Nurkkia kuntoon - ja uudestaan...

Maanantaihan on hyvä aloittaa siivouksella, eikö vaan? Viikonloppuna otettiin kovin rennosti vaihtuvien vieraiden kanssa, joten arkikin on taas tervetullut. Päivä on mennyt tavaroita järjestellessä ja pyykkikonetta pyörittäessä, tosin ensimmäisenä siivotussa nurkassa ei ole enää järjestyksestä tietoakaan. Meiltä voisi ottaa sellaiset ennen-jälkeen-vartin päästä -kuvat, jotta asioiden todellinen luonne selviäisi.

Meidän täytyi siirtää kampauspöytäni pois makuuhuoneesta, jotta vauvan kehto saatiin mahtumaan sinne. Pöytä löysi paikkansa olohuoneen nurkasta pakon edessä, koska muuallakaan ei ole tilaa. Järjestely ei todellakaan ole toimiva, koska haluaisin näkyvillä olevien tasojen pysyvän mahdollisimman tyhjinä. Tarkoituksena on käyttää tuota kannellista punottua laatikkoa meikkien ym. päivittäin tarvittavien (tosin tässä elämäntilanteessa ei joka päivä ole tarve laittauttua) purnukoiden säilytykseen, mutta valitettavan usein ne jäävät pöydälle.

Pöytä, tuoli ja nojatuoli yhdessä nurkassa tarjoavat tietenkin myös oivallisen paikan majan rakentelulle (torkkupeittoja saa kätevästi viriteltyä katoksi, tyynyjä seiniksi, verhonkin voi kätevästi viritellä kaiken kruunuksi jne.), joten tällä hetkellä nurkkaa koristaa pehmolelujen yksiö keittiöineen, olohuoneineen ja tietenkin sinne kuuluvine välineineen. Ihmettelinkin, minne olivat taas hävinneet kapustat keittiön laatikosta...

Niin että voisin saman tien aloittaa alusta. Varmaan aika tuttu tunne? Koska pyrimme siihen, että E siivoaisi omat jälkensä, ja minä yritän vähentää siivousmutinaa (!), kokeilen siedätyshoitoa. Ollaan positiivisia - ehkä silmä tottuu ja ehdin puuhaamaan jotain muuta enemmän!

Katri