Elämäni helmet ranteessa

Heippa "pitkästä" aikaa! Ja lämpimät kiitokset onnentoivotuksista! Mukava tietää, että siellä ruutujen toisella puolella on eletty meidän onnessa mukana! Täällä on arki alkanut leppoisasti vauvaa yhdessä ihmetellessä ja nuuhkiessa. :) Joka päivä taivastelen itselleni ja kuulumisten kyselijöille, miten hyvin kaikki on lähtenyt käyntiin: Imetys onnistuu, olen saanut nukahdettua ja nukuttua, mieliala ei ole romahtanut - kaikki on siis aivan toisin kuin viimeksi! Olisinpa neljä vuotta sitten tiennyt, että näinkin voi vauva-arki alkaa. Tai no, ehkä parempi etten tiennyt... Olisi voinut ottaa vielä enemmän päähän, että miksi juuri minulla ei suju.

Ennen joulua bongasin eräästä blogista BESO Helsingin koruarvonnan, jossa palkintona oli nahkainen, yhdenkertainen rannekoru yhdellä makeanveden helmellä. Olen etsinyt simppeliä, konjakinruskeaa nahkaranneketta melkein vuoden, mutta mistään en ole löytänyt kohtuuhintaista. Siispä kävin vähän BESO Helsingin FB-sivuilta katselemassa mallia koruista, otin yhteyttä Taruun ja kyselin, olisiko suunnitelmani mukainen koru mahdollista toteuttaa ja mihin hintaan. Ajattelin ensin uskallanko edes kysyä, kun pelkäsin hinnan nousevan esteeksi, mutta päinvastoin yllätyin Tarun käsintehtyjen korujen edullisuudesta.

Halusin pitää korun mahdollisimma simppelinä, mutta silti halusin siihen sekä tekstiä, että helmiä. Kaikilla mausteilla, tottakai... :) Ehdotin tekstiä ja helmien asettelua, ja Taru ammattilaisena onneksi ymmärsi soperruksistani, miten se kannattaisi toteuttaa. Korusta tuli aivan täydellinen, en voisi olla tyytyväisempi!

Tämä on taas niitä blogimaailman iloja - ilman BESO Helsingin yhteistyöarvontaa Marian blogissa minulle ei olisi edes tullut mieleen, että voisin teettää uniikin nahkakorun. Olisin päätynyt johonkin kompromissiratkaisuun, jolla ei olisi välttämättä ollut sellaista tunnearvoa, kuin itse suunnitellulla. Ajattelin ensin, että hankinpa itselleni joululahjan, mutta koska vauvan syntymäkin meni näin pitkälle, niin tämä voisikin nyt olla synnytyslahja minulta minulle! :D Aina löytyy hyvä syy hemmotella itseään vähän, vai mitä?! 

Jaaha, sopuli kutsuu syömään. Kivaa loppuviikkoa!

Katri