Viikonloppuruoka - Nyhtölohitacot

Miten on taas keskiviikko? Viikot hujahtavat sitä tahtia ohi, että jatkuvasti tuntuu olevan viikonloppu tulossa. Viime lauantaina tulin hirveän nälän kanssa kotiin kampaajalta ja poikkesin kauppaan hakeakseni jotain pientä iltasyötävää. Joskus ne parhaat ideat syntyvät silloin, kun ei ole yhtään miettinyt kauppalistaa, ja niin nämä nyhtölohitacotkin vaan pingahtivat mieleen. Kaupassa googletin nyhtölohta ja löysin Suusta suuhun -blogista superherkulliset kuvat, ja sain sieltä ideat lisukkeiksi. Ihastuin vähän aikaa sitten fenkoliin, kun mies oli jostain syystä halunnut kokeilla sitä jonkun lohiruoan lisukkeena. En olisi varmaan itse ostanut, edellinen kokemus kun ei ollut kauhean miellyttävä.. Mutta fenkolihan on todella hyvää ja virkistävän erilaista, kunhan sen suikaloi ohueksi ja paistaa vähän! Reseptiä tacoihin ei välttämättä tarvitse, mutta laitetaan nyt vähän osviittaa.

 

Nyhtölohitacot

 

Santa Maria Taco veneitä tms.

lämminsavulohta pala, taisi olla 300 g

BBQ kastiketta, esim. Santa Maria Smokey Hickory, jos haluaa savuisuutta lisää

 

punasipulia

valkosipulia

oliiviöljyä

 

(salaatinkorvike)

kurkkua

fenkolia

avokadoa

limeä, suolaa, pippuria, hunajaa

 

fetajuustoa

 

Paista punasipulia ja valkosipulia kevyesti öljyssä. (Jos olisi ollut aikaa, niin olisin laittanut punasipulit marinoitumaan, vielä parempaa!) Riivi lohi haarukalla irti nahasta, ja sekoita joukkoon bbq-kastiketta varovasti, ettei lohi mene ihan mössöksi. Laitoin aika vähän, ehkä 0,5 dl. Oli muuten aika paljon sokeria tuossa kastikkeessa, onneksi en katsonut kaupassa!

 

Tee halutessasi salaatti: suikaloi fenkolia ohueksi ja paista kevyesti pannulla, jotta anismainen kitkeryys lähtee pois. Suikaloi myös kurkku ja avokado ohueksi, purista joukkoon vähän limemehua ja sekoittele nämä keskenään suolan, hunajan ja pippurin kanssa.

 

Jos haluat revitellä täytteillä, niin anna mennä! Tacoissa parasta on se, että voi jokaisesta tehdä vähän erilaisen.

 

 

 

Kas tässä, pitkästä aikaa ruokajuttuja! Olen alkanut löytää ruoanlaittoinnostuksen taas jostain uudelleen. Syksyn aikana tulleet Maku-lehdet ovat antaneet tosi paljon ideoita ja hyviä kokeiluja, myös Ruoka-Pirkka-lehtiä on kerätty talteen hyvien reseptien ansiosta. Nyt teenkin vähän listaa ensi sunnuntain synttäritarjottavista, tekee mieli kokeilla jotain uutta!

 

Hyvää loppuviikkoa!

 

FB | IG

 

Katri

Pieni ilahdutus miehelle - arvonta

Kuulkaa nyt on käynyt niin, että on ihan kokonaan jäänyt pöytälaatikkoon yksi mielenkiintoinen tapaus! Vinkkasin taannoisessa postauksessa pienestä lahjasta, jonka olin miehelle hankkinut. Meillä ei ole tapana ostella lahjoja toisillemme juuri koskaan (myönnän, aiemmin pahoitin siitä vähän mielenikin, mutta tulin siihen tulokseen, että mieluummin muuten priimaa ja ei lahjoja kuin toisin päin), joten en oikein keksinyt tilannetta, miten antaisin tuon pienen lahjan. Hääpäivä oli ja meni, enkä halunnut aloittaa mitään hääpäivälahjaperinnettä, ja miehen syntymäpäivänkin unohdin taas. Laitoin sen sitten vaan yhtenä aamuna aamiaispöytään. Sitä ennen lahja oli ollut pöydällä puolitoista viikkoa paperipussissa, eikä ollut kukaan mennyt mitään tonkimaan. En ymmärrä, en minä pystyisi olla urkkimatta jonkun pienen paperipussin sisään..

Jo elokuussa bongasin Myllyn kauppakeskuksessa uuden liikkeen, Saarni Gentlemen's Boutiquen joka erottui yläkerran aukiolla edukseen. Spontaaniin tapaani aloin ihastella putiikin pitäjälle upeaa liikettä ja kuulin samalla yrityksen tarinan. Sonja oli päättänyt perustaa laadukkaita ja yksilöllisiä miesten tuotteita myyvän putiikkinsa siksi, ettei löytänyt miehelleen Tuomolle koskaan vaatteita ja lahjoja. Kaikki tuotteet hankintaan euroopasta suoraan pieniltä valmistajilta, ja jo heidän löytämisessään on ollut suuri työ.. Vau mitä päättäväisyyttä ja rohkeutta!

Se oli varmaan se nahan, villan ja muiden aitojen materiaalien himo, joka minut veti liikkeeseen, vaikka en omaa miestäni ihan gentlemanniksi luonnehtisikaan. Tuli ihan vastustamaton tarve mennä hypistelemään italialaisia nahkalaukkuja, yksilöllisen mielenkiintoisia ja upeilla leikkauksilla tehtyjä vaatteita, sekä kaikkea pientä tilpehööriä, kuten välineitä klassiseen parranajoon ja miesten koruja. Arvatkaa, että harmitti, kun ei ollut kameraa mukana! Jo liike itsessään on näkemisen arvoinen. Sonjan mies rakentaa esillepanotelineet ja hyllyt. Tosi makeita rakenteita ja silmäähiveleviä esillepanoja!

 

Iskin silmäni silloin vastatulleisiin Gro korttikoteloihin, ja muistin samalla, että miehen nahkainen korttikotelo on venynyt jo aivan muodottomaksi. Niin löysäksi, että sen täytyy aina olla tupaten täynnä, jotta tärkeät kortit eivät putoa pois. Tai oikeastaan en tiedä, iskinkö silmäni korttikoteloon, vai tuohon ihanaan pakkauslaatikkoon, joka on vähintään yhtä taidokkaasti tehty kuin kotelokin.

En löytänyt netistä mitään tietoa korttikotelosta, joten laitoin Sonjalle viestin ja hän kertoi hankkineensa ne tsekkiläiseltä Audrius Vaškevičius'lta, yhden miehen pajalta. Voin ihan sieluni silmin nähdä hänet hiomassa mahonkikotelon pinnasta aina vaan sileämpää ja pehmeämpää.. Tämä oli ihan sellainen win win -ostos. Minä kyllä löydän paikan tuolle pakkaukselle. Mies oli ensin hämmentynyt, koska olisi kuulemma ihan hyvin pärjännyt vanhan rutkun kanssa (samoin voisi sanoa meidän autopolitiikasta..), mutta ilahtui kovasti ja uusi kotelo tulee kuulemma heti käyttöön! Tiedän, että ei vaan olisi raaskinut itse ostaa..

Samalla keksimme Sonjan kanssa, että nythän olisi oikein sopiva aika järjestää pieni arvonta tässä isänpäivän kynnyksellä, ja joululahjojakin toiset kaukaa viisaat jo hankkivat. Ja voihan sitä lahjoa muuten vaan, kuten minä tein. ;) Sonja lupasi siis arpoa yhden käsintehdyn mahonkisen korttikotelon (pakkauksineen tietty) jollekin, joka haluaa läheistään ilahduttaa pikkulahjalla!

Säännöt ovat seuraavat:

- kommentoi postaukseen (tai Facebook-julkaisuun), ketä haluaisit ilahduttaa aina tarpeellisella korttikotelolla JA

- tykkää joko Tohkeissaan -blogin tai Saarni Gentlemen's Boutique'n Facebook-sivusta

- Saat 2 arpaa, jos tykkäät molemmista Facebook-sivuista! Mainitsethan tuplamahdollisuutesi kommentissa

- Anonyymit, muistattehan jättää sähköpostiosoitteenne!
- Arvonta päättyy la 5.11.

Onnea arvontaan ja oikein hyvää loppuviikkoa kaikille!

FB | IG

Katri

Tauluja ilman reikiä seiniin

No nyt on jollain insinöörillä välähtänyt! Bongasin jostain blogista vuosi sitten vinkin tarroista, joiden avulla voi kiinnittää taulut seinään. En olisi todellakaan ostanut tarrakiinnikkeitä ilman suositusta, koska en olisi uskonut, että taulu voi pysyä seinässä liimattavan tarran avulla. Enkä toisaalta sitäkään, ettei se jättäisi jälkiä.

Olin lykännyt kokeilua tosi kauan, koska olin ihan varma siitä, että jälki jää kuitenkin. Mutta kappas, se olikin tosi nerokas systeemi, enkä ainakaan minä saanut mitään jälkiä jäämään!

Paketin takana oli kuvalliset ohjeet vaihe vaiheelta, mutta silti tällä piiloblondilla kesti aika kauan tajuta miten ne tarrat oikein kuuluu laittaa. Paketissa on 8 tarranauhaa, eli yhden taulun kiinnitykseen tarvittava määrä. Googlettamalla löysinkin, mistä tuotteesta oli kyse, kun heitin jo paketin roskiin: Command taulukiinnike, jota myy ainakin Clas Ohlson.

Harmikseni minun oli tietenkin irrotettava taulu tarroineen samana iltana, koska tarkoitus oli testata teipin toimivuutta ja sitä, jättääkö tarra jäljet. Hyvin se kyllä sopi paikkaansa, joten täytyy varmaan napata paketti tai pari taulukiinnikkeitä mukaan sitten kun taas Clasulla tulee käytyä. Saisihan ne nauloillakin, mutta kyllä sitä on vielä kovin neuroottinen "vastamaalattujen" seinien suhteen. Tai oikeammin - laiskoja mahdollisen kittauksen ja uudelleenmaalaamisen suhteen... 

Ei ole varmaan koskaan ollut taulun laittaminen noin helppoa! Normaalisti mies hivuttelee taulua senttejä sinne ja senttejä tänne, sitten millejä tuonne ja millejä toiseen suuntaan, kun yritän himmata kaiken kohdalleen. Nytkin se olisi kyllä ollut tarpeen, kun olen näköjään lätkäissyt taulun ärsyttävän tasaisesti melkein samalle korkeudelle ikkunan yläreunan kanssa... Noo, mutta nythän sitä ei enää ole, joten taas on mahdollisuus sovitella paikkoja.

Kesä on saapunut oikein kunnolla ja blogikin on vaihtanut kesävaihteelle... Se tarkoittaa pitkiä iltoja ulkona ja vähemmän koneen ääressä, joten juttuja päivittyy kesällä todennäköisesti enemmän kuvapainotteisina blogin someen, eli Tohkeissaan-blogin Facebook-sivulle ja Instagramiin.

Lämmintä viikkoa!

Katri

Meidän kaupunkipuutarha - mindfulnessia ja iloa silmälle

Kaupallinen yhteistyö, IKEA

 

"Kevät toi, kevät toi..." en saa nyt mitään rimmaamaan siihen tuttuun rallatukseen, mutta mielessäni pyöriin vaan miten ihana on taas olla ulkona pitkän talven jälkeen! Kohta voisi laittaa kotiakin vähän kesäkuntoon, mutta ei nyt malta, kun tekee mieli vain haahuilla pihalla..

 

Muistanette, kun kerroin aiemmin kevätkylvöpuuhista ja seurasimme niiden kasvua? Eipä niistä meidän omista taimista tullut kuin honteloita heitukoita, mutta urbaani kotipuutarhurihan ei siitä lannistu.. Taimista ja yrteistä on nyt puutarhoilla valtavat valikoimat (tänään kävin hakemassa kesäkukkia ja yritin visusti pitää näppini erossa yrteistä, vaikka siellä oli tosi mielenkiintoisia erikoisuuksia houkuttelemassa!), joten laitoimme kesäkeittiötä varten yrttejä SALLADSKÅL-kukkajalalle grillin viereen. Saviruukut ovat taas niin kivannäköisiä, etenkin nämä INGEFÄRA-ruukut, joissa on vähän korkeampi tuo aluslautanen. Tekevät kivan kontrastin silmäähivelevän mattamustalle telineelle. Tomaatin laitoin isoon 20 litran sinkkivatiin, jota en nyt harmikseni löydä IKEAn nettisivuilta.

 

 

Meidän tättähäärä on tietysti innoissaan ollut mukana.. Häntä kiinnostaa kaikki missä tulee sotkua ja kun pääsee läträämään veden kanssa. Meillä on pihasaunan nurkalla vesisaavi ja hän on siellä jatkuvasti kurkottamassa kastelukannuunsa vettä. Sitten on tietysti vaatteet märkinä monta kertaa päivässä. Onpa kiva kun tulee kesä ja ne hihat oikeasti kuivuvat hetkessä.. Tuolla vähän järeämmälläkin SALLADSKÅL-kastelukannulla onnistuu kastelu hyvin, kun se kallistuu kätevästi kahdesta kahvasta kiinni pitäen.

 

Meistä tulee heti kevätauringon lämmittäessä sellaisia pihaherhiläisiä, että ei sieltä meinaa sisälle päästä. Mietinkin, että täytyy varmaan tehdä taas jotain ruokia pakkaseen, jotta on sitten hätänälkään jotain niinä päivinä kun ei viitsisi keittiössä notkua. Paljon olisi hommaa, mutta ei sitä lasten kanssa saa niin paljon edes tehtyä kun ajattelisi. Koko ajan pitää vahtia ettei ole matka tielle tai ojille, mutta minulle kelpaa ihan se haahuilukin.

 

 

Tämän pikku kaupunkipuutarhan pointti on meille enemmänkin psykologinen juttu.. Tomaatintaimista toivon satoa oikeasti, mutta yrttien käyttö on aina vähän viitseliäisyydestä kiinni. Tärkeintä on, että on voinut itse laittaa jotain kasvamaan ja ainakin tuo pikkuinen käy napsimassa ruohosipuliakin tosta vaan ruukusta suoraan.. Kasvimaalle on tarkoitus ihan lähiaikoina kylvää samoja kuin viime vuonnakin, eli porkkanaa, palsternakkaa, punajuurta (perunoiden ja sipulien lisäksi), sekä erilaisia salaatteja. Se onkin sitten varsinaista mindfulnessia, kun työpäivän jälkeen kykistää kasvimaalle ja alkaa nyppiä rikkaruohoja!

 

 

Perjantai-illan ruokana oli laiskemman kokin tapaan tortillat, ulkona tietenkin.. Olisitte kuullut miten eskarilainen huusi riemusta kaupassa kun kuuli tortilloista... :) "HÄH!! TÄNÄÄN VAI!! OIKEESTI!!" Siihenhän yhtyi sitten pienempikin ja taas saatiin katseita...

 

IKEAn reissulta tarttui mukaan myös ulkoruokailuja ajatellen edullisia puuvilla-pellavaisia MARKNAD-tabletteja, GODIS-juomalaseja sekä FÄRGRIK-kulhoja ja maistatuksen uhrina DRYCK BUBBEL PÄRON-päärynäjuomaa. Kannatti maistaa - se oli nimittäin tosi hyvää, vaikka lapset eivät kyllä tykkää mistään porejuomista. Se oli vähän kuin limun ja mehun sekoitusta, ihanan raikasta!

 

 

Koska kasvatus on kaikkien asia, niin haluan kutsua sinutkin mukaan kaupunkikasvatukseen ja siihen liittyvään Instagram kisaan. Ota siis kuva lempiyrteistäsi ikkunalaudalla tai vaikka suuremmastakin kaupunkipuutarhasta, ja jaa se Instagramissa käyttäen tunnisteita #IKEAomasato, #IKEAkaupunkipuutarha ja @IKEAsuomi.  Instagram-profiilisi täytyy olla julkinen. Kampanjasivulta näet halutessasi lisätietoa, mutta näilläkin pärjäät.

 

Palkintona arvotaan 5 kpl 100 €:n arvoisia lahjakortteja!

 

Ai niin ja minuthan löydät Instagramista nimellä @katriah ja Facebookista www.facebook.com/tohkeissaan. :)

 

Aurinkoisia päiviä ja multasormia toivotellen,

 

Katri

*osa kuvissa näkyvistä tuotteista on hankittu blogiyhteistyön merkeissä.

Kevään kohinaa

Valon määrä lisääntyy päivä päivältä, ja saa kaipaamaan enemmän vihreää ympärille. Ja värejä ylipäätään. Huomaan himoitsevani pastelleja, jotain hennon persikkaista tai hyvin hailukan vaaleanpunaista.. Samoin lisääntyy tarve tilalle - tekee mieli siivota ja raivata tilaa keväälle. Voin melkein jo aistia ne keväiset aamut, kun tekee mieli mennä pihalle aamukahville, vaikka hiukan vielä paleltaa. Ehkä en sentään vielä lähde viemään villamattoja pois lattiasta... Kaupassa nuo pienet valkoisen helmihyasintin alut suorastaan huusivat päästä meille. Tuomaan kevättä ja kasvuvoimaa.

Purin pari ruukkua sinisiä helmihyasintteja kavyesti erilleen toisistaan, ja laitoin ne laakeaan astiaan sisalin päälle. Sisalin ja hyasinttien väliin repäisin myös palan leivinpaperia, jotta mullat eivät varise kaikki pohjalle. Perunanarsissille taittelin paperipussin paketointipaperista. Näin se oli kivampi viedä tuliaiseksi kavereille. Ohjeet paperipussin taitteluun katsoin tästä videosta. Sopivan paperiarkin koko on ainakin minulle ihan arpapeliä, mutta soveltamalla selviää..

Pientä keväthuoltoa tuli tehtyä myös rehahtaneelle peikonlehdelle.. Nappasin oksia raa'alla kädellä ja laitoin korkeaan lieriövaasiin. Hyllyllä pari kultaköynnöksen oksaa ovat lasissa juurtumassa, ruukun sisällä piilossa. Hyllystä puheenollen, sekin kaipaisi jotain keväistä freesausta. Heti koheni, kun otin peikonpähkinäoksan pois.

Tänään on tarkoitus laittaa vähän muitakin keväthommia aluille... Viherpeukalot syyhyä! Tässä vaiheessa voi jo alkaa toivoa lumen sulavan, eikö vaan..? Kunnon hiihtokelejä tuskin kuitenkaan enää tulee.. (Juuri kun ostimme viime viikonloppuna kaikille sukset.. No, sen oli tarkoituskin olla investointi ensi talven sivakointeihin, mutta silti - olisi ollut ihan kiva päästä pari kertaa kokeilemaan kun vielä oli into päällä!)

Mukavaa sunnuntaita!

FB | IG

Katri

Voittaja on arvottu...

Leinikin pikkuiset puhkesivat kukkaan sopivasti juuri kun suuri pääkukka oli kuihtunut. Monesti ne eivät edes aukea, jos kukkavarressa nuppuja on... Nämä oksat olivat kyllä todella hyviä yksilöitä - kaksi viikkoa sitten ostettu. Ensimmäisen ja viimeisen kuvan kukinnot ovat poikasia, keskimmäisissä vielä muhkea pääkukinto.. En osaa päättää, kummat ovat kauniimpia kaikessa herkkyydessään..

Hmm, pitäisiköhän minun paljastaa myös se arvonnan voittaja? :) Arvonnasta oltiin mukavasti kiinnostuneita ja oli ilo kuulla muutamaltakin, että onpa ihanan hyödyllinen arvonta! Tällä kertaa Random.org arpoi voittajaksi Hannen kommentillaan "Kahdella arvalla mukana! Seuraan Bloggerissa ja Facebookin kautta ja jaoin facebookissa!" Onnea!! Viestiä on tulossa, ja härveliä sitten perässä.. Kvikille vielä suurkiitos tästä hyödyllisestä arvonnasta!!

Rentouttavaa loppuviikkoa kaikille! <3

FB | IG

Katri

Viikonloppuinspiraatio ammattistailaajan kätösistä

Helou! Niin meni kaksi viikkoa messuista että hujahti! Piti heti seuraavalla viikolla julkaista paloja Jonna Kivilahden inspiroivista "näytöksistä" kattauksiin ja kuvauksiin liittyen, mutta niin paljon tuli taas kaikkea muuta eteen! Näinhän minulle tuppaa käymään, että juttuaiheita olisi enemmän, kuin ehtii kirjoittaa. Sen vuoksi onkin kiva olla blogin FB ja Instagram-tilit, jotta niihin voi julkaista silloinkin, kun ei jaksa konetta avata. 

Jonna Kivilahti lienee monille tuttu sisustustoimittajana, stylistina ja ehkä myös Mrs. Jones -blogin kirjoittajana, sekä saman nimisen kaupan kauppiaana. Melkoinen nainen, täytyy sanoa! Ei mennyt aikaakaan, kun hän oli loihtinut pöydälle ihan sisustuslehtimäisen layoutin. Kaikkea sopivan rennosti sikin sokin - hallittu kaaos, jonka epätäydellisyys luo mielenkiinnon asetelmiin ja kuviin. 

Paikalla olijat saivat myös kivoja vinkkejä kattauksiin. Tällä hetkellä on tosi jees yhdistää myös kattauksessa eripariastioita, liinoja, kippoja ja kuppeja. Mitä epätäydellisempi, sen parempi. Vanhoja aterimia ja astioita löytyy melko hyvin kirppuritoreilta, ja omasta mielestäni erityisen hyvin kierrätyskeskuksista. SPR:n Kontti Turussa on myös aika hyvä aarreaitta. Kunnon keramiikka kaikkine rosoinen on myös kovassa nousussa, kuten muutkin aitoutta henkivät materiaalit ja esineet.

Kattauksissa voi rohkeasti käyttää vaikkapa tapettirullan tai vahvempien paketointipapereiden suikaleita, ja naruilla tehdä jos jonkinlaisia kikkailuita. Narulla saa sopivaa huolettomuutta vaikkapa kietoessaan sen servetin ympäri, tai kuten kuvasta näkyy - tehdä koko lautaspinosta hauska paketti. Parasta on, kun jo pöytään astuessa nousee hymy huulille. :) Seuraavaksi toivon löytäväni vanhoja nuotteja, nekin olivat tosi kivan näköisiä lautasen alla.

Näiden inspiraatiokuvien myötä toivotan rentouttavaa viikonloppua kaikille teille ihanille, jotka käytte täällä kääntymässä! :) 

FB | IG

Katri

Nahkakenkien helppo ja myrkytön hoito

Olen kulkenut kolme talvea samoissa nahkasaapikkaissa, ja todennut, että kertasatsaus kannatti, vaikka ostohetkellä hinta kirpaisi. Entisenä halpojen keinonahkakenkien käyttäjänä oli ihana huomata, että jalat eivät enää hionneet ja muhineet koko päivää kengässä. Samoin ihastuin siihen, miten pehmeältä kenkä tuntui jalassa, ja nahka muotoutui jalkaani täysin sopivaksi. Olen käyttänyt noita saapikkaita kolme kertaa suutarilla korkolappujen ja korkoa kiertävän nahkalapun vaihdossa, ja yhä ne ovat lempparini. Joka kerta rasvauksen jälkeen ne näyttävät lähestulkoon uusilta. 

Hieman minua harmittaa, että olen ollut liian laiska hoidon suhteen. Se on tuntunut niin rasittavalta operaatiolta... On purkkeja ja purnukoita, aina täytyy etsiä joku sopiva rätin riekale, jolla hinkata rasvaa saappaaseen, varoa käsiä jne.. Ja ne varoitustekstit! "Saattaa syttyä itsekseen palamaan." "Ärsyttävä. Varottava ihokosketusta." Miten sen rätin sitten säilyttää tai hävittää, jos se kerta on niin helposti syttyvää? Lopuksi vielä öljyjen päälle kosteudensuojasuihke, jota ei saa käyttää sisätiloissa.. Että pitäisi mennä ulos suihkuttelemaan.. Ja aina silloin kun se tulee mieleen, niin ulkona sataa.. Tuntuu, että olen tehnyt asiasta kamalan operaation, ja sen vuoksi olen lykännytkin sitä aivan liian usein. Tiedän, että nuo lempisaapikkaani olisivat vielä paljon paremmassa kunnossa, jos olisin huoltanut niitä useammin. Kun olisin edes kosteudensuojasuihketta laittanut useammin! (Kuvissa olevat kengät eivät siis ole nämä uskolliset kolme vuotta palvelleet.)

Mutta nyt veikkaan, että kääntyi lehti tämän nahkatytön huonoissa tavoissa.. Poikkesin vähän kuin ohikulkumatkalla Kookengässä ja bongasin ihan minun näköiset nahkanilkkurit. Olin katsellut samoja jo syksyllä, mutta kun hintakin vähän kirpaisi niin siirsin asiaa ja ajattelin, jos löytäisi jostain vähän edullisemmat.. Sittenhän ne olivat jo loppuneet, joten tällä kertaa en päästänyt näitä enää käsistäni. Päätin, että mieluummin satsaan taas kunnon kenkiin, joilla luultavasti kuljen useamman kevään ja syksyn. Samalla hinnalla saisi ehkä kahdetkin kengät, mutta en minä niin monia pareja tarvitsekaan.  

Varsinainen valaistuminen koitti kuitenkin kassalla, kun myyjä suihkautti niihin jotain suihketta alkoi käsin hieroa sitä kenkien pintaan (myyntitarkoituksessa tietenkin, mutta näppärästi niin, että näin heti, miten vaivatonta aineen käyttö on). Läiskikäs pinta kuivui hetkessä kiiltäväksi. Eniten hämmästelin sitä, että paljain käsin hän hieroi ainetta, ja ympärille levisi vielä mieto ja miellyttävä tuoksu. Aine oli kuulemma uutta Wolyn Natura sarjan kosteussuojasuihketta, joka sisältää avokadoöljyä. Natura-sarjan tuotteet ovat koostumukseltaan kasvipohjaisia, eivätkä sisällä myrkyllisiä kemikaaleja tai liuttomia (lainattu nettisivuilta). Jes, loistavaa! Sehän lähti heti matkaani. 

Nyt kun nahkakenkien hoito on näin helppoa, uskon että saan pidettyä ne paremmassa kunnossa pelkän kostedensuojasuihkeen avulla. Tätä tulee varmasti käytettyä useammin, kuin sitä kamalan hajuista ulkona suihkuteltavaa kärytintä. Ehkä sitten tulee vähemmän tarvetta myös niiden järeämpien hoitotuotteiden käyttöön? Nahkakenkien naarmujen hoitamiseen ja nahkalaukkuni puhdistukseen ja hoitoon olen käyttänyt saman merkin väritöntä Perfect Geliä.

Nyt kelpaa lähteä kevätkaduille kopsottelemaan, kun ei haittaa pieni kosteus! :) Ja hei, muistattehan edellisen postauksen (klik) loistoarvonnan!

FB | IG

Katri

Kevätmieltä sinulle

Eipä mulla muuta, kuin jakaa tähän harmaaseen päivään vähän kevätiloa! <3 Piti alkaa käydä läpi ihan muita kuvia, mutta kun löysin nämä, niin mieleni valtasi niin hyvä ja keväinen mieli, että päätin jakaa ne teillekin tämän harmaan torstain iloksi. Tämän postauksen ainoa pointti on siis vain tuoda aurinko kasvoillesi. :)

Hyvää viikonloppua kaikille!

Psst... Kuvia voit seurailla tiheämmin Facebookissa ja Instagramissa.

Katri