perjantai 9. kesäkuuta 2017

Kaupunkilaislasten kesäretki

Joskus, tai oikeastaan aika usein tulee ihan valtava tarve päästä luontoon. Vaikka me asumme maalla, en silti osaa ajatella lapsiamme ihan maalaislapsina. Omassa lapsuudessani asuin varmaan yhtä lähellä kaupunkia kuin mekin nyt, mutta olimme ehkä silti "enemmän maalta". Mammalla oli lehmiä ja asfalttitielle oli kilometrejä matkaa (ellei laskettu viereistä valtatietä). Ovat meilläkin lapset sellaisia metsän menninkäisiä, että mieluummin he metsään menevät kuin kauppaan. Kesäloman alettua pitäisikin keksiä joka viikko (vai joka päivä?) jotain ohjelmaa, jotta ei ala käymään seinät ahtaiksi.

huippuhetkiä paimio, kotieläintila turku

Olin kuullut Paimolaisesta Huippuhetkiä -tilasta joogaohjaajaltani Annalta, kun hän vinkkasi että sinne kannattaisi mennä lasten kanssa käymään. Siellä meitä ottikin vastaan aika lauma eläimiä ja aivan ihastuttava maalaismiljöö! Siinä vaiheessa hoksasin, että vaikka meilläkin kauriit pomppivat takapihan metsänreunassa, niin nyt vasta tulimme maalle. Koko paikka huokui sellaista kepeää maalaistunnelmaa, jossa on aikaa rapsutella lampaita ja juoksennella pitkin pihoja vailla sen suurempia kiireitä. Tämä on taas varmaan näitä romantisoituja oletuksia, vaikka tosiasiassa eläinten kanssa saa varmasti tehdä töitä kellon ympäri.



Lapsethan rakastavat kaiken sortin eläimiä, joten heitä ei kauaa tarvinnut houkutella lähemmäs karitsoja katsomaan. Lapset kuuntelivat innoissaan, kun Terhi kertoi karitsojen elämästä ja millainen kukakin niistä on. Kanatarhankin kanssa teimme tuttavuutta, mutta isommalla taisi olla muistissa, kun kana kerran nappasi sormen päästä kiinni. :) Sen siitä saa, kun työntää sormensa joka paikkaan.






huippuhetkiä paimio, maatila turku, kotieläinpiha

huippuhetkiä paimio, maatila turku, kotieläinpiha

huippuhetkiä paimio, maatila turku, kotieläinpiha
Kävimme myös alapihalla katsomassa "Noin puolen hehtaarin metsää", mistä löytyi kaikenlaista tutkittavaa. Erityisesti halipuu ja maahisten maja tuntuvat olevan lasten suosiossa. Tilalla järjestetään usein lapsille puuhapäiviä ja syntymäpäiviä. Minusta onkin ihan mahtava ajatus, että syntymäpäivät voisivatkin olla kotieläinpihalla! Se voi olla monille lapsille aika kiva elämys! Sisällä tuvassa lapset pääsevät askartelemaan, sekä tutustumaan vanhoihin puitteisiin ja tavaroihin, sekä kuulemaan mitä niillä on tehty. Oli muuten aivan upea mökki! Ajatella, että he ovat itse kunnostaneet sen! Valtava homma, mutta kyllä noiden seinien vuoksi kannatti raataa...

Mutta eihän tällaisista tiedä, jos ei sana leviä. Sen vuoksi päätin kirjoittaa visiitistämme postauksen, vaikka oikeastaan kävin siellä napsimassa kuvia sitä varten, että järjestän heidän avoimien ovien päivässään lapsikuvauksen. 


Viikon päästä sunnuntaina pääsee siis tutustumaan kotieläinpihaan Terhin ja hänen perheensä kotiin, Huippuhetkiä-tilalle. Samalla kun tuo lapsensa tutustumaan maalaismaisemiin ja kotieläimiin, voi kuvauttaa lapsensa minikuvauksessani. Olen valmistellut tiipii-rekvisiitan kuvauksia varten, ja sen kanssa onkin kuulkaa mennyt öitä myöten! Normaalisti öisin käsittelen kuvia, mutta nyt meni pari yötä teltan kanssa, hahhaa (ihan kuin ei muuta olisi)! En ole varmaan kuuteen vuoteen ommellut yhtään mitään, ja nyt parin viikon sisään tiipiin, piknik-viltin, ja vielä toisen, katosta roikkuvan teltan tyttöjen korkeaan leikkihuoneeseen. Älkää kysykö mistä nyt tulee, en tiedä itsekään... Mutta kun en löytänyt tarpeeksi isoja kaupasta, päätin tehdä ne itse. 

minikuvaus, minilapsikuvaus tiipii, minisession teepee




Otettiin pieni testikuvaus kuopuksen kanssa, jotta saatiin markkinointikuvat minisessiota varten. Mikäs siellä oli mustikkamättäillä maatessa! :) Pyysin Anniinan stailaamaan kanssani tiipiin ympäristön, siitä tulee varmasti aika kiva kuvauspaikka.. Vähän vanhoja matkalaukkuja, pieniä istuintukia pienimmillekin pönöttäjille, unisieppari, isoja tyynyjä ja sen sellaista... Ajateltiin tehdä myös vähän raparperimehua juoma-automaattiin. Siitä voi olla kiva ottaa hörpyt oman kuvauksen päätteeksi.

Jos innostuit, niin laitahan kalenteriin 18.6., ja tule Huippuhetkiä-tilalle Paimioon avoimien ovien päivään. Minilapsikuvaukseen kannattaa varata aika, niitä on jo muutama mennyt. Tarkempia speksejä löydät Facebook-tapahtumista (Avoimet ovet / Minilapsikuvaus).

Lämmintä kesäviikonloppua kaikille! Minä saan paistatella päivää Helsingissä hääkuvauksen merkeissä, jeijeijei!

Katri
SHARE:

torstai 25. toukokuuta 2017

Blogihiljaisuus rikottu blogimatolla

Hui, kevään tullen viikot alkavat vieriä jotenkin kiihtyvällä tahdilla... Valon lisääntyessä kuvauksetkin lisääntyvät, ja se tarkoittaa tietenkin että iltamyöhän oma aika menee yhä enemmän kuvien parissa. Ei voi kyllä olla kuin tyytyväinen.. Juuri tänään juttelin parin blogikaverin kanssa, että jokaisella on jonkin sortin blogitauko meneillään. Toisella pitkä, toisella vielä pidempi, minulla vielä suhteellisen lyhyt. Totesin ääneen, että mitä pidempi tauko tulee, niin sitä vaikeampi on mitään kirjoittaa.
 
 
En kuitenkaan haluaisi tätä kokonaan heivata, joten päätin kertaheitolla rikkoa muutaman viikon blogihiljaisuuden täysin jonninjoutavalla postauksella. Kuvat ovat olleet koneella useamman viikon, sillä uusi mattokin on jo vaihtanut paikkaa olohuoneeseen. Tämä taitaa olla uusi blogimatto? Hällä väliä, minusta se on kiva.
 
Tyttöjen leikkihuoneeseen vaihtui olohuoneen harmaa matto, ja sinne onkin viritteillä vähän isompaa uutta juttua. Kun vaan saisi aikaiseksi, kun tuntuu näitä projekteja olevan..! Myös yläkerran tyttöjen makuuhuoneessa on tapahtunut - siellä maalattiin seinään jotain kivaa ja Ikean ruskea lipastokin sai uuden kuosin päälleen.
 
 
 
Nyt, kivaa loppuviikkoa ja nauttikaa vapaista, jos sellaisia vietätte! Blogihiljaisuus rikottu, JEI!
SHARE:

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Ruokaryhmän ryhdikkäät klassikot

Kissanpentu ja nahkatuolit. Aika huono yhdistelmä. Tai keinonahkaahan ne vanhat tuolit taisivat olla. Olin kyllä jo vähän aikaa harkinnut uusia keittiön tuoleja, joten totta puhuen kissa taisi nyt tehdä meille palveluksen. Hän oli nimittäin raadellut mustat ruokapöydän tuolit ihan hirveiksi! Niissä oli varmaan mukava harjoittaa kynsiä ja kiipeilytasapainoa.
 
Uusien ruokapöydän tuolien haku olisi ollut aivan liian suuri operaatio, minä kun olen niin perusteellinen sitten, kun alan jotain hakea. Toisaalta pitkään aikaan ei ole edes ollut aikaa selailla verkkokaupoista tuolitarjontaa tai selata Pinterestiä tuoli-inspiraation toivossa. Olinkin ajatellut, että koska en ehdi asiaa miettiä, niin katsotaan jos jotain osuu kohdalle.
 
tuoli alvar aalto 66, artek tuoli matala
 


Olinkin enemmän kuin ilahtunut, kun kuulin, että tädilläni on varastossa Artekin ruokapöydän tuoleja ihan toimettomana. Aika pitkään epäröin niitäkin ja mietin, ovatko ne liian keltaiset, liian matalat ja liian mitä-lie, mutta annoin niille mahdollisuuden ja haettiin ne peräkärryn kanssa sovitukseen. Siinä ne nyt ovat sovituksessa, ja taitavatpa muuten jäädä! Nehän ovat paljon paremmat kuin uskoin, eivätkä lainkaan liian matalat istua!
 
Ruokailutila raikastui kertaheitolla, kun mustat korkeaselkäiset tuolit väistyivät näiden sirompien tieltä. Siskoni aikoi verhoilla ne meidän mustat tuolit uudelleen - sehän olisi aivan mahtava uusi elämä niille! Ruokapöydän alla oleva matto on kyllä jo pari vuotta keräillyt kuopuksen murkinoita, joten se ei kyllä varsinaisesti hehku raikkautta.
 
artek tuoli 66 ruokapöydän tuolit alvar aalto
 

 


 
 
Lauantain ruoka kuvastaa hyvin sitä, kun torstain kauppareissulla ei jaksa yhtään ajatella viikonlopun ruokia. Muusia ja lohta, takuuvarmasti maistuu kaikille. Lohi kyllä sai kivasti uutta virettä raastetun sitruunankuoren, peston, hunajan ja auringonkukan siementen kuorruttamana. Tämä "resepti" on myös tuntunut parantuvan joka kerta.
 
Viime postauksessa kerroin meille muuttaneesta eukalyptus-pensaasta, joka on kuulemma ollut harmillisen oikukas ja kuivunut kokoon ensi metreillä. Otin neuvoista vaarin ja aloin ulkoiluttaa sitä heti. Kävi kyllä juuri niin kuin pelkäsin, että unohdin sen moneksi päiväksi terassille! Eipä se kyllä tuntunut ottavan nokkiinsa, sillä eilen kun muistin nostaa sen sisään, vaikutti se varsin hyvinvoivalta, vaikka kuluneella viikolla oli miinusasteitakin. Ihme sankari! Nuo oksat maljakossa ovat siitä pari viikkoa sitten leikatut, hyvin jaksavat vieläkin. Seurana on myöskin pari viikkoa vanha jouluruusun oksa. Näin helposti sitä näköjään on leikkokukkia kotona melkein aina, kun toiset kestävät maljakoissa tosi pitkään!
 
Lauantaina ladattiin akkuja joogaamalla ja kotoilemalla, ja tänään pääsen taas lempipuuhiin valokuvaamaan kastejuhlaa ja vihkimisen samalla! So happy! <3
 
Leppoisaa sunnutaita!
 
*valokuvaushommia voit seurailla @katrihaavistophotography Facebookissa ja Instagramissa.
 
Katri
SHARE:

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Jättieukalyptus ja uudet sivut

No nyt! Löysin ihan mahtavan viherihmeen, eukalyptus-pensaan! Kävin Flörissä etsimässä jotain somistetta esittelypöydälleni tämän päivän juhlatapahtumaan ja mielessä oli ihan vaan jotain pientä leikkovihreää. Jättimäinen eukalyptuspensas nappasi kuitenkin katseeni, ja myyjän kanssa juttelimme miten se pärjäisi huonekasvina. Se pitäisi kuulemma siirtää ulos kesällä, mutta sehän olisi ihan mahtava juttu, ei mikään ongelma. Ajatelkaa, miten hyvältä se näyttää terassilla! Normaalisti ehkä heinät ja hortensiat ovat sellaisia isompia, rehevämpiä vihreitä, mutta kyllä tuosta tulee terassini silmäterä. Siitä voi silloin tällöin napsia oksia maljakkoonkin.

eukalyptus pensas, huonekasvina




Kääräisin sen mustaan paperikassiin, se olikin hyvä vinkki myyjältä. Näin pystyn helposti kuljettamaan sen juhlatapahtumaan ja sen jälkeen se saakin jatkaa elämäänsä meillä ihan niine hyvineen. Kesäksi istutan sen varmasti isompaan ruukkuun, jotta juuret saavat varmasti riittävästi vettä. Anniina-myyjä kertoi, että kannattaa pitää ulkona mahdollisimman pitkään, ja talvella huolehtia riittävästä kosteutuksesta vaikka sumuttelemalla. Nyt minun täytyy muistaa, etten viskaa sitä menemään, vaikka se vähän pudottaisi lehtiä ja kuivuisi talvella. Kesän tullen on taas uudet mahdollisuudet. Olen vähän siitä huono viherpeukalo, että en kestä rumia ja ränsistyneitä viherkasveja. Haluaisin aina siirtää ne jonnekin pois silmistä, mutta harmi kun siellä ei yleensä ole edes valoa.

eukalyptus pensas huonekasvina



eukalyptus huonekasvina


katri haavisto photography valokuvaajaHain myös painosta isoja tulosteita kuvistani, koska tarkoitus on juhlatapahtumassa ripustaa ne raudoitusverkkoon klipsuilla esille. Olen menossa valokuvaushommineni Juhlan Lumoa Luomuspajalla -tapahtumaan, ja sitä varten tuli pieni dead line -paine saada nettisivutkin valmiiksi. Sen vuoksi blogikin on ollut vähän hunningolla... Myös uuden yritykseni Katri Haavisto Photographyn Facebook-sivut ja Instagram-tili ovat auki, ja jatkossa jaan enemmänkin sinne näitä kuvausjuttuja. :)  Kuvassa näkyvät mainokset minulle teki Sarandian Sari, sain niihin juuri oikean eukalyptuksen harmaan sävyn ja kivan ilmeen!
 
Rentouttavaa viikonloppua! Minä ainakin olen levännyt ihan uuteen uskoon, kun sain nettisivut valmiiksi ja lisäksi ihan mahtavia tsemppiviestejä! <3

Kiitos kaikille ihanille!

Katri
SHARE:

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Vihersisustajan kevätfiilis ja liput Kevätmessuille

Täällä ollaan saatu jo nauttia muutamasta oikein keväisestä päivästä! Ja sekös minutkin hullaannutti haalimaan pikkutaimia kotiin, vaikka takatalvi on yrittänyt uhitella. En ole koskaan ennen ostanut pikkutaimia kotiin, koska olen ajatellut niiden kasvattamisen olevan tosi hankalaa. Oikeastaan sain kimmokkeen siitä kun olin Flörissä taannoin kuvauskeikalla ja hommana oli kuvata nimenomaan pikkutaimia. Siinä kuvausten tuoksinassa jututin puutarhuria ja valaistuin - tarvittaisiin kuulemma vain aurinkoinen paikka ja sopivasti kastelua. Päätin kokeilla, eihän siinä paljoa voinut hävitäkään.
pikkutaimet

Lapsethan olivat projektista aivan innoissaan, olihan sopivasti myös aika istuttaa rairuohoa. Ostin pari hentohöyhenheinän tainta ja arvelin, että kissammekin saattaisi valitettavasti pitää niistän. Sen vuoksi laitoimme hänellekin kasvamaan vehnänoraita, vaikka kyllähän hän ulkokissana sielläkin vihreitä puputtaa.
kevätpuuhat, puutarhahommat lasten kanssa, perheblogi
taimien istutus lasten kanssa, perheblogi

Hankin niitä kesäkukkien taimia, joista pidän muutenkin, eli riippupelargonia, heiniä ja hopeaputousta. Viime vuonna ihastuin poutapilveen, ja se onkin aika hurmaava jo noin pikkuisena. Kukkii heti valkoisena! Ai niin ja keijunmekko, ihan lempiköynnökseni. Siihen tulee sellaisia hentoja liiloja kukkia, jotka näyttävät ihan keijunmekolta. Osan laitoin turvepotteihin ja osan saviruukkuihin, kaikki mitä varastoista löytyi. Onneksi en napsinut enempää taimia mukaani, koska sitten olisi ruukut loppuneet kesken...



Kuten huomaatte, jäätävä sotku... Onneksi se on VAIN sotkua, lasten touhu oli sen väärti. Nyt sain aikaiseksi hoitaa myös muutaman viherkasvin mullanvaihdot, kun areena oli jo levitetty ja mullan pöllyämistä ei tarvinnut enää varoa. Kiva huomata, miten viherkasvitkin ryhdistyivät muutamassa päivässä, kun saivat uutta multaa ja ravinteita. Nyt seuraillaan sitten, miten nämä pikkuiset kehittyvät. Niitä pitäisi ilmeisesti vähän latvoa... Toivottavasti tuo meidän katti ei ehdi ensin! Saapa nähdä tuleeko niistä kunnon kesäkukkia, mutta ainakin saadaan fiilistellä kevättä ja kasvua nyt vähän aikaisemmin kuin ennen.
pikkutaimet ikkunalaudalla, kesäkukkien pikkutaimet

Minulla ei ollut minkäänlaisia kukkalautoja, ja mietin jo hankkisinko jonkun kukkatelineen tai tason. Sellaisiahan on nyt taas paljon ihmisten hurahdettua viherkasveihin. Mutta sitten muistin että pihasaunalla oli tuollainen vanha penkki. Sehän sopii nyt hyvin toimittamaan kukkapöydän virkaa.

Ja hei arvatkaa mikä tilaisuus ihan kreivin aikaan! Olin kirjoittanut tämän postauksen jo torstaina ja perjantaina kuulin että voisin saada Terassi Medialta muutaman lipun Helsingin Kevätmessuille. Sehän sopisi tähän ihan täydellisesti! Valitettavasti en ehdi sinne itse, mutta sitäkin parempi teille - nimittäin arvon molemmat lippupaketit lukijoille!

Kävin kurkkimassa Kevätmessujen sivuilla, ja huomasin, että siellähän on paljon muutakin kuin piha-asiaa, nimittäin mökkeilyyn, kotiin, sisustamiseen sekä lähiruokaan ja luomuun liittyviä näytteilleasettajia ja ohjelmaa. Nyt harmittaa kyllä vielä enemmän etten pääse paikan päälle...



- Arvontapalkinto on 2*lippu kevätmessuille, lippujen arvo ennakkoon ostettaessa 16€/kpl
- Arvon 2 voittajaa, eli yhteensä neljä lippua.
- Jätä kommentti tähän tekstiin, tai Facebookissa tämän postauksen kommentteihin, ja olet mukana arvonnassa.
- Muista laittaa sähköpostiosoite, sillä toimitan voitetut liput pdf-tiedostona.
- arvonta-aika on su 2.4. klo 22.00 asti, jonka jälkeen ilmoitan voittajille.

Onnea arvontaan ja rentoa viikonloppua (uhkaavasta takatalvesta huolimatta...)! Ai niin ja tänä viikonloppunahan on Turussa Piha- ja Puutarhamessut, siellä on takuuvarmasti kevät!

*Liput tarjoaa Terassi Media Oy
Katri
SHARE:

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Kevätvirettä ja uusia kuvanäkymiä


Viikonloppubloggaaja täällä moi! Viime viikot ovat olleet aikamoista matalalentoa. Sairaslomalla kasautui aika määrä töitä ja valokuvaushommia olen kiitollisena ottanut kaikki mitä on kysytty, vaikka se onkin tarkoittanut aikamoista aikataulutusta ja myöhäisiä iltoja. Mutta ah, viikonlopun tullen teki mieli kuvailla kotonakin.
Tiesin että uusi rakkauteni 85mm f/1.4 (kiitos Petran, ei tarvinnut kauaa miettiä minkä objeltiivin tarvitsen seuraavaksi.. :)) on tosi ahdas sisätiloissa, mutta muuten aivan upea objektiivi potreteille. (Toissaviikonlopun hääkuvista melkein 80 % oli sillä kuvattuja, olen ihan in looove.) Mutta kokeilin silti sisällä, ja tykkään tosi paljon uudenlaisesta polttovälistä!



Päätin myös harjoittaa kuvaussilmää kuvaamalla vähän jotain oudompaa ja yllättävämpää, kuten nuo varret maljakossa. Huomaatko, miten sommittelu vaikuttaa? Jos maljakko olisi keskellä kuvaa tai jos vesiraja kulkisi horisontaalisesti keskellä, olisi kuva aika tylsä. Kolmannesten sääntö on aika kiva silmälle, siitä syntyy hyvä dynamiikka.





Viikonlopuksi on luvattu aivan upeaa kevätkeliä! Jokohan sitä tarkenisi kattaa pihalle, kun naapurit tulevat iltapäiväkahville? Ajatelkaa, miten upeaa jo pelkästään tämä valoisuus! Vielä kuudeltakin on ihan riittävän valoisaa kuvata ja aamulla saa herätä siihen kun aamuaurinko puskee makuuhuoneeseen...
Hei, raukeaa viikonloppua ihan jokaiselle! <3
Katri
SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig