Kyllä se vaan hiipii, syksy sisään. Villasukat ovat jo ihan must have, ja vilttejäkin on vähän joka tuolin nurkalla. Taljat ovat aivan mielettömän ihania.. Niin pehmeitä ja lämpimiä! Tämä vähän erilainen pörrö on Kotilaiturilta meillä kokeilussa - aika hyvin näyttää tuohon istuvan! Ei tarvitse kauaa miettiä, mikä tuoli on aina ensimmäisenä varattu...
Mustan huopakorin bongasin Akkunasta. Ajattelin laittaa siihen jouluna joulukuusen, edes jonkun pienen! Siihen asti se on kuin omiaan käpypalmun kaverina. Mattokin lattialla tuntuu taas niin mukavalta kesätauon jälkeen.
En ole koskaan oikein välittänyt syksystä.. On märkää, koleaa ja pimeää - kaikki inhokkini yhdessä. Mutta nyt olen yrittänyt asennoitua syksyyn eri tavalla - on mukavaa kun voi kääriytyä kodin lämpöön, nauttia hämäristä illoista ja tihkusateen jälkeen saa kuitenkin kuivat vaatteet ylleen. Toista se oli silloin, kun aamulla bussipysäkiltä yliopistolle käveltyään oli jalat märkinä, ja tiesi joutuvansa olemaan kosteissa kengissä koko päivän. Sitten vielä illaksi töihin ja puoli kymmeneltä kotiin. Monelta osin elämä on paljon helpompaa kuin silloin, tosin myös vapaudet ovat vaihtuneet vastuisiin. Ehkä kuitenkin hyvällä tavalla.
Päivä alkoi niin kauniin aurinkoisena, joten lähdimme eväsretkelle lähimetsään. Aika pian veti kuitenkin pilveen ja tuli tosi syksyinen viima - kyllä maistuivat lepäilyt sisällä sen jälkeen! Noukittiin vähän puolukoita ja nyt liedellä porisee kuulemma vispipuuro - yllättävää! Miten se meni, että vanha koira ei muka opi uusia temppuja? Minä olisin vain lykännyt pakkaseen ja ajatellut puuroja sitten joskus...
Jaaha - pitäisiköhän oikein ryhdistäytyä ja laittaa maanantaiaamua varten hoitokamppeet valmiiksi?Ettei tarvitsisi taas lähteä tuli hännän alla huomenna..
Hyvää uutta, syksyistä viikkoa! Pitäkään itsenne lämpiminä!
Katri