torstai 12. helmikuuta 2015

Keittiöni melkein valmis!!

artecnica phrena mano kitchen kattoparru näkyvillä

harmaa seinä tikkurila hohkakivi


Viimeisiä silauksia vailla. Ovia pitäisi suoristaa, pakastimen oven etulevy vaihtaa, sokkelit laittaa... Niin ja tietysti ne jalkalistat. :) Mutta alkaa olla aika valmista! Tilasin pari sisälaatikkoa lisää, jotta sain tavarat paremmin organisoitua. Nyt ei ole hukkatilaa laatikoissa, ja kaikelle on paikkansa. Laatikoiden vilauttelua siis myös luvassa, nyt kun ne vielä ovat järjestyksessä! :D Uskomattoman tilavat muuten nuo Kvikin XXL-laatikostot. Tuo allasseinämä on niitä syvempiä laatikoita, saareke sen sijaan ihan normaalisyvyiset. Se oli loistoratkaisu, nimittäin nyt on laatikoissa tilaa astioille, ja pöytätasollakin enemmän työskentelytilaa.

Yläkerran lattian reunan tuosta parrun päältä kaiteen ulkopuolelta mies levytti tällä viikolla, ja siitä puuttuu vielä pintamaali sekä viimeistelyt. Onko vähän hassua sanoa, että eniten tykkään tuosta parrusta? No en ehkä ihan eniten, mutta on se aika kiva pari symppikselle ja suoraviivaiselle Manolle.

Viikonloppuna pitäisi viettää pienimuotoisia tupaantuliaisia sukulaisten kesken, samalla tyttöjen synttäreitä ja nimppareita. Nyt on tarjottavien suunnittelu jäänyt ihan viime tippaan, joten todennäköisesti mennään tutuilla, varmoilla ja helpoilla. Sitten voikin alkaa pikkuhiljaa suunnittelemaan megatupareita! :) Nimittäin ehkä nyt olisi aika pitää ne tuparit, joita emme ole pitäneet kahdeksaan vuoteen, vaikka aika monessa osoitteessa ollaan tällä välillä asuttu. Jesjes, partyparty! Mutta sitä ennen paljon ystäväkyläilyjä tänä viikonloppuna - mukavaa saada vieraita joka päivä! 
SHARE:

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Tiirailija


phrena2 pendant lamp valomaailma kajaani
Pikkubongari, ihmettelee mitä puussa tapahtuu. Jättimäinen tikka nakutti pikkulintujen talipalloa. Talitintit kaihoisasti katselivat kauempana oksilla, milloin on meidän vuoro. Ei häipynyt, vaikka kuinka kovisteltiin ja koputeltiin. Kun oli saanut mahansa täyteen, eikä enää ison nokkansa kanssa ylettynyt miehen kehittelemän ruokintavirityksen rakoihin, lähti ahmatti vetämään ja jätti pikkulinnut nuolemaan näppejään. Raadollista.. Elämä on.

Sainpa samaan kuvaan mahtumaan Phrenankin (Valomaailma myy tätä Artecnica Phrena2 -mallia), nyt valo päällä. Valo tulee valaisimesta kauniisti, heittäen varjot väleihin. Ihan kuin pilvenhattara! 

Aurinkoista loppuviikkoa!

Katri
SHARE:

maanantai 9. helmikuuta 2015

Ystävänpäivän ylläri ja ilahduta bloggaajakaveria

Rakkausviikko? Iltasanomat oli sellaisen kehitellyt... Imelää... Mutta toisaalta paatuneen pessimistin korviin myös edellinen kirjoitukseni saattoi olla vähän liian imelä. Voin kuvitella, että itse olisin muutama vuosi sitten pyöritellyt silmiäni moiselle. Mutta nyt - mieluummin vähän turhan pinkit kuin mustat lasit silmillä. Kyllä siinä positiivisen ajattelun voimassa taitaa jotain perää olla... Ja eiväthän ne aamut aina niin kultaisia ole (varsinkaan se pukemis- ja uloslähtövaihe puurohärdellin jälkeen), mutta ne samat tutut ja turvalliset elementit löytyvät yleensä joka aamusta. Niitä kun muistaisi arvostaa, niin kokisin olevani tosi rikas. 

lahja duo helsinki hakaniemen kauppahalli

erilainen ystävänpäiväkortti

lahja duo helsinki hakaniemen kauppahalli


Meillä suomalaisilla tuntuu istuvan aika tiukassa vanha sanonta "kell' onni on, se onnen kätketköön", ja niin minäkin ajattelin ennen. Vaan miksi sitä pitäisi jotenkin peitellä, että on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä? Keneltä se on pois, että toisella on hyvä olla ja se näkyy? En minäkään pröystäilystä tykkää, se onkin eri asia, mutta ei tyytyväisyyttään, onnistumisiaan tai hyvää oloaan aina tarvitse vähätelläkään, eihän? Nöyryys on hyve, mutta monilla meillä se nöyryys on niin sitkeässä, että ei kehtaa olla niin tyytyväinen elämäänsä kuin haluaisi. Tavallisempaahan on valittaa ja vähätellä, kun joku kuulumisia kysyy.



palamaton paperikynttilä

Näin ystävänpäivän alla blogeissa on kiertänyt teemaan sopivasti Ilahduta bloggaajakaveria -haaste. Yllätyksekseni minäkin olen saanut tämän haasteen kahdelta kadehdittavan positiiviselta bloggaajatoverilta, nimittäin Kaisalta Aslan ja Kaplan -blogista ja Lumimäellä -blogin Hoo:lta. Tämä Tipulasta alkunsa saanut haaste onkin kiva piristys alkuvuoteen, ja sattui minulle juuri parahiksi juuri ennen ystävänpäivää. 

Helsinkiläinen ystäväni kertoi bonganneensa Hakaniemen kauppahallista pienen sisustus- ja lahjatavaraliikkeen Lahjaduo, josta kuulemma varmasti pitäisin, koska valikoimassa on mm. Uashmama-pussukoita. :) (No nehän ovat mitä kätevimpiä kaikkeen säilytykseen ja koristukseen! Oletteko muuten löytäneet jostain suomalaisesta verkkokaupasta jo niitä isoja Uashmama-pussukoita, joissa on kantokahva? Vakrerom:in Insta-kuvasta bongasin sellaisen, mutta en ole vielä nähnyt missään myynnissä..) Kävin tietty heti kurkkimassa mikä liike on kyseessä ja FB-sivuilta bongasin nämä ihastuttavat kirje-kynttilät, vai miksi näitä kutsuisi? Tämä näyttää ensin tavalliselta kortilta, mutta sisällä onkin vähän erilainen tervehdys - palamattomasta paperista taiteltu pussukka, jonka sisään laitetaan kynttilä. Herttaista! Ja minä kun tykkään vähän raffimmasta tyylistä, niin rypistin paperia vähän, taas tuli tuikulle uutta ilmettä. Kukapa ei rakastaisi saada ihka oikeita kirjeitä? Tänä päivänä sellainen on aika harvinaista, joten ilahduin tosi paljon, kun posti kiikutti minulle pikkukirjeen. Lahjaduo lähetti näitä minulle kaksi, joten toisen tietty laitan eteenpäin jollekin blogikamulle. Hyvä kiertämään! :) Kiitokset Lahjaduolle ihanasta ylläristä, toivottavasti tämä ilahduttaa uutta omistajaa yhtä paljon kuin minua! 

lahjaduo helsinki



Kaikkien tosielämän ystävien lisäksi tahtoisin ehdottomasti ilahduttaa näitä kahta neitoa, jolta haasteen sain, mutta koska on mukavaa, että haasteet liikkuvat eteenpäin, jaan sen tällä kertaa kolmeen inspiroivaan, hyvänmielen blogiin.

Oilille, joka puurtaa väitöskirjaa Saksassa ja ilahduttaa meitä kirkkailla kuvillaan - Ajatuksia Saksasta
Jennille, joka sisustaa heidän itse rakentamaansa kotia tosi kauniiksi - Puolimatkassa
Katjalle, jolla on aina terävä kynä ja pilke silmäkulmassa - Nainen Talossa


Ilahduta bloggaajakamua -haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset:

Kerro haasteen säännöt ja haasta mukaan valitsemasi bloggaajat.

Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastebostauksen blogissaan, 
laita ilahdutusasia vireille.

Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla - esim. postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. 

Ilahduttaa voit myös vaikka kommentin tai sähköpostin välityksellä, kaikki keinot ovat sallittuja ja sopivia! :)

kiva pikkulahja kirje ystävälle


Mukavaa uutta viikkoa, vaikka rakkausviikkoakin, jos oikein haluaa hempeäksi heittäytyä! 

Katri
SHARE:

lauantai 7. helmikuuta 2015

Aamuni autuaat

Torkutan ja pelaan aikaa, kuuntelen puheensorinaa ja konttauslätkytystä. Kuulen kahvinkeittimen porisevan ja mikron piippaavan. Saan vihdoin kammettua itseni ylös sängystä, kun kuulen, että ovi käy. Ei kai se nyt vielä lähtenyt? En ehtinyt heippoja huikata. Lapsetkin alakerrassa yksin? Hipsin alakertaan ja tunnen lämpimän ilmamassan tulevan vastaan keittiön katon kohdalla. Huomaan lieden poksuvan lempeästi ja huikkaan olohuoneeseen huomenet isommalle, joka tuijottaa aamuohjelmia nauliintuneena. Ei kuule, ei näe. Suikkaan poskelle suukon, jonka pyyhkäisee heti pois. Ällöttävää. Huomaan, että takassakin palaa tuli, ihana lämpö hohkaa kyljistä.

puuliesi kodin sydän kvik mano


Aa - toi takkapuita, tajuan. Miten ilahduttavaa! Kahvia pannussa, puuro valmiina jäähtymässä. Konttaaja kiihdyttää tahtiaan kuullessaan ääneni, laittaa nelivetoon vauhtia entisestään ja kiipeää syliin. Ehtisinkö hörpätä yhden kupillisen ennen pienen puuronnälkää? Mielelläni heräisin kahvikupposen äärellä ennen kuin täytyy alkaa siihen puurohärdelliin. Puuroa siellä, puuroa täällä. Hiuksissa, lattialla, seinissä, syöttötuolissa. Olisipa koira. 




"Hei homekorva! Ootko jo noussut?" Lehti lentää keittiön lattialle. Naurattaa. Käydään halaamassa heipat, pieni vilkuttaa koko kädellä, posket ratkeamaisillaan hymystä. Jaaha, kai sitä täytyy ruveta aamuhommiin. Sytytän kynttilöitä. On niin mukavaa, kun aamut ovat vielä hämäriä. Istun jakkaralle puulieden viereen kahville. Vielä kun muuttaisivat Turkkarinkin tabloidiksi, niin olisi helpompi lukea. Lähetän tekstarin perään ja kerron taas miten mukava on herätä puolivalmiiseen aamuun. Onneksi toinen meistä on aamuvirkku, ajattelen. Tästä tulee hyvä päivä, psyykkaan itseäni ennen sitä kuuluisaa puurohärdelliä.




hitaat aamut
Näinä aamuina, kun toista ei ole, huomaa erityisen hyvin, mikä merkitys niillä pienillä arjen teoilla on. Rauhallista viikonloppuaamua toverit, vaikka tämä kuvaus onkin torstaiaamulta! <3

Katri
SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig