sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Ravintolareissulla mietittyä

Hieno aurinkoinen viikonloppu! Kavereita, siivoilua, ulkoilua... Sain tänään jonkun maanisen siivouskohtauksen, kylläpä tuli hyvä fiilis sen jälkeen! Eilen kävimme syömässä DiTrevissä, josta on tullut yksi suosikeistani. Ruokalista on ihania makuja täynnä, mutta lapsille ei ole omia annoksia. Se on toisaalta hyvä, sillä yleensä lasten annokset ovat lähinnä nakki/lihapulla/ranskalaiset linjaa. Silti ihmettelin, että lasten annos olisi ollut mahdollista tehdä vain pastoista, risotoista ja salaateista. Pastoissa oli chorizoa tai valkosipulia, joten ne eivät tulleet kyseeseen, ja vaikka E salaateista pitääkin, niin en usko hänen syövän koko annosta "pelkkää salaattia". Ihmettelen, miten ei ole mahdollista tehdä puolikasta pizzaa? Pizzataikinat on varmaan valmiiksi tehty palloiksi, mutta eikö niistä nyt voisi yhtä puolittaa? Jos joku ravintola-alalla työskentelevä lukee tätä, niin ilahtuisin asian valotuksesta. :)

DiTrevissä on kuitenkin kiva tapas-valikoima, joten E halusi parmesaania ja rucolaa, sekä ryppyperunat. Pyysin niiden kanssa ketsuppia, mutta jostain syystä ne tuotiin kuorrutettuna talon tomaattikastikkeella, joka oli liian tulista E:lle. No, ne jäivät syömättä, mutta juuston ja rucolan lisäksi E sai vatsan täytettä, kun dippaili pari siivua leipää oliiviöljyyn ja balsamicoon (se oli taivaallista!). E on niin kovin pieniruokainen, että hänen syömisensä ravintolassa on yleensä aika minimaalista. Kuitenkin nelivuotiaalle melkein pitää tilata oma annos... Vai miten on?

Kesällä menimme E:n kanssa lounaalle seisovaan pöytään, ja vaihtoehtona oli ottaa salaattipöytä tai salaatti + lämmin ruoka. Näissä hintaeroa oli pari euroa. Ajattelin ottaa buffetin lämpimällä ruoalla, jotta voin ottaa E:lle hieman pastaa tms., itselleni kun olisi riittänyt pelkkä salaattipöytä. Tarjoilija kertoi yli kaksivuotiaan ruokailun maksavan puolet lounaan hinnasta. Jäin ihmettelemään tätä, koska seisovassa pöydässä on periaatteessa aivan sama kustannuksia ajatellen, syönkö minä (tai joku suuriruokaisempi ruokailija) piirun verran enemmän, vai syökö lapsi hieman aikuisen annoksesta. Toki näihin on oltava joku yhteinen linja kaikille, monet yli kaksivuotiaat varmaan syövät ihan kunnon annoksia? Minä rakastan ulkona syömistä ja mielelläni maksan hyvästä ruoasta, enkä tarkoita tällä arvostella ravintolahinnoittelua. Kuitenkin oman todella pieniruokaisen lapsen kanssa on tullut usein mietittyä, että on ikävää maksaa niistä parista haarukallisesta suhteettoman paljon. Se olisi eri asia, jos tietäisin hänen syövän kunnon annoksen, vatsan täyteen. Samalla on kurjaa, että menee ruokaa hukkaan. Mitä te ajattelette tästä?



Kuvituksena asu eiliseltä DiTrevin reissulta. Ilman tätä kuvaa en olisi tiennyt näyttäväni niin muumilta kuin todellisuudessa näytän... Nutturan sain onnistumaan paremmin kuin edelliskerralla!


Latautuneena seuraavaan viikkoon - se on kaksi viikkoa äitiysloman alkuun! :)
SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig