Keittiövihreä

Tuonnehan se passaa ihan nappiinsa - keittiön kaappien ja portaiden väliin! Ehkä erikoinen paikka, mutta pitkät rönsyt pääsevät minusta parhaiten oikeuksiinsa silloin, kun ne saavat ikäänkuin kiivetä jonnekin. Kultaköynnös on toinen lemppariköynnöksistäni, siinä on vähän vaaleammat lehdet. Amppeleihinhan näitä pitäisi nyt laittaa, se on kuulemma tosi in. Ja myönnettäköön, kyllähän ne amppelit näyttävät taas tosi raikkailta ja tuovat vähän sellaista kerroksellisuutta ja kodikkuutta seinustoille. Olen mallaillut niitä mielessäni jo ympäri kotia, mutta kun ei millään raaskisi porailla reikiä minnekään. Tiedättehän miten niitä juuri laitettuja seiniä ja kattoja varjelee? Ihan hölmöä.

Naapuri kävi kysymässä, olenko kukkaihmisiä (ai olenko?!) ja haluaisinko posliinikukan. Sellaisen perinteisen, jota ei kuulemma oikein enää kaupasta saa. No tokihan minä halusin. Multa sille kuulemma pitäisi vaihtaa, kuten muillekin meillä majaileville viherkasveille, mutta katsotaan nyt, koska jaksan siihen urakkaan ryhtyä. Niitä olisi joku viitisentoista vaihdettavana. En ole vaihtanut multia vuosiin, joten ehkä nyt olisi oikeasti jo aika. Enkä ole edes kaikkia viime aikoina hankkimiani edes istuttanut. Siellä ne sinnittelevät kaupan niukassa turpeessa ja pikkuruisissa purkeissaan, toisilla vain paperipussi "suojaruukkuna" ympärillään..

No, onhan noita siirrettäviä projekteja muitakin. :) Olen tässä vähän esivalmistellut äitienpäiväillallista - huomenna on tarkoitus mennä viettämään sisarusten kanssa iltaa mökille ja valmistaa äidille herkkuateria. Kerrankin niin, että itse emme istu siellä valmiiseen pöytään. 

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Katri