vaikka kaikenlaisesta haaveilenkin. 

Aurinkovarjon pitäisi olla tuollainen sivumallinen, koska pöydässä ei ole reikää. Tummaksi maalattu terassi tulee tuskaisen kuumaksi auringonpaisteessa, joten Annon juuttimatto olisi käytännöllinen ja kaunis. Isoja ruukkuja piti hankkia viime syksyn alennusmyynneistä, mutta tietenkin ne kauniit olivat jo menneet. Pyöreä lyhty on aika hauska, ja tuollaiset maahan iskettävät tuikkusoihdut olisivat aika ihanan tunnelmalliset! Tosin valaistusteho saattaa jäädä aika olemattomaksi tuikulla... Ja sen Muurikkapannun perustelut jo tiedättekin. :)

Onkos teillä jotain terassisuunnitelmia? Entä kokemuksia Muurikkapannusta? Ja muuten, onko jollain muulla ongelmia Polyvore-kollaasien Bloggeriin tuonnin kanssa? Kuvan tuonti Bloggeriin heittää tekstin asettelut ihan sekaisin ja sitten täytyy vähän kikkailla, mutta silloin menettää tuotekuvien linkit. En muista, miten onnistuin kerran tämän postauksen kanssa... Taisi olla aloittelijan tuuria. (Hauska muuten huomata vanhaa juttua lukiessa, että tuolloin mietinnässä olleet nahkainen rannekoru ja pienempi sohvapöytä ovat nyt molemmat löytyneet!)

Pieni kysymystulva! :) Kivaa loppuviikkoa!

Katri

Korttiaskartelua kummitytölle ja äidille

Olimme tosiaan pääsiäisenä kaksissakin juhlissa - pienen söpöläisen ristiäisissä ja äitini viiskymppisillä. Virittäydyin jo kotona juhlatunnelmaan onnittelukorttien parissa, viime tingassa tietenkin... Oli kiva välillä askarrella jotain, jolla on jokin tarkoitus, toisin kuin niillä valokuvakirjoilla. Siis kun kortin aihe on valmiina, ja siihen tulee tietyt jutut, onnittelut jne... Varsinkin kastekortin kanssa meinasi lähteä mopo käsistä, kun halusin koko ajan lisätä siihen jotakin. :) Äidille sitten yritin tehdä vähän hillitymmän kortin lahjakortin muodossa.

Korteista tulikin mieleeni, että ristiäisten kiitoskortit pitäisi lähettää vihdoin. Tilasin ensimmäistä kertaa Ifolorilta kuvakortteja, kun ajattelin päästä helpommalla, mutta ne olivatkin tosi huonolaatuisia. Ihmettelin, että oliko kuvani tosiaan noin huono ja rakeinen, mutta onneksi olin tilannut tismalleen saman kuvan ihan perinteisenä valokuvana, joka oli oikein hyvälaatuinen. Soitin asiakaspalveluun ja sain tilata uudet kuvakortit ja he lupasivat jättää jonkun automaattiparannuksen tekemättä, vaikka veikkasivatkin huonon painojäljen johtuvan korttipohjasta. No, uudet kortit tulivat tänään ja aivan yhtä huonolaatuisina. Soitin taas asiakaspalveluun ja ihmettelin, miten firma, jonka pääasiallinen bisnes on tehdä valokuvia ja painaa kuvatuotteita, voi myydä tällaista laatua... Perun koko kaupan ja nyt täytyy tilata taas lisää valokuvia, odottaa ja värkätä, ja lopulta kiitoskortit meitä muistaneille saadaan matkaan ehkä kuukauden päästä! :D

Meillä oli tänään 3 kk:n neuvola, ja olen niin onnellinen kun kaikki on mennyt niin hyvin! Jäi monta ajatusta muhimaan päähän... Katsotaan, josko osaisin pukea sanoiksi näitä mietteitäni jossain vaiheessa. Nyt, kaunista tynkäviikon loppua! :)

Katri

Grillikauden avajaiset

Pääsiäislomilta on palattu arkeen, ja tällä kertaa tuntuu käyneen niin, että loma oli rankempi kuin meidän normiarki. Parin päivän sukulointi ja juhliminen tuntui eilen illalla luissa ja ytimissä. Sohvalle lösähdyttyäni en enää meinannut päästä siitä ylös hampaiden pesulle... Kotimatkan tunnelmia päivittelinkin instan puolelle - vauva oli hieman tyytymätön. Normaalisti tunnin matka kesti tällä kertaa kaksi ja puoli tuntia. Mahassa taisi kuplia, ja ehkä hänkin oli reissusta väsynyt. 

Niin mukavia kuin juhlat ovatkin, on ihanaa tulla kotiin ja palata arkeen! Jos nyt unohdetaan se tavaramäärä, joka eteisen lattialla odottaa purkajaansa reissujen jälkeen... Onneksi oli lämmin päivä, jotta heti aamusta pääsi ulos sotkua pakoon! :) Terassikelit tietenkin houkuttelivat grillaamaan, joten tulipa se grillikausikin avattua! 

Kiva, että tulee vähän vaihtelua ruokapöytään, mutta taas täytyy oikein alkaa miettimään, että mitäs sitä grillais? Viime kesänä jossain kokkiohjelmassa ammattikokilta kysyttiin, että mitä kasvisruokaa voisi grillata perinteisten nyyttien tai vartaiden lisäksi, niin tämä ehdotti ananasta ja melonia! Ei hyvänen aika!! Ihan kiva idea, mutta mitä suolaista? Kalaa on tehty folioalustalla, mutta tuppaa jäämään vähän ikävästi kiinni... (Miehen taivuttelu Muurikka-pannun hankintaan jatkuu, uskon olevani voiton puolella...) Ja kyllä minulle välillä maistuu hyvät nakitkin ja possun ribsit à la M! :)

Kesänköllöttelijä lussuttaa nyrkkiään, kun ei parempaakaan saanut... Aurinkoisia päiviä toivotaan vielä! Lämmintä viikonjatkoa!

Katri

Munajahti, eli pääsiäisen aarteenetsintä

Pääsiäispupu oli näköjään vieraillut meidänkin takapihalla! E tiesi jo odottaa sen vierailua, joten piti tehdä pieni harhautusliike ja häätää porukka kävelylenkille. Puput kun ovat niin kovin arkoja... Minä olen aina vähintään yhtä innoissani jahdista kuin E.. Lapsellista?? Juu, mutta hyvä, ettei elämä käykään liian vakavaksi. :) Se on niin hauskaa, kun lapset ovat ihan täpinöissään ja ottavat tarinan niin tosissaan - vähän kuin joulun aikaan tontun vierailut. Jos meidän lapsilla olisi syntymäpäivät muuten kuin keskitalvella, niin joku aarteenetsintä ulkona olisi aina varma ohjelmanumero...

Munajahti onkin ehkä ainoita pääsiäisen perinteitämme. En ehtinyt/viitsinyt tehdä tänäkään vuonna sen kummempia pääsiäiskoristeluja, joten lasten munajahti ja pääsiäisateria taitavat muodostua meidän perheen pääsiäisperinteiksimme. Ehkä lasten kasvaessa tulee sitten laitettua enemmän pääsiäistä kotiin, niitä tipuja ja muita... Mämmiäkään ei tule meillä syötyä. Onko teillä muuten joitain pääsiäisperinteitä?

Lähdemme huomenna kotipaikkakunnalle sukuloimaan ja viikonloppuna onkin tiedossa paljon juhlia. Sunnuntaina meistä tulee parhaan ystäväni lapsen kummeja ja maanantaina juhlimme äitini siirtymistä uudelle kymmenluvulle. Kaikenlaista tohinaa ja kivaa siis tiedossa meidän pääsiäiseemme tänä vuonna.

Mukavaa ja leppoisaa pääsiäisen jatkoa kaikille! :)

Katri

Kattausideoita

Tekemisen puutteesta kärsivä pikkuvaimo (sen enempää sanan merkitystä miettimättä) täällä on näpertänyt lempiasioidensa äärellä, nimittäin suunnitellut, mitä pääsiäisenä laitetaan pöytään - lähinnä sitä silmänruokapuolta tällä kertaa. 

Meillä on niin harvinaislaatuinen tilanne, että esikoinen on mummilla yökylässä. Isovanhemmat (kuten kaikki muutkin sukulaiset) asuvat 100 km:n päässä kotipaikkakunnallamme, joten tällainen ilta ilman E:ä on aika erikoinen... Kävimme treffeillä Tårget:ssa ja täytyy kyllä sanoa, että olihan se aika mukavaa syödä ilman, että täytyy kokoajan vahtia lasin kaatumista tai muuta pienempää härdelliä.

Nukuin puoli kymmeneen, ja ihmettelin joutilaisuutta. Kun ei huvittanut siivoillakaan, niin kokosin pari kattausajatusta olemassa olevista materiaaleista ja astioista. Olen pyrkinyt hankkimaan sellaisia astioita ja kattaustekstiilejä, että ne sopisivat keskenään. Silloin ei tarvitsisi olla hirveän monia astioita ja tekstiilejä, vaan vaihtelemalla muutamia elementtejä saisi erilaisia kokonaisuuksia. 

Ensimmäisessä kattauksessa käytin tumman harmaita pöytätabletteja, Arabian Runo-lautasia ja Iittalan Teemaa. Lautasliinan taittelin ensin Essin laatiman ohjeen mukaan, mutta tuunasin siihen yhden taitteen lisää, jotta sain sulan eri väliin kuin aterimet. Taittelu oli paljon helpompi kuin ensivilkaisulta luulin.  

Toiseen kattaukseen vaihdoin tabletit, ruokalautaset ja servetit. Nyt kun ruokalautanenkin on valkoinen, ajattelin, että harmaa tai muun värinen lautasliina toisi vähän eloa. Minulla ei ollut enää paperisia lautasliinoja, mutta värillisillä paperilautasliinoillahan saa vielä kätevämmin vaihdeltua kattauksen ilmettä. Ensimmäinen kattaus on ehkä juhlavampi kuin tämä toinen. Tosin nämä ovat ihan perusastioilla tehty käyttämättä sen kummempia koristeita ja krumeluureja, joten juhlavuus tulee lähinnä lautasliinoista. Ja jos juhlapyhänä ei käyttäisi kankaisia lautasliinoja, niin milloin sitten? :) Tässä vielä viime viikonloppuinen, simppeli kattaus.

Kun katselin pääsiäiskattausideoita netistä, niin yllättäen kaikki olivat keltavihreitä. Koska ne eivät nyt varsinaisesti ole lempivärejäni, niin pääsiäistunnelmaa tulee ihan riittävästi höyhenistä ja pajunkissoista. Ja eikös violetti väri liity jotenkin pääsiäiseen? Pajunkissa-ajatuksen sain myös Essin tekemästä kattauksesta. Ensin ei meinannut keksiä lautasliinataitteluja, mutta Dunin sivuilta löytyy jos jonkinmoista taittelua. Päädyin kuitenkin laittamaan toiseen kattaukseen lautasliinan vain rennosti narulla kiinni, samaan tapaan kuin joulukattauksessa. 

Semmoinen käytännön ongelma tässä kuitenkin tuli eteen, että ei meillä ole kaikkia kattaustarvikkeita kuudelle! Naureskelimme kerran kaverin kanssa hypistellessämme kivoja pöytätabletteja, että ei ole mitään järkeä ostaa kahta, vaan on perusteltua ostaa neljä tai sijoittaa jopa kuuteen. No nyt se naureskelu osui sitten omaan nilkkaan, kun kuudet tarvittaisiin. :) Mitä tästä opimme? Ole kaukaa viisas ja osta kerralla kuusi. Kalliimmaksi tulee se, jos ennen juhlaa käyt ostamassa kuusi kappaletta uusia, kun vanhanlaisia ei tietenkään enää ole valikoimissa. No, katsotaan, miten sovelletaan... Ei se näissä meidän juhlissa niin jäykkää ole! :)

Sitten sitä ruokapuolta suunnittelemaan. Tässäkin asiassa olisi ehkä kannattanut olla kaukaa viisas ja tehdä ruokaostokset jo tänään. Tsemppiä kiirastorstain kauppareissuille! :D

Katri

Mitä luet nyt? -haaste

Luin lehdestä ensi viikolla vietettävän lukuviikkoa, ja ajattelin että nythän on oiva hetki laittaa liikkeelle Mitä luet nyt? -haaste, joka tuli mieleeni pari viikkoa sitten. No nyt kun asiaa googlettelin niin selvisi, että lukuviikko olikin edellinen viikko, ja minä olin lueskellut viikon vanhaa lehteä lukemattomien lehtien kasasta! :D

Tällä hetkellä minulla on useampikin kirja lukulistalla, mutta yleensä tilanne on se, että haluaisin lukea jotain, mutta en keksi mitä. Löydän usein hyviä kirjavinkkejä blogeista, joten ajattelin lähteä niitä nyt kalastelemaan tätä kautta. Varsinaisista kirjablogeista en ole onnistunut löytämään kiinnostavaa luettavaa, koska tosi paljon lukevat ihmiset harrastavat usein sellaista vähän hienompaa kirjallisuutta. En nyt oikein osaa selittää, mitä tarkoitan ja voin olla väärässä kirjablogien suhteen, mutta itse olen bongannut kivoja kirjavinkkejä itseäni kiinnostavista blogeista.

En ole koskaan ollut mikään himolukija, mutta nyt viimeisen parin vuoden aikana olen innostunut lukemaan enemmän. Ennen luin vain tietokirjallisuutta ja harrastekirjoja, koska opiskeluaikana tuntui olevan pakko lukea jotain hyödyllistä ja harrastekirjoihin oli helppo tarttua vain hetkeksi. Minä kun en jaksanut keskittyä lukemiseen kauempaa ja tuntui, että tentteihinkin pitäisi lukea, joten en raaskinut kuluttaa aikaa muiden kirjojen parissa. Lehtiä tosin luin silloinkin paljon, ne menevät vähän samaan kategoriaan harrastekirjallisuuden kanssa.

Siispä koitan, saisiko tällainen haaste tuulta alleen ja muutaman kirjavinkin jakoon. Tarkoituksena on kertoa:

Mitä luit viimeksi?
Mitä luet nyt?
Mitä aiot/haluaisit lukea seuraavaksi?

Ei väliä kuinka kauan viime kerrasta on! :D Jos joku olisi pari vuotta sitten kysynyt minulta vastaavaa, olisi pitänyt miettiä todella kauan...

Reiluuden nimissä laitan omatkin vinkkini jakoon. Koska en osaa kirjoittaa kirja-arvosteluja, niin lainaan takakansitekstejä. Viimeksi luin Kreetta Onkelin Kotirouvan (tai oikeasti viimeisin on Maarit Korhosen Koulun vika?, mutta koska vinkkasin siitä jo, niin kerron sitä edeltäneestä). "Kotirouva on romaani uusperheen arjesta, taiteilijasta kotirouvan virkaan siirtyneen naisen kamppailusta identiteettinsä ja arvonsa säilyttämiseksi 2000-luvun Helsingissä, kaupungissa täynnä ihmisiä, mahdollisuuksia ja kauneutta, mutta myös lokerointia, yksinäisyyttä ja ahdistusta." Kerronta oli jotenkin kaunista, vaikka tarina perheestä olikin surullinen ja jopa ahdistava. Ja hei älkää vaan käsittäkö väärin, en todellakaan ole ryhtymässä kotirouvaksi! :D Ei sovi minulle...

Tällä hetkellä luen Miina Supisen Liha tottelee kuria, joka on hersyvän hauskaa, kepeää ja päätöntä luettavaa (juuri sopivaa yösyöttöjen pehmentämälle päälle). "Liha tottelee kuria on inhimillinen komedia perheestä, onnesta ja nautinnosta. Se kertoo hillon syömisen vaaroista, piinallisen levollisesta sisustuksesta ja näyttävän juhlan järjestämisestä. Se on pelottavan tarkkanäköinen ja virkistävän tuore." Supinen osaa kuvata niin tarkasti, mutta veikeästi arkipäivän tilanteita ja tunteita, että välillä hihkun ääneen noita oivalluksia.

Seuraavaksi lukulistalla on Riikka Alaharjan Maihinnousu, joka on ehkä astetta vakavampi kuin nämä edelliset. "Maihinnousu on vimmaisen puhutteleva romaani ranskalaisnaisesta, joka on menettämässä miehensä ja lapsensa yhtä aikaa. 41-vuotias Julie elää elämänsä raskainta vuotta Normandian maihinnousun maisemissa. Ensin pettää mies, sitten 8-vuotias Emma-tytär sairastuu syöpään."



Olipa kiva tutkailla kirjahyllyä, en muistanutkaan Keittiöpuutarhaopasta, jota olisikin aika vilkaista taas... Ja toivottavasti tämän haasteen myötä löydän muutakin uutta kiinnostavaa luettavaa!

Haluaisin aluksi haastaa mukaan seuraavat bloggaajat, joilla arvelen olevan joitain kirjavinkkejä takataskussaan:

Anna - Rocky Road
Katja - Tässä ja Nyt, Unelmien Kera
Cherry - Dear Moments & Me
Mabn - Dawn
Marialyydia - Designhouseliving

Saa ottaa erivapauksia sääntöjen suhteen, jos juuri nyt ei ole mitään kesken. Ja ehkä mieluummin suositellaan niitä hyviä luettuja kirjoja! :) Niin ja napatkaa ihmeessä muutkin! Olisin halunnut haastaa monta muutakin blogia, mutta en kehdannut ihan kaikkia alkaa pommittamaan. :D

Aurinkoista pääsiäisviikkoa! (Meillä on muuten pääsiäistouhut ihan kesken... En oikein osaa laittaa pääsiäistä. Ainoa pääsiäisperinne taitaa olla lasten munajahti, jota minä odotan varmaan ihan yhtä innolla kuin E! Niin ja pääsiäisateria tietenkin. Mutta pääsiäinen on meillä jotenkin tosi laiminlyöty sesonki...) No, johan tässä on jorinoitu, joten haaste liikkeelle! Toivotaan, että löydetään paljon kesälukemista rantalekotteluille!

Terkuin, Katri