sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Sunnuntaijoutilaisuus

Käykö teille joskus niin, että suunnittelette käyvänne viikonloppuna siellä ja täällä, mutta sitten tulee kuitenkin luuhattua ihan kotona? Meille se on ennemmin sääntö kuin poikkeus... Tänäkin aamuna bongasin Turun Sanomien menovinkeistä vaikka mitä mielenkiintoista, kuten lasten teatteria ja koko perheen tanssimusikaalia, vanhojen tavaroiden kirppiksiä ja Les Mills-kokeilupäivän... Selvää oli, ettei joka paikassa ehdittäisi käydä, mutta heitin ilmoille ajatuksia, että ehkä voisi käydä jomman kumman teatteriesityksen katsomassa. Ja perjantain lehdessä olin huomannut ilmoituksen, että Wäinö Aaltosen museossa olisi lasten viikonloppu. WAM:ssakaan emme ole koskaan käyneet, joten nyt olisi ollut sopiva matalan kynnyksen tilaisuus käydä sielläkin, lasten tapahtuman merkeissä. 

Musa soimaan ja hytkymään!


Aamulla puhkuin iloa ja tarmoa, koska olin saanut nukkua hyvät yöunet tosi pitkästä aikaa. Nöpö on heräillyt monta viikkoa monta kertaa yössä, noin 4-6 kertaa joka yö. Helpoin hänet on nukuttaa syöttämällä, joten kun on oikein väsynyt, niin sitä vaan syöttää, jotta pääsisi itsekin nukkumaan taas. Järki sanoo, että pitäisi lopettaa tämä yösyöttäminen, (tai ainakin vähentää taas yhteen kertaan), mutta kun on vaan ollut helpompi syöttää, käydä taas tunniksi nukkumaan ja toivoa ensi yöstä parempaa. Yhtenä viikonloppuna jo aloitimme sen, että mies nukuttaisi nöpön aina yöllä, jotta hän ei haistaisi maitoa. Eka yö silloin olikin lupaava, mutta sitten mies tuli flunssaiseksi, enkä raaskinut häntä öisin herättää nöpön kanssa. Mutta nyt taas tänä viikonloppuna on uusi kokeilu aloitettu. Viime yönäkin heräsin muutaman kerran ennen miestä nöpön ähinään, mutta tökin miehen hereille ja tosi helposti nöpö  sitten nukahtikin, kun ei edes haistanut minua lähellään. No juu, eksyin aiheesta, mutta oli pakko hehkuttaa, että nyt toivon uutta alkua paremmille yöunille! :) 

Heti aamulla lehteä hakiessani oli kuitenkin niin upea ilma, että ajatus teattereista ja muista sisähömpötyksistä tuntui ihan väärältä. Kävimme pienellä pyöräretkellä sellaisella luontopolulla, jonne pääsi kivasti myös vaunuilla, söimme pieniä eväitä ja katselimme meren välkettä. Ihmettelimme, miten meiltä on jäänyt huomaamatta niin upea paikka ihan kodin lähellä. Tai oikeastaan olemme luulleet sen olevan yksityisaluetta, mutta kyllä sieltä Rauhalinnan kartanon pihalta lähtee ihan luontopolku. Sitten sovimme yhtäkkiä käyvämme katsomassa uudella kodilla, kun vanhat asukkaat halusivat esitellä, mitä missäkin kasvaa (oli muuten huisin hyödyllinen pihaopastus!). Sen jälkeen kello kävikin jo niin paljon, että WAMin sai unohtaa, toinen teatteri oli mennyt ohi ja oikeastaan olikin mukavampi ajatus jäädä kotiin kupsuttamaan. Siivosimme autoa ja takapihaa, pyörittiin hiekkalaatikolla ja paistateltiin päivää. Hetken päästä totesimme taas, että ei kai jaksa lähteä sinne toiseenkaan teatteriin, ollaan kotona vaan. 


Ja niin ne kotihiiret jäivät taas kotiin. Päiväunia nukkuvien lasten kanssa päivä rytmittyy aika luontevasti kotona, joten sitä tulee helposti jäätyä senkin vuoksi kotinurkkiin. (Minusta ehkä liiankin usein, sillä olisihan se kiva käydä välillä ihmisten ilmoillakin - "kotiäitinä" kun aika paljon olen muutenkin kotona.) Mutta mikäs meillä täällä - kotona on mukavaa. E keksii aina jotain pientä puuhaa ja J touhottaa päättömänä pitkin lattioita. 



Päivän ulkoiltua oli tullut hirmu nälkä, ja lohkoperunoiden valmistuminen tuntuikin kestävän tällä kertaa ikuisuuden. Keksin pientä odottelupuuhaa E:lle, hän sai taitella lautasliinoja. Aikamoiseen pikkupakettiin hän ne aluksi taitteli, ja tunki puoliksi lautasen alle, mutta laittoi sitten kuitenkin lautasen viereen ihan perussetiksi. Hauskannäköistä puljaamista! :) Kuten oli myös nöpön parsakaalin tutkiminen... Ruokana viikonloppuvakio, paistettua kalaa, salaattia ja perunoita/kasviksia.

herkkusalaatti
Pekaanipähkinät olivat ihan täydellisen tajunnanräjäyttävä yhdistelmä homejuuston ja päärynän kanssa!!


Illalla nukkumaan mennessä juttelemme E:n kanssa aina "päivän positiiviset", eli mietimme, mikä tänään on ollut kivaa. Otimme sellaisen tavaksi, kun huomasin, että E alkoi illalla harmitella kaikennäköistä, hän kun on sellainen syvällisten märehtijä, kehen lie tullut... Ja nyt hän aina muistuttaa, että "mietitään äiti taas niitä tän päivän hyviä juttuja, kun sit mä näen hyviä unia." Tänään hänestä oli kivointa, kun siivottiin yhdessä autoa ja tehtiin pihahommia, ja kun tehtiin yhdessä palapeliä. Samaa minä ajattelin hiekkalaatikolta kävellessäni - että ihaninta on kotona, kun on aikaa olla, touhuta yhdessä. Ei siihen tarvita menoja eikä meininkejä.. Niinhän se on, että lapset ovat yleensä onnellisimpia niistä arkisista yhdessä tekemisistä. Vaikka ei se silti poista sitä, että välillä on kaikille ihan virkistävää ja kiva käydä ihmisten ilmoilla! :)

Aurinkoa ja hyviä juttuja viikkoonne!

Katri
SHARE:

16 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Ihanasti sai tallennettua illan tunnelmia kun piti kameran pöydällä valmiina tilanteisiin. :)

      Poista
  2. Ihana postaus. <3 on kyllä niin tuttua tuo kotiin jääminen - niin käy meillekkin usein. On ihana porukalla ottaa lunkisti varsinkin nyt, kun ei enää olla kotona arkisin. Kyllä ne lapset eniten kotona olosta nauttii, vaikka itse tykkää mennä välillä muualle ettei pyykit ja tiskit pyöri mielessä. :)
    Suloinen tuo "päivän positiiviset" -idea. Täällä on myös syvällinen esikoinen ja puhutaan myös nukkumaan mennessä päivän asiat - mikä on ollut kivaa ja onko joku jäänyt harmittamaan.
    Ihanaa ja hyviä juttuja täynnä olevaa viikkoa sinnekkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu musta tuntuu myös, että ehkä se kotoa lähteminen on meidän aikuisten mielestä tarpeen. Lapsilta jos kysyy, että mitä tehtäis, niin vastaus mitä todennäköisimmin olisi, että mennään hiekkalaatikolle. :D On se aika hellyyttävää aina kuulla, mitä pikkuinen päässään pyörittelee.. Ja minusta on ollut ihana huomata, miten paljon hän keksiikin pieniä asioita. Ensin kun luulin, että hän jää kuitenkin murehtimaan jotain harmillista pikkujuttua vaan..

      Poista
  3. Kyllä kuulostaa tutulta jutulta, mutta joutilaisuus on toisinaan just hyvä juttu!:)
    Herkkuruokia kuvissa ja pieniä söpöläisiä ruokailijoita<3
    Kivaa alkanutta viikkoa Katri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että me luuhataan aina kotona.. :) Usein kyllä suunnittelen ja puhun kaikenlaista, että voisi mennä sinne ja tänne käymään, mutta loppujen lopuksi tuleekin jäätyä kotiin, kun on helpompi sovittaa lasten syömiset ja nukkumiset niin.. Mutta aina sellaisen oikein joutilaan päivän jälkeen on kuitenkin tosi mukava olo. Joutilaisuus kunniaan! :)

      Poista
  4. Höpö höpö, eihän teillä nyt edes joutilaana siellä oltu. Mekin käytiin luontopolulla ja mietin taas, että miksi sitä ei tee useammin. Tai no aiemmin tehtiin kun oli vieressä, mutta nyt se lähteminen on muka niin vaikeaa.
    Tsemppiä yöheräilyyn. Eipä sitä taas muistakaan, että millaista se voi olla. Mutta meillä tehtiin tosi pitkään juuri niin, että annettiin maitoa kun sillä tavoin pääsi vain nopeasti itse nukkumaan. Kyllä se mitta sitten jossain kohtaa tulee täyteen ja saa laitettua stopin sille yösyömiselle. Ihanat muksut! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no, miten sen nyt ottaa! :) Jos vertaa niihin suuriin suunnitelmiini! Ja kun kaikki oli sellaista leppoista tössöttämistä - kävelylenkkiä ja pihan siivoilua.. Silloin saa kummasti aikaan, kun alkaa vain tehdä jotain pientä ja tulee mieleen, että josko siivoaisi vielä autonkin.. :) Joo, musta tuntuu että nyt se mitta alkaa tulla täyteen yösyöttöjen kanssa, varsinkin kun tässä kaivaa vaan omaa kuoppaansta menemällä yöstä toiseen siitä mistä aita on matalin.. Eiköhän se uusi rytmi pikkuhiljaa löydy öihin!

      Poista
  5. Ihanan näköistä salaattia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! Se oli myös todella herkullista, en ollutkaan vähään aikaan laittanut pekaanipähkinöitä salaatiin. Todella hyvä pari homejuuston kanssa!

      Poista
  6. Kauniita kuvia! Ja mikä joutilaisuus, vaikka mitä on tehty :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no totta joo, kaikenlaista pientä kotitössöttelyä tuli puuhattua, että ei sentään ihan olemiseksi mennyt! :)

      Poista
  7. Olipa kiva juttu...taas :). Kyllä kotona on mukavaa koko perheen kanssa. Se on ihan erilaista kuin se kotona oleminen, jossa toinen aikuinen on töissä ;). Minä oikein nautin viime viikonlopusta, kun ei ollut meilläkään juuri mitään ohjelmaa. Meillä on ollut aika haipakkaa ohjelmaa jo monta viikonloppua putkeen. Silloin tulee helposti ohjelmaähky ja joutilaisuus nouseekin ylellisyydeksi. Ja sitten vielä vakikommenttini: Syötävän herkullisen ihania ruokia :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Olohuoneen lattiallakin viihtyy niin hyvin, kun siinä ovat kaikki yhtäaikaa, enkä vaan minä päivästä toiseen. :D Meillä ei ole pitkään aikaa ollut ohjelmaviikonloppuja, joten siksi yritin kehitellä tälle sunnuntaille edes jotain... :) Ja kas kuinka kävikään! :)

      Poista
  8. Ihanat kuvat ja herkullisia ruoka-annoksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sike! :) Visuaalisuus on puoli ruokaa, eikö?! :) Huomenna pääsen ruokamessuille maistelemaan ja ihastelemaan oikein kunnolla! :)

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig