lauantai 30. elokuuta 2014

Parempi, mutta helpompi lauantairuoka

Helppous on ollut viime aikojen kantava teema ruoanlaitossa. Helteillä ruoanlaitto oli ihan retuperällä (sadepäivinä tein ruokia pakkaseen hellepäivien varalle), ja E:n tultua valikoivammaksi ruoan suhteen (kasvisruoat eivät enää niin uppoakaan, aina pitäisi olla lihapullia tai makaronilaatikkoa) on ollut vähän vaikea löytää ruoanlaittomotivaatiota. Innolla odotan osa-aikaisen päivähoidon alkua ja sitä tuttua virttä, kun "päiväkodissa on aina parempaa ruokaa". Ainainen närppiminen ruokapöydässä harmittaa varsinkin, kun tuntuu olevan ihan sama, mitä on ruokana. Miten meidän kaikkiruokaisesta, kulinaristiksikin tituleeratusta lapsesta tuli närppijä? Ehkä se on taas joku vaihe. J:n lähdettyä liikkeelle on vielä vähemmän aikaa ruoanlaittoon, joten nyt pitäisi löytää kuudes vaihde ja uusia maistuvia, terveellisiä reseptejä arkiruokakehään.

servietti mayn paperilautasliina



No, yleensä kala kuitenkin maistuu ja viikonloppuna on mukava tehdä jotain vähän arkiruoasta poikkeavaa. Aika usein tehdään viikonloppuna toisena päivänä pitsaa ja toisena päivänä kalaa tai veivataan pastaa. Perjantaina kauppareissulla bongasin kampelafileitä sopivaan hintaan, kympin kilo, joten päätin, että lauantaina paistetaan kalaa ja syödään uuniperunoita jonkun hyvän töhkän (nimityksemme kylmälle kastikkeelle) kanssa. Tosi helppoa ja niiiiin herkullista! 

lauantairuoka päivällinen

kampelafile


Kalat maustoin suolalla, tillillä ja sitruunamehulla ja töhkän tein ihan vain kylmäsavulohituorejuustosta, jota jatkoin turkkilaisella jugurtilla. Sekaan savulohta, tilliä ja sitruunamehua. Torstaina kirjastoreissulla Kaarinan keskustassa tuoksui ihanasti savustettu kala, ja kävimme ensimmäistä kertaa kala-autolla hakemassa savukalaa Saariston savutuotteen kärrystä. En olisi ikinä kuvitellut, että minusta tulee kala-autolla kävijä. Ajattelin vain eläkeläisten käyvän siellä rupattelemassa. Tulin taas viisaammaksi, sillä opin, että rautu on Kemijärven lohta - siis vapaa Itämeren myrkyistä ja toisaalta aitoa luonnonvesissä kasvanutta kirjolohta, toisin kuin viljellyt veljensä. Sehän sopii, ja vielä aidosti savustettu, eikä millään savuliemellä siveltyjä, kuten kaupan "savulohet" usein ovat. Oli ihan mielettömän hyvää, ehkä meille tulee uudeksi äitiysloman rutiiniksi reissu kala-autolle tortaisin?! :D Hahaa!

Leppoisaa lauantaita teille ihanille! <3

Katri
SHARE:

10 kommenttia

  1. Tuosta ei eväät paljon parane ;-) Niin herkullisen näköistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli kyllä todella hyvää, ja vielä niin helposti ja edullisesti, kun kampelatkin maksoivat vaivaiset 3 euroa.. Yksinkertainen toimii.

      Poista
  2. Meillä 5 v on sellainen närppijä myöskin. Mutta vain kotona. Perhepäivähoitajalla syö kaiken ruusukaalista lähtien. Kala uppoaa meilläkin aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua, minäkin olen kuullut, että päiväkodissa E syö hyvin, ja ottaa joskus jopa lisääkin.. Siellä hän kuulemma keskittyy syömiseen, mutta täällä kotona keskittyminen menee rupatteluun ja muuhun. Usein koittaa kyllä tahallaan vitkastella ja ärsyttää, ehkä huomion hakua.. Onneksi kuulemma on ohi menevä vaihe. Mutta tosi raskas, kun haluan kuitenkin yrittää pitää syömistilanteet positiivisina, ja silti pitää opettaa hyviä pöytätapoja..

      Poista
  3. Herkullista ruokaa tuo ainakin näyttää olevan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin oli, tosi herkullista! Yksinkertaista, helppoa, edullista jne.. Tytöllekin onneksi kelpasi, tällä kertaa yllätti se, että tuo töhkä oli kuulemma parasta, vaikka usein ei välitä tuollaisista kastikkeista.. Tuntuu välillä, ettei siinä ole mitään logiikkaa mikä maistuu ja mikä ei..

      Poista
  4. Oih mitä ruokaa! Ja sulla on nyt ihan sama virsi kuin mulla. En kestä tuota närppimistä ja kotiruoasta valittamista. Meillä eskarilainen on aivan ihastunut koulukeittiön rapsakoihin lihapulliin ja niin taidokkaasti leikeltyyn salaattiin, että äidin pöperöissä ei ole enää mitään hyvää. Laita siinä sitten marttyyrinä taas uutta ruoka-annosta haukuttavaksi ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo lukaisin myös sinun tekstisi nopsaan kännykällä ja nyökyttelin, miten voikin olla ihan samat aatokset! :) "Päiväkodissa on parempaa ruokaa".. - Yritä siinä sitten olla iloinen, että "mukavaa että siellä maistuu", laitoslihapullat ja nuggetit ja muistuttaa, että "aina ei voi olla lempiruokaa".. Tjooh, ei auta kuin tarjota ja luottaa siihen, että kyllä ne kasvavat, ja syövät sen minkä syövät.

      Poista
  5. Nyt rupesi kyllä tekemään mieli uuniperunoita savulohitäytteellä, mums!
    Tuo nirppanokkavaihe menee onneksi nopeasti ohi lapsilla, molemmat
    meidänkin muksuista nyrpistivät aikansa äidin pöperöille. Nyt uppoaa
    taas kaikki ruoat, saattavat jopa joskus kehua, että ruoka on hyvää,
    ei usein, mutta joskus kumminkin.

    Ihanaa alkavaa syyskuuta sinulle Katri <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Toivottavasti siihen ei mene koko lapsuus.. Tuntuu, että lapset oppivat niin nopeasti siihen laitosruokaan.. Ja esim. kun päiväkodissa laitetaan puuron kanssa sokerihilloa, ei kotona enää kelpaa puuro ilman hilloa. Ja sama juttu leivän kanssa - enää ei kelpaa ruisleipä, kun päiväkodissa sai valita vaalean ja tumman välillä.. Mutta pieniruokaisen lapsen kanssa pitää ehkä vain olla tyytyväinen ja kannustava, että hyvä kun joku maistuu! :)

      Mukavaa syksyn alkua sinullekin! :)

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig