tiistai 26. marraskuuta 2013

Närästää ja supistaa, myös nelivuotiasta! :)

Niin, ihana raskausajan vitsaus närästys on vaivannut jo monta kuukautta. Se tulee salakavalasti riippumatta siitä, mitä olen syönyt, mutta kuitenkin joka ilta. Olisi nälkä, mutta ei pysty syömään, kun kurkku on tulessa. Se pitää toki raskauskilot kurissa ihan kätevästi... Muistan ensimmäisestä raskaudesta, että närästys hieman helpotti silloin, kun vatsa laskeutui alemmas, mutta tässä raskaudessa vatsa ei oikeastaan missään vaiheessa ole ollut ylhäällä. Vanhan muijan löystyneet paikat... :D 

raskausmaha viimeisellä kolmanneksella

En muistanutkaan, miten vapaata riistaa raskausvatsa on kaikille ihmisille - jokaisella on tarve kommentoida sitä. Toiset sanovat, että "onpa se valtavan suuri", ja seuraava pällistelee, "miten se voi olla noin pieni". Päivittäinen (kivuton) supistelu on myös ollut kuvioissa jo ennen puoltaväliä, samoin kuin edellisessä raskaudessa. Se tuntuu minusta hauskalta! Onko se taas niin, että harjoitussupistuksilla ja synnytyksen nopealla etenemisellä olisi jonkinlainen yhteys? Muistan, että viimeksi kohdunkaula oli kypsynyt jo kuukausi ennen laskettua aikaa ja vauva oli ihan lähtökuopissa pitkään. Ehkä sen vuoksi ensimmäisen synnytys kesti vain neljä tuntia..

Aika huvittavaa, kun E:kin välillä ilmoittaa, että häntä niin kovasti närästää. Sitten hän lisää, että supistaa myös. :) On huivittavaa, miten hän yhdistelee asioita mielessään. Nauroimme vedet silmissä, kun hän yhtenä päivänä pohti supistelua: Kerran kesällä kävelylenkillä suuhuni lensi joku lentävä ötökkä ja nielaisin sen vahingossa. Ihmettelin sitä tietysti ääneen, mutta ei asiasta sen kummemmin juteltu. Sitten yhtenä päivänä viime viikolla ilman mitään aasinsiltaa hän pohti isälleen, että "Muistakko kun sillon kesällä äitin suuhun lensi joku ötökkä, niin onkohan sitä sen takia viime aikoina niin kovasti supistanut?!" Hän tietysti loogisesti ajatteli, että mahaan meni jotain eriskummallista, ja mahahan äidillä supistaa.

Parasta! Nelivuotiaalla on niin hyviä juttuja. Hauskaa viikonjatkoa! :)

-Katri
SHARE:

12 kommenttia

  1. Raskausmaha on kyllä kaikkien omaisuutta. Ennen raskautta ajattelin, että onpa töykeää sillä tavalla kommentoida toisen mahaa, varsinkin kun sen koolle tai mallille ei voi mitään. Kummasti nyt raskaana se ei kuitenkaan ole kauheasti haitannut. En silti itse lähtisi kovin helpolla kommentoimaan, tietäen raskausajan hormonit sun muut :)
    Mulla on alkanut tulla taas pahoinvointia takaisin, kun esimerkiksi kesken syömisen voi tulla tosi huono olo. Onneksi ei ainakaan vielä ole tarvinnut oksentaa.Ehkäpä tuo huonovointisuuskin on ihan hyvä, niin pysyy tosiaan raskauskilot kurissa tämän loppuajankin vielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, se pahoinvointi voi tulla lopussakin! Mua on lähinnä huvittanut se, miten eri kokoisena ihmiset tämän mahan näkevät. Mä kuulun vähän itsekin niihin kommentoijiin, vaikka en ole koskaan tarkoittanut pahalla.. Mutta jotenkin sitä vatsaa vain tulee automaattisesti kommentoitua.. Raskaana olevilta kysytään aina samat asiat; "Milloin on laskettu aika?" "Miten olet voinut?", ja aina tulee sanottua joku kommentti vatsasta..

      Poista
  2. Ihana nelivuotias!!! :D Lapsen logiikka on parasta!! :) Ihanaa viikkoa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se jaksaa aina yllättää ja huvittaa! Hyvää loppuviikkoa (kyllähän keskiviikko-iltana voi jo loppuviikkoa toivotella..) Jenni!

      Poista
  3. Kivoja juttuja täällä blogissasi. Jään lukijaksesi :).
    Meillä kolmas poika syntyi vajaa 3 kk sitten ja nuo kommentit vatsan koosta ovat niin tuttuja. Kesän ajan sain kuulla vuoroin olevani uskomattoman isovatsainen tai uskomattoman pienivatsainen :). Supistelu oli jokapäiväistä jo raskauden puolivälistä. Olen todella nauttinut olostani vauvan kanssa ilman tuota vatsaa, vaikka nyt masukuviasi katsellessa mieleen nousee jonkinlainen haikeus :). Tervetuloa myös blogiini nainentalossa.blogspot.fi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja mukavaa, että löysit tänne! Ihanan positiivinen blogi sinulla! :) Minusta on mukavaa, kun nyt on tullut kuvattua kasvavaa vatsaa, koska uskon että jossain vaiheessa sitä tulee ikävä, samoin kun tätä älytöntä vatsansisäistä vääntöä ja mylläystä! :)

      Poista
  4. Tuohon synnytysnopeuteen on pakko ainakin näin omakohtaista kokemusta jakaa, että eipä ainakaan täällä vaikkuttanut millään tavalla harjiotussupparit eikä ne puolenvälin jälkeen alkaneet kipeät supparit siihen, et synnytys ois ollu nopia (Pinjan kohdalla). Senjasta taasen en muista että ois pahemmin ollu kuin harkkasupparei missään vaiheessa ja se taas kyl sit tuli ees kohtuullisella aikataululla. (ja on se pieni!)

    8)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sulla oli kivuliaitakin ne supistukset? Ei siinä taida olla mitään logiikkaa.. Luonto hoitaa asian jotenkin ihan sattumanvaraisesti. Ainoa, mikä on varmaa, on se hah-niin-hauska-tsemppaus, että "ei sinne ole kukaan koskaan sisälle jäänyt!" :D

      Poista
  5. Hahaa! Ihana nelivuotias :D

    Mukavaa joulukuun alkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, ehtymätön vitsikaivo! Hyvää joulunalusaikaa myös sinulle Ansku!

      Poista
  6. Voi, miten ihana masu sulla on! Ihana pallo. :) Nelivuotiaalla mahtavat jutut, kaikkea ne lapset miettii. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä hymyilytti, kiitos Essi! :)

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig