Pikkuherkuilla viikonloppuun

Juuri keskiviikkoiltana harmittelin, kun en ole ehtinyt/jaksanut/viitsinyt hankkia varusteita viileämpiä säitä varten ja torstai-aamuna herätessä ulkomittari näytti nollaa astetta! Se oli pieni järkytys - kiireellä kaivamaan lapselle viime vuoden haalaria tai vaihtoehtoisesti fleece-kerrastoa välikausivaatteiden alle. Haalari mahtui vielä naftisti päälle ja fleece-kerrastokin löytyi, mutta olipa taas hyvä muistutus siitä, että voisi joskus olla ajoissakin. Itselle löysin kaapin perukoilta takin, jonka napit vielä menivät kiinni, joten seuraavaksi on tarkoitus löytää raskausvatsan kanssa käyvä siisti talvitakki, tai tuunata vanhoista takeista jotain vatsan peittävää.

Ja mikä tänään ilahdutti eniten? Se, että Kodin 1:n pihalla myytiin kotimaisia omenoita sen seitsemää sorttia! Olin aivan huumassa, koska minulla on ollut kova himo punakaneliin ja muihin makeisiin rapsakoihin kotimaisiin omenoihin, mutta kaupoissa niitä ei juurikaan näe. Minusta on käsittämätöntä, että kotimaisten omenoiden ollessa parhaimmillaan, niitä ei saa ruokakaupasta tai jos saa, niin vain yhtä hapanta lajiketta, joka vielä maksaa tuplasti ulkomaisiin verrattuna. Ihana tietää, että tämä koju on kuulemma jouluun asti aina perjantaisin ja lauantaisin samalla paikalla, koska torilla en kuitenkaan ehdi joka viikko käydä, ja Raision Kodin 1 on sopivasti työmatkan varrella.

Perjantai-mutustettavaksi olin ajatellut tehdä pitsoja itsetehdyille tortillapohjille, mutta koska kauppareissumme venyi talvihaalariostosten (tästä myöhemmin) vuoksi, oikaisin valmiilla pohjilla, jotta päästäisiin vain löhöilemään pikimmiten. Äärimmäisen yksinkertaiset ja nopea pikkupitsat syntyivät Marian taannoisen postauksen tyyliin - vain pari täytettä riittää. Laitoin pestoa, aurinkokuivattua tomaattia, vuohenjuustoa ja Mustaleimaa (tuli hieman liian suolainen). Toiseen vain pestoa, kirsikkatomaattia ja juustoraastetta. Näistä tuli ihanan rapsakoita sorminsyötäviä. :)

Ihanaa viikonloppua!