maanantai 12. elokuuta 2013

Arki on hyvä

Kyllä on taas omalla tavallaan ihanaa, kun arki on palannut kuvioihin. On ihanaa herätä ja syödä aamiaista kaikki yhtä aikaa. Aika hiljaistahan silloin on, mutta joku hyvä meitä ympäröi.

"Taloudellisesti huonoina aikoina arkikin ahdistaa, mutta silloin saattaa myös hyvinvointihybris hellittää ja voidaan havahtua huomaamaan pienten ilojen merkitys." (Karisto 2010, 247.)

Olen lukenut kesällä Antti Kariston kirjaa Yksi piano vai kymmenen lehmää? - Kirjoituksia arjen ilmiöistä. (No juu, lähinnä olen lukenut hömppää, mutta näiden mielenkiintoisten sosiologisten pohdintojen parissa olen viihtynyt myös.) Hän analysoi mm. arkea ja sen merkitystä kiinnostavasti ja puhuu tämän ajan ilmiöstä, arkielämän estetisoitumisesta - siitä että ihmisten herkkyys arjen yksityiskohdille lisääntyy.


Arki on tasaista, tai valjua, kuten kirjoittaja asiaa kuvaa. Hänestä arjen valjuus on todellinen ongelma, mutta sille ei ole selviä syitä, koska kyse ei ole niinkään siitä, että tarpeet eivät tyydyttyisi. 

"Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmiset saavat suurin piirtein sen, mitä haluavat, mutta se ei sittenkään riitä. Vaikka asiat ovat aika hyvin, elämä tuntuu kulkevan jossain toisaalla. Joutuu kysymään itseltään, että tätäkö tämä vain on, eikö mitään muuta." (Karisto 2010, 244)

Niin, tätäkö tämä vain on? Hiljaista aamiaista, matkaa päiväkodin kautta töihin ja takaisin, ruoanlaittoa ja hengailua kotiympyröissä, iltakuviot ja sama uudelleen. Arkipäivistä yritämme karsia kaiken ylimääräisen, koska yhteinen ilta on lyhyt (vaikka teenkin kuusituntista päivää) ja E on väsynyt päiväkotipäivän jälkeen. Rauhallinen arki sopii toki meillekin - en pidä tasaista arkea itsestäänselvyytenä, mutta toivon että meidän lapsillemme se on oletustila.

Lasten kasvaessa arki täyttyy todennäköisesti enemmän kaikesta touhusta. Olen mm. miettinyt, miten jonakin päivänä arki-illat voivat kulua lasten kuskaamiseen harrastuksiin - päivät kiitävät ohitse vielä nopeammin kuin nyt. Olenko silloin samaa mieltä arjen ihanuudesta?

"Rutiinit ovat toimivan arjen kivijalka, sillä ne vapauttavat psyykkistä energiaa muihin tarkoituksiin. Ne toimivat eräänlaisina lämmittelijöinä konsertissa, jota elämäksi kutsutaan." (Karisto 2010, 242)


Pari vuotta sitten minustakin tuntui, että elämä kulkee jossain toisaalla. Siellä sitkun -maassa. Tiedättekö sen paikan tuolla horisontissa? Muistan havahtuneeni asioiden nurinkurisuuteen, kun huomasin yksi ilta nauttivani siitä, että pystyin lukemaan koko illan lapselle kirjoja vailla stressiä työn tai opintojen deadlineista. Se syksy meni osaltani suorittaessa, mutta onneksi lapsella on hyvä, läsnäoleva isä. Tämän herätyksen jälkeen aloin ottaa enemmän aikaa sohvalla kainalo avoinna lukutoukalle. 

Vaikka arki on kivaa kaikessa tasaisuudessaan ja tavallisuudessaan, on tämä arkielämän estetisoitumisen trendi mielestäni aika tervetullut. Minussa asioiden estetisointi vapauttaa positiivista energiaa. Siksi on mukava kuvata smoothie sävyyn sopivan viikonloppukimpun gerberan kanssa. Vadelmia, maustamatonta jugurttia ja vähän hunajaa - sain paremman startin päivälle kuin perus arkiaamiaisellani kahvilla ja ruisleivällä. Ja jäi vielä toinen lasillinen ilahduttamaan välipalannälkäisiä kotiintulijoita!

Lempeää arkista viikkoa! :)

P.S. Mitä sinun arkeesi kuuluu ja miltä se maistuu? 
SHARE:

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Sunnuntaipuuhia

Viikon leppoisinta päivää on vietetty lähinnä kotinurkissa. E heräsi jo kukonlaulun aikaan, joten aamun ensimmäiset tunnit kuluivat mukavasti kahvia siemaillen ja Pinterestiä selaillen (yritän hakea inspiraatiota raskauspukeutumiseen...). Parin tunnin löhöilyn jälkeen tuli tarve päästä liikkeelle, niinpä kävin pienen juoksulenkin aamuauringossa. Voi kun ehtisin (lue: viitsisin) käydä arkiaamuisinkin lenkillä!


Päivän puuhiin ei kuulunut juuri kummempaa kuin puiden tekoa ja autojen siivoamista, minkä vuoksi postausta kuvittavat visuaalisesti viehättävämmät hortensian kukinnot. Polttopuiden tuoksu - miten odotankin jo takanpolttelua! Pihan siivouksen yhteydessä heitin terassihortensian menemään. Se oli jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta ai miten ihanasti se on vaihtanut väriä vihertävämpään. Hortensia on siis ollut valkoinen, mutta ilmeisesti vaihtanut syysväriin (yritin välttää syksy-sanan käyttöä, mutta tuota väritystä en osannut muuten kuvailla). 


Pitkien päikkäreiden jälkeen kävimme Kupittaan puistossa Musapiknikillä. Siellä oli ihana tunnelma ja paljon väkeä. Jos neiti ei olisi koisannut neljättä tuntia päiväunia, niin Musapiknikillä olisi ollut mukava viettää päivää pidempäänkin. Aivan ihanaa, että tuollaisia kokoperheen ilmaistapahtumia järjestetään! Turun Kupittaalla oleva Seikkailupuisto ympäristöineen on kaiken kaikkiaan ihana touhukeidas. Kesän loppupuolella Lasten liikunnan ihmemaakin avaa taas varmaan ovensa sunnuntai-iltaisin ja tarjoaa liikuntavälineet lasten vapaaseen käyttöön. Viime vuoden aikana meidän tuli käytyä siellä tosi harvoin, koska sunnuntai oli viikkomme ainoa yhteinen vapaapäivä ja koti veti puoleensa enemmän. 

Ihanaa alkavaa viikkoa! Tämä päivä taas muistutti, että onneksi on kesää vielä jäljellä! :)
SHARE:

lauantai 10. elokuuta 2013

Inspiroitunut

Kävimme pikaisesti lauantaitorilla katsastamassa satotarjontaa. Satosaalis jäi aika köyhäksi, mutta Turun torin vierustalla on muutakin mielenkiintoista. Kävelymatkamme varrelle osuivat pieni sisustusliike duo-living ja askarteluliike Presento, jotka molemmat ovat kovin inspiroivia paikkoja. Presentossa on aina vaarana hullaantua totaalisesti, joten sinne on hyvä mennä lapsen kanssa (joutuu lähtemään suht nopeasti pois, koska on liikaa hipelöitävää käden ulottuvilla). :) Duo-livingistä olisi löytynyt kaikenlaista ihanaa. Vaihdoin juuri sohvanpäällisen harmaaksi, joten uudet tyynynpäälliset ovat hakusessa. Nuo kollaasin alimmaisen kuvan TineK:n tyynynpäälliset jäivät pohdintaan. Mietin, onko liian pliisua laittaa harmaalle sohvalle harmaaraidallinen tyyny. Jotenkin se kaipaisi vähän enemmän ryhtiä ja kontrastia, vai mitä?




Koska olen heikkona tekstiileihin, en voinut vastustaa mustavalkoraidallista napakkaa Bruka Designin keittiöpyyhettä. Hypistelin myös Bloomingvillen keittiöpyyhkeitä, mutta tämä lähti mukaan, koska harvoin löytyy näin napakoita pyyhkeitä - toivottavasti säilyttää jämäkkyyttään pesuista huolimatta.


Presentosta haen yleensä paperiaskartelutarvikkeita, vaikka sieltä löytyy tarvikkeita paljon muuhunkin. En ole himoaskartelija, eikä minulla ole luovien ihmisten mielikuvitusta, mutta Presentossa minäkin saan jonkinlaisen inspiraatiopuuskan aina! Olen askarrellut E:lle valokuvakirjaa (pienet paineet koota pikkukakkosellekin vastaava), jonka äärellä saan toteuttaa ajoittaista näpertelyvimmaa sekä purkaa orastavaa luovuutta rauhassa. Päiväuniaika on juuri sopiva kaikkien tarvikkeiden levittämiseen ja parin sivun toteuttamiseen.

Nyt siis näpertelemään! Inspiroivaa viikonloppua itse kullekin! :)
SHARE:

perjantai 9. elokuuta 2013

Perjantain pikaisemmat pizzat

Ensimmäinen lomanjälkeinen työviikko onnellisesti ohi, ja suunnitelmissa on luonnollisesti löysäilyperjantai. Sateinen ilma houkuttaa käpertymään nojatuoliin viltin alle mahdollisimman pian, mutta mitä sitä herkuteltaisiin? Kun tajusin, että valmiita tortillalättyjähän voi käyttää pizzapohjina, oli päätös pizzaperjantaista sinetöity. Valmiit tomaattimurskat ovat kuitenkin usein aika mauttomia, joten laitoin tomaattikastikkeen porisemaan kauppakassien purun ja pikkusiivoilun ajaksi.


Tomaattikastikkeen tein summamutikassa jälleen kerran, ja sitä tuli vähän liikaa kuuteen tortillapohjan kokoiseen pizzaan. Ohjeen voi siis vaikkapa puolittaa, tai tölkittää lopun kastikkeen myöhempää käyttöä varten. Säilyvyydestä en uskalla luvata mitään, kun en ole alan ammattilainen, mutta haju- ja makuaistin varaisesti arvioituna tomaattikastike on säilynyt usein parikin viikkoa jääkaapissa.

Tomaattikastike pizzaan

oliiviöljyä
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
6 tomaattia
1 rkl balsamicoa
1 tl basilikaa
1/2 tl paprikajauhetta
1/4 tl herbamarea/suolaa
mustapippuria

Paloittele sipuli ja valkosipulit, kuullota oliiviöljyssä. Lisää kasariin tomaattilohkot, anna porista 10-15 minuuttia ja soseuta sauvasekoittimella. Mausta kastike mielesi tai ohjeen mukaan! :) 


Pikkupizzoissa parasta on se, että kun tekee mieli vähän kaikkea, niin voi täyttää joka pizzan eri combolla. :) Muutama vuosi sitten Roomassa söin aivan kamalaa munakoisopizzaa, minkä vuoksi minulla oli aika isot ennakkoluulot munakoisoa kohtaan. Onneksi löysin sen uudelleen viime syksynä! Sopii pizzaankin ohuina siivuina ja itketettynä.

Ellos mainosti puolittaneensa ale-hinnat (tekstiviesti-tarjous, alekoodi 285505) viikonlopun ajaksi. Täytyy varmaan mennä tutkimaan, mitä on jäljellä. Katselin yhtä Espritin mekkoa aiemmin, mutta siitä oli koot mennyt jo ihan -30 % -alennuksellakin. Ehtona oli viiden tuotteen tilaus, joten saa nähdä tuleeko alekoodi hyödynnettyä... Olen muutenkin vähän huono nettishoppailija, kun en jaksa selailla kovin kauaa.

Sellaista perjantai-iltaa tänne, entä sinulle? :)
SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig