maanantai 5. elokuuta 2013

Arkitodellisuutta kerrakseen

Rentouduin perjantaina kampaajalla niin totaalisesti, että meinasin nukahtaa tuoliin. Pesupaikan päähieronta on aina yhtä ihanaa! Joka kerta ajattelen, että voisi ruveta kotonakin tekemään pieniä päähierontoja sohvalla kuiviltaan toisillemme, kun se on niin rentouttavaa. No eipä ole tullut tehtyä... On aika tyypillistä, että toiveissaan sitä kuvittelee kaikenlaista ihanaa, joka kuitenkin jää arjessa tekemättä.

Taisin juuri pari postausta sitten mainita olevani järjestelijätyyppi, joka pitää siitä, että tavarat ovat paikoillaan. Olen visuaalinen ihminen, elän siitä mitä näen. Kauniit kuvat ja näkymät tuottavat hyvää oloa, siksi ehkä olen ihastunut blogeihinkin. Blogiin kuvaaminen, kirjoittaminen ja toisten lukeminen on ihanaa juuri siksi, että siellä ei ole pyykkikasoja ja petaamattomia sänkyjä. Kampaajarentoutuksen jälkeen sain heti muistutuksen arkitodellisuudesta. E oli rakentanut jälleen kerran majan/pujotteluradan ja he olivat M:n kanssa suunnitelleet minulle haasteen, että mahdanko mahtua ryömimään tuolta alta! Juuri kun olin siivonnut tavarat paikoilleen... Mutta sitähän se arki on.


Sinne livahti! Ja ei, en edes yrittänyt ryömimishaastetta.

Kaiken arkitodellisuuden huipuksi minun piti kirjoittaa tämä postaus jo eilen, mutta kas, sunnuntai-ilta menikin riidellessä! M ei hermostu koskaan, mikä joskus lisää vähän omia kierroksiani. Hormooneilla saattoi olla osuutta siihen, että eilinen keskustelu kehkeytyi jopa riidaksi. Oli tähän päähän patoutunut vähän mutinaa kotitöiden epätasaisesta jakautumisesta... Aiemmin olemme melko tasavertaisesti hoitaneet siivouksen, ruoanlaiton ja lapsenhoidon, mutta parin viime kuukauden aikana nämä ovat vähitellen luisuneet enemmän minun harteilleni. Mies on aloittanut uudessa työssä, mikä on toki vaatinut pidempää päivää ja stressiä. Lisäksi ruokavalion painottuminen kasvisruokaan on aiheuttanut sen, että mies ei koe osaavansa tehdä ruokaa siten kuin ennen. Tähän päälle oma lomani, jolloin ehdin päivän aikana tehdä suurimman osan kotitöistä. Ymmärsin myös, että loman päättyminen oli ehkä vaivannut minua koko päivän - tulivuori oli valmis purkautumaan. Tänään olenkin miettinyt (ja pyytänyt anteeksi), että taisin ottaa vähän liikaa kierroksia, mutta hyvä, että asia tuli käsiteltyä ja ratkaisuehdotuksia mietittyä.

Kaiken kauniin ja ihanan keskellä perusarkeahan se elämä yleensä se on, vaikka blogitodellisuus saattaa hetkellisesti huijata. Siksi onkin mukavaa pyrkiä näkemään arki kauniina, kepeänä ja antoisana!

Leppoisaa arkea!

SHARE:

1 kommentti

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig