torstai 15. tammikuuta 2015

Köyhän miehen pikabruchettat

Mitä muuta ihminen voi toivoa pitkän päivän jälkeen kuin helppoa herkkua? Hirveä valkosipulin ja sulaneen juuston himo iski jo junamatkalla, kun työkaveri alkoi hekumoida tekevänsä bruchettoja huomenna... Osti Pasilan aseman Fazerin leipämyymälästä oikein sellaisen valtavan, rapeakuorisen artesaanileivän. Ehkä kaunein leipä, mitä olen aikoihin nähnyt. Meikäläinen sitten nälkäisenä kotijääkaapilla katseli, mitä näistä saisi koottua...

mozzarella bruchetta


Nämä eivät kyllä ole artesaanileipää sen paremmin kuin basilikaa tai muita herkkubruchettojen aineksia nähneetkään, mutta sulaneella juustolla ja oliiviöljyllä pelastaa melkein minkä vaan käntyn uusiin sfääreihin. Siivutin pari sämpylää, sudin oliiviöljyä, silppusin valkosipulia ja chiliä sekä leikkasin siivun tomaattia ja mozzarellaa. Ja vaikka ulkonäön puolesta ei ole kehuminen, niin oli niitä huomattavasti kivampi napsia tuosta kivilaatalta kuin tavislautaselta. :) Heti oli illuusio paremmastakin herkusta luotu! Noita vanhan kodin keittiön välitilan laatoituksesta ylijääneitä laatanpätkiä olin säästänyt hartaasti ajatuksella, että niitähän nyt voi käyttää mihin vain, alustana jne. Mies ei selvästikään ollut ymmärtänyt niiden pointtia ja tarpeellisuutta, sillä oli hävittänyt kaikki varastossa olleet muuton yhteydessä kierrätykseen. Hmph, arvaatte että annoin palautetta...



Kunnon rasvaista juustoa, mmm...! Huomenna aloitan taas sen terveellisemmän syömisen! Hahhhaa!

Hei, huomenna jo perjantai, kyllä on mennyt taas viikko nopeasti! Mukavaa arkiviikon viimeistä! :)

Katri
SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig