lauantai 12. joulukuuta 2015

Hämäräkuvausvinkit - joulukoti kynttilänvalossa

Pimeään aikaan tekee mieli pitää kotikin aika valottomana. Kynttilät, valosarjat ja pikkuvalot saavat palaa kirkkaiden yleisvalojen sijaan. Valokuvaus olisi luonnollisesti helpompaa, jos valoa olisi runsaammin, mutta hämäräkuvauksessa on omat kikkailunsa, mikä tuo mukavaa maustetta ja haastetta kuvaamiseen. Kuvausvinkkejä olette aina välillä kysyneet, ja moni ihmettelee rakeisia ja tärähtäneitä kuviaan - miten siinä sillä tavalla käy?

hämäräkuvaus, lastenhuone hämärässä, sisustusblogi, valokuvaus hämärässä, vinkit blogikuviin
ISO 100, valotusaika 3.2s, f/4, tarkennus pöytään


valokuvausvinkit hämärä hämäräkuvaus, sisustusblogit, vinkit valokuvaajalle, selkeät valokuvausvinkit, vinkkejä parempiin blogikuviin
ISO 100, valotusaika 0,8s, f/1.8, tarkennus pöytään
Avaan tässä maalaisjärkisesti tärkeimpiä perusasioita manuaalikuvauksesta. Sellaisia olennaisuuksia, joiden avulla saat ainakin teknisesti ehkä parempia kuvia myös hämärään aikaan. Hyvä kuvahan sitten koostuu tietysti muustakin kuin teknisestä laadusta, mutta yritetään nyt heti alkuunsa rajata tämä juttu vain tekniseen puoleen ja sieltäkin vain kolmeen perussääntöön. Kolme vuotta sitten kaikki oli minullekin ihan totaalista hepreaa. En meinannut millään ymmärtää termejä, enkä asioiden yhteisvaikutuksia, mutta asiat aukenivat, kun aloin vaan kuvata manuaaliasetuksilla ja kokeilemaan kaikkea. Luin monia lähteitä, samaa asiaa selitettynä eri tavalla, ja pikkuhiljaa palaset alkoivat loksahdella myös minun päässäni. 

hämäräkuvaus vinkit blogi, olympus omd em10 mallikuvia, hämärä valokuvaus, valotusaika

ISO100, valotusaika 1,6s, f/2.2


Noniin, yritetäänpä... Kuvan pitäisi olla tasaisesti valottunut, ja tähän automaattiasetuksetkin pyrkivät näitä kolmea asiaa yhdessä säätämällä. Valotukseen vaikuttaa siis kolme asiaa yhdessä:
- valotusaika/suljinaika, esim. 1/80s (vaikuttaa kuvan tärähtämiseen tai muun liikkeen näkymiseen/pysäytykseen)
- aukko, esim. f/3.5, (vaikuttaa myös syväterävyysalueeseen)
- ISO-herkkyys, esim. ISO400. (mitä suurempi ISO-arvo sen enemmän rakeisuutta/kohinaa)

Valotusaika

Ajattele, että kameran kennolle tulee valoa sen ajan, kun suljin on auki (sen aika kun naksahtaa). Itse opettelin ymmärtämään suljinajan taputtamalla käsiäni yhteen eri nopeuksilla - Eka taputus on se hetki kun laukaisen kameran, ja toinen se hetki kun suljin menee kiinni. Jos suljinaika on 1/100s, niin kennolle tulee valoa sadasosasekunnin ajan, eli vain pienen hetken. Jos suljin on kauemmin auki, niin kuvaan tulee näkymään liikettä - joko kohteen liike tai käden tärähdys. Riippuen käden vakaudesta ja kameran tai objektiivin kuvanvakaajasta 1/100s on aika varma muistisääntö pitämään kuvan terävänä, tärähtämättömänä. Nopeasti liikkuvia lapsia kuvatessa tämä suljinaika on usein isoin haaste (tarkennuksen lisäksi). Valotusaika pitäisi saada jopa nopeammaksi kuin sadasosasekunnin, jotta he eivät näyttäisi liikkuvilta. Joskus taas kohteen liike halutaan säilyttää ja pitkähkö valotusaika on tarkoituksellinen. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa halusin säilyttää touhottavan lapsen liikkeen. Kuvailin sillä aikaa kun torttulevyt sulivat, ja eipä mennyt aikaakaan kun pikkuapulainen säntäsi keittiöön. :) Olen tarkentanut etualan hyasinttiin, ja kauempana olevat kohteet ovat pehmeitä, koska aukko oli melko suuri (eli pieni syväterävyysalue, tästä edempänä lisää). Kuvatekstissä arvot.

ISO 100, valotusaika 0,5s, f/2, tarkennus hyasinttiin


Hämäräkuvissa minua häiritsee eniten kohina/rakeisuus, joka syntyy kun kuvaan tulee liian vähän valoa ja joutuu nostamaan ISO-herkkyyttä. Siksi tykkään ottaa hämäräkuvat mahdollisimman pienellä ISOherkkyydellä. Pieni ISO-herkkyys vaatii kaverikseen pidemmän valotusajan ja suuremman aukon, jotta valoa tulisi kennolle riittävästi. Objektiivi asettaa rajoitukset aukon koolle, ja vaikka minulla on aika valovoimainen, suurehkon aukon mahdollistava objektiivi (25mm f/1.8), niin silti tunnelmavaloissa kuvaamiseen tarvitsen enemmän valoa kuvaan, kuin mitä maksimiaukko 1.8 antaa. Viimeinen keino on siis pidentää valotusaikaa, ja silloin tarvitsen jalustaa. Ylläoleva kuva on otettu niin pitkällä valotusajalla (0,5s), että käsivaralla kuva olisi tärähtänyt totaalisen sekavaksi. Ylläolevan kaltainen kuva, jossa kohde liikkuu, mutta muut alueet ovat selkeitä, ei olisi mahdollinen ilman jalustaa.

Hämäräkuvaus on siitä ihanaa, että saa säätää oikein kunnolla ja kuunnella, kun kuva valmistuu. Ajattele, miten kauan kestää laukaisimen painamisesta, kun suljin naksahtaa kiinni - pitkällä valotusajalla vaikka 5 sekuntia! Kannattaa muuten käyttää joko etälaukaisinta tai ajastusta, jotta kuva ei tärähdä painalluksestasi.

hämäräkuvaus, sisustusblogi valokuvaus, olympus omd e-m10 hämäräkuvaus
ISO 100, valotusaika 0,4s, f/2.5, tarkennus keksipurkkiin

hämäräkuvaus, sisustusblogi valokuvaus, olympus omd e-m10 hämäräkuvaus
ISO 100, valotusaika 0,8s, f/2.2, tarkennus mandariineihin

Noniin, ensimmäisessä esimerkissä tuli jo viitattua myös aukkoon ja ISO-herkkyyteen, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Seuraavaksi yritän selittää aukon vaikutusta tarkemmin.

Aukko

Aukon koko vaikuttaa kameran kennolle tulevan valon määrään, ja syväterävyysalueeseen. Syväterävyysalue tarkoittaa sitä aluetta kuvassa, joka on syvyyssuunnassa terävä. Ylläolevassa mandariinikuvassa huomaat, että olen tarkentanut mandariineihin, eli syvyyssuunnassa katsottuna sekä lähempänä että kauempana olevat asiat (kastehelmi-kippo ja adventtikynttilät) ovat pehmeämmät, eivät teräviä, koska aukko on melko suuri f/2.2 (pieni syväterävyysalue). 

Olen varmaan hölmöjen muistisääntöjen kuningatar (minulla on muistisääntö myös sille, miten erottaa varis ja harakka...), joten tässä tulee valotusajan taputusesimerkin lisäksi toinen näppärä muistisääntö: Opin muistamaan aukon vaikutuksen valon määrään ihan niin naurettavan käytännön tasolle vietynä, kuin muodostamalla sormillani pienen aukon ja käsilläni suuremman. Suuresta aukosta tulee selkeästi enemmän valoa! :) Tätä muistisääntöä uhkaa kuitenkin sekottaa sellainen käänteissääntö, että aukon koon määre ilmaistaan f-lukuna seuraavasti: suuri aukko=pieni f-luku esim. 1.8 -- Pieni aukko=suuri f-luku, esim. 12. 

valokuvausvinkit blogi, suuri aukko, pieni terävyysalue, kaunis bokeh, hyvä objektiivi zuiko 25 mm f1.8
ISO 100, valotusaika 0,2s, f/1.8, tarkennus vihreisiin oksiin


Usein on siis valotuksen kannalta hyvä käyttää mahdollisimman suurta aukkoa (pienintä mahdollista f-lukua), koska silloin valoa tulee mahdollisimman paljon. Suuri aukko aiheuttaa kuitenkin myös pienen syväterävyysalueen (eli sellaisen kauniin pehmeän taustan muualle kuin tarkennuskohtaan), joka ei aina ole tarkoituksenmukaista. Yllä olevassa kuvassa oli tarkoituskin saada kaunis bokeh, pehmeä tausta ja valosarjan valot utuisiksi palloiksi, joten suuri aukko toi halutun lopputuloksen. Sisustuskuvissa taas olisi joskus kiva, että kuva olisi laajemmalti tarkka, eli halutaan suurempaa syväterävyysaluetta. Silloin täytyy pienetää aukkoa, eli kasvattaa f-lukua. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa aukko on f/5.6, jolloin puulieteen tarkennettuna taaempanakin oleva senkki on vielä tarkka, eikä utuinen. Myös maisemakuvissa halutaan usein suurta syväterävyysaluetta, vähintään f/11.



Aika usein huomaan käyttäväni melko suurta aukkoa. Tykkään kyllä pehmeän utuisesta taustasta. Sopivan syväterävyysalueen löytäminen on kuitenkin aina hakemista, jotta tarkennusalueen ulkopuoliset kohdat eivät ole liian sumeita. Esimerkiksi aivan postauksen ensimmäisessä kuvassa pienensin aukkoa f/4:n, jotta tarkennuksen ollessa pöydässä lastenhuoneen jutut näkyvät vielä sopivan selkeinä.

hämäräkuvaus valokuvausvinkit, blogikuvaus vinkit aloittelijalle


ISO100, valotusaika 1,3 s, f/2.5. Kiva tahmajäljet peilissä muuten!

ISO herkkyys

Tämä oli itselleni vaikein asia ymmärtää. Perehdyin siihen vasta, kun olin oppinut ymmärtämään aukon ja valotuksen yhteisvaikutuksen. Siihen asti pidin ISO-herkkyyden automaatilla. Suosittelen samaa lähestymistä muillekin, jotka opettelevat manuaalisäätöjä. Herkkyys vaikuttaa sananmukaisesti siihen, miten herkkä kenno on ottamaan valoa. Ulkona riittää usein hyvin ISO100, mutta hämärässä ja sisällä herkkyyttä täytyy yleensä nostaa, käsivaralta kuvatessa. Matalat ISOherkkyydet vaativat enemmän valoa joko valotusaikaa pidentämällä, tai aukoa suurentamalla. Alussa mainitsin, että suuri ISOherkkyys aiheuttaa kohinaa, jota mielellään yritän välttää jos vaan on aikaa ja mahdollisuus (eli jalusta käytössä). Jalustan avulla voi pidentää valotusaikaa kuvan tärähtämättä, ja sen ansiosta pienentää ISOherkkyyttä.

ISO1600, valotusaika 1/60, f1.8


Yleensä aikaa ja viitseliäisyyttä jalustalle ei kuitenkaan ole, ja silloin täytyy vaan nostaa ISOherkkyyttä, jotta valotusaika pysyy sopivissa raameissa, eikä kuva tärähdä. Ks. ylläoleva kuva eilisillalta, käsivaralta hämärävaloissa. Senkin luona on niin kamala kohina, että silmiin sattuu... Juuri tätä kohinankestoa varten aion seuraavaksi hankkia täyden kennon kameran.

Liikkuvien kohteiden kuvaaminen hämärässä on erityisen hankalaa juuri siksi, että valotusaika täytyy pitää lyhyenä liikkeen pysäyttämiseksi, mutta silloin valoa täytyy saada ISOherkkyyttä nostamalla. Kohinainen kuva on kuitenkin parempi kuin tärähtänyt, koska kohinaa saa vaimennettua melko hyvin Lightroomissa, mutta tärähtänyt kuva on pilalla. 

Alla oleva kuva on esimerkki tilanteesta, joita varten kamera on aina pöydällä, ja jossa on käytetty suurta ISOherkkyyttä.. Lasten kanssa ei voi varautua kuvaustilanteisiin, eikä tilannekuvia muutenkaan voi napata jalustan kanssa... Aamulla oli hämärää, mutta omppuni suoriutui näiden ihanien hetkien tallettamisesta kuitenkin aika hyvin, kiitos hyvän objektiivin! 

ISO1600, valotusaika 1/80, f/1.8, tarkennus tyttöihin
ISO1600, valotusaika 1/60, f/1.8, tarkennus isosiskoon

Tässä viimeisessä kuvassa huomaa myös aukon vaikutuksen - pikkusisko näkyy sumeana, koska syväterävyysalue on niin pieni (f1/8.). Jos olisin pienentänyt aukkoa vaikkapa 4:n (ja saanut näin pikkusiskonkin enemmän syväterävyysalueen sisään), niin ISOherkkyyttä olisi pitänyt nostaa huomattavasti, ja kuvasta olisi tullut entistä kohinaisempi. Mutta kuten huomataan, parhaat kuvat eivät todellakaan ole niitä teknisesti parhaita...

Miltäpä kuulostaa? Olisi tosi kiva tietää, jos tämä avasi valotuksen pyhää kolminaisuutta sinulle ja sait joitain eväitä matkaasi! 

Näiden valotusoppien lisäksi kannattaa kiinnittä huomiota tarkennukseen ja tarkennuksen lukituksen (painat laukaisijaa puoleen väliin) jälkeen kuvan uudelleen sommitteluun... Minulla on usein keskimmäinen tarkennuspiste käytössä, mutta koska yleensä en halua kohdetta aivan keskelle, täytyy kuva vielä nopeasti sommitella näytöllä tai etsimessä ennen pohjaan laukaisua.

Hyvää viikonloppua kaikille, erityisesti kuvausintoilijoille! ;)

Blogia voit muuten seurata mm. Bloglovinissa, Facebookissa ja Instagramissa...

Katri
SHARE:

41 kommenttia

  1. Kiitos, kiitos, kiitos <3

    Näiden selkokielisten ohjeiden avulla on hyvä aloitaa harjoittelu. Jalusta kyllä löytyy, mutta sen käyttöäkin vielä pitää harjoitella. Se kun ei tule vielä selkärangasta :).

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kiva että tulee käyttöön! Kohta kuule pyörittelet sitä jalustaakin vaikka silmät kiinni! :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Ihanaa että tästä oli sinulle hyötyä ja jätit kommentin! Kiitos!

      Poista
  3. Kiitoskiitoskiitos!!! SIis niin täydellinen postaus! LOVE IT! Ja ihanaa, kun laitoit noi kaikki tiedot kuvien alle. Auttaa hahmottamaan huomattavasti!Todella hyodyllinen postaus ja laitan heti sen muistiin!

    YES!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi - tosi mukava kuulla, että näistä on hyötyä! Minäkin koin saavani eniten oppia juuri noita arvoja poimimalla esimerkkikuvista.. Ja yhä edelleen välillä analysoin kuviani, myös niitä epäonnistuneita noiden arvojen perusteella!

      Poista
  4. Täältä kanssa kiitos eräältä joka inhoaa kuvata hämärässä. Ja käyttää pääsääntöisesti aina järkkärinsä puoliautomaattiasetusta eli säädän vain aukkoa ja syväterävyyttä... ja välttelen hämärässä kuvaamista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja kovasti! Mäkin käytän välillä sitä puoliautomaattia "aukonvalintaa", erityisesti silloin jos vaihtuu tosi nopeasti valon määrä.. Mutta olen huomannut, että jos ISO-herkkyyn on automaatilla, niin se ei aina teekään kauhean järkeviä ratkaisuja.. Ja sitten jälkeenpäin harmittaa, kun huomaa ruudulta, että ihan kohinaisia kuvia tuli..

      Poista
  5. Aivan ihanan maanläheinen kuvausopas. Tykkäsin todella paljon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jes, kiva kuulla! Pitkähän siitä tuli kuin nälkävuosi, mutta hyvä jos se oli sitten myös seikkaperäinen! Ja just maanläheinen, mua ärsytti lukea niitä valokuvausoppaita, kun tuntui, että ne oli sellaista kilpahifistelyä! Kyllähän tästä jäi ihan hirveästi asioita pois, mutta ajattelin, että en voi joka kohtaan tarkentaa pilkuntarkkaan kaikkia pointteja, koska muuten luettavuus kärsisi, eikä tämä enää palvelisi "maalaisjärkisenä oppaana".

      Poista
  6. Ihan mahtavia vinkkejä Katri! Suurkiitos tästä postauksesta,
    aion printata nämä ohjeet kameralaukkuuni ja kokeilla oppeja
    heti ensitilassa. Sä oot niin pro kuvaaja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Teija! Joo, tätä opasta on hyvä käyttää juuri niin, että kamera on mukana! Sitten vaan veivailemaan asetuksia ja tarkastelemaan kuvista, miten mikäkin asetus vaikuttaa!

      Poista
  7. Kiitos näistä! Vinkit ja selkeästi ymmärrettävät ohjeet tulivat todella tarpeeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, ihana kuulla!! Tsemppiä harjoitteluihin! Mutta varo vaan - se vie sitten mukanaan!

      Poista
  8. Kuvasi ovat aivan huippuja.
    Voi kun olisi itsellä hermoja (aikaa ja viitseliäisyyttä) alkaa harjoitella. Tässä on oivallinen opas, kun se hetki tulee :). Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllähän se vähän aikaa ja intoa vaatii.. Ja oikotietä ei ole, ihan hirveän nopeasti ei voi oppia.. Ja koko ajan tulee uutta opittavaa! Kiitos kovasti Katja!

      Poista
  9. Kiitos myös täältä! Selkeitä ohjeita ja hyviä muistisääntöjä, että tuo aukon käänteinen luku on sitten hämäävä :(. Jalustaa mulla ei ole ja lisäksi tarvitsisin ehdottomasti valovoimaisemman objektiivin, mutta koska juuri päätin extempore investoida minijärkkäriin, täytyy objektiivin kanssa (taas) odotella, harmillista... Ellei joulupukki sitten ole lukenut toiveitani ja toisi tuota valovoimaisempaa objektiivia, jompaan kumpaan kameraan. Millä kameralla sinä kuvaatkaan, on mennyt multa ohi.... Vielä kun joskus olisi riittävästi aikaa ja energiaa kaiken tämän opetteluun...

    Huomenna muuten tarjoillaan sun ohjeella tehtyä brownieta vieraille, saas nähdä sainko sen onnistumaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, ihanaa jos nuo minun muistisääntöni aukesivat jollein muullekin! :) Minkä kameran ostit? Joo kyllä se objektiivi on ehdoton.. Minäkin investoin heti alkuun kunnon objektiiviin, en ostanut lainkaan sitä mukana tulevaa perusobjektiivia.. Linkitän tähän postauksen nykyisestä kamerastani:

      http://www.tohkeissaan.fi/2015/05/ihan-uus-ihanuus-kokemuksia-olympus-om.html

      Oi ihanaa, uskon että browniesta tuli oikein syötävää! :)

      Poista
    2. Brownieista tuli huikean hyviä, vaikka mantelijauhoja ei kaapista yllätyksekseni löytynytkään leipomisvaiheessa :)

      Olisi kannattanut lukea tuo sinun postauksesi vielä ennen kameran hankkimista, olisin ollut monta juttua viisaampi. Minä ostin siis Olympuksen PEN EPL-6 kameran, mutta tuon kunnon objektiivin tarvitsen ihan ehdottomasti (ja mielellään ennen joulua, jotta saisin joulukuvia...)

      Poista
    3. Ja vielä tuli mieleen kysymys, millainen objektiivi oikeasti olisi hyvä, tuon f-arvon vielä ymmärrän, mutta entäs sitten nuo 25mm tai 45mm, kumpi olisi parempi?

      Poista
    4. Hyvä että brownie maistui ja keksit korvata mantelijauhon jollain muulla! Objektiiviasia onkin sitten vähän tarpeesta kiinni, mitä tykkää kuvata! Tuo mm-lukema tarkoittaa polttoväliä. 25 mm on lyhyempi polttoväli (eli laajakulmaisempi objektiivi) kuin 45 mm. Polttovälin vaikutuksen olen alunperin ymmärtänyt sellaisen konkreettisen testin avulla, että muodosta etusormella ja peukalolla ympyrä ja laita se toisen silmäsi eteen. Nyt liikuta rinkulaa kauemmas silmästäsi, ja huomaat, että mitä kauemmas viet "sormirinkulaa", sitä vähemmän "kuvaan" mahtuu. Ajattele, että 25 mm noin neljän sentin päässä silmästäsi (koska ei-täydenkennon kameroissa objektiivien polttoväliä verrataan kinovastaavuudella täyden kennon kameroiden "normaaliobjektiiveihin", muistaakseni kertoimella 1,6), ja se 45 mm sitten jo kauempana. Eli polttoväli tarkoittaa ensisijaisesti sitä, kuinka paljon kuvaan ("sormirinkulan muodostamalle alueelle") mahtuu, ja kuinka paljon kohde suurenee. Esim. luontokuvauksessa käytetään paljon pitkän polttovälin objektiiveja esim. 200mm, koska kohde on kaukana. Jos kuvaat sisällä, niin 45mm:kin on aika "pitkä polttoväli", eli et saa ehkä mahtumaan kuvaan niin paljon kuin haluaisit. Minulla tulee tuon 25 mm:kin kanssa usein sellainen olo, että voisinpa peruuttaa vähän vielä - olen siis liian lähellä kohdetta, kun kameraan ei mahdu niin paljoa kuin haluaisin! Aukeniko? Tuota polttoväliasiaa, ja erityisesti miten se vaikuttaa kuvan mittasuhteisiin, en ole vielä täysin sisäistänyt, koska nykyään kuvaan niin paljon vain tuolla yhdellä objektiivilla, mutta polttoväli siis vaikuttaa myös mittasuhteisiin, ja sitä myöden kuvan tunnelmaan... :) Paljon on opittavaa!!

      Poista
    5. Kiitos, että sinä osaat selostaa asiat tällaisen tumpelon ymmärtämällä tavalla. Eli taidan siis metsästää tuota 25mm objektiivia.

      Poista
  10. Kiitos tuhannesti, kun väänsit rautalangasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla Riksu, että tämä tuli tarpeen! Vähän mietin, että varmaan nämä ovat monille tosi tuttuja, mutta toisaalta itsekin olisin kaivannut ihan rautalankamallia silloin kun yritin alkaa jostain jotain tajuta.. Ole hyvä, sitten vaan intoa täynnä harjoittelemaan!

      Poista
  11. Todella selkeät ohjeet jotka tulikin kuin tilauksesta, kiitos! Viime viikolla vihdoinkin aloin lukemaan valokuvaukseen liittyviä ohjeita (johan tässä on reilu vuosi pitänyt alkaa opetella..) ja tosiaan, useimmat ohjesivustot on aivan hepreaa! Toi f-luku varsinkin sekotti ajatukset, mutta jostain löysin tiedon, että se onkin käänteisluku niin heti loksahti palaset kohdilleen! :D Nyt kun vain alkuinnostus jatkuisi ja muistaisin kuvailla enemmän, kokeilemallahan sen parhaiten oppii :)

    Herra harakalla on valkoista, varis on sitten se harmaampi versio.... Oonkohan ton sulta oppinut silloin vuosia sitten? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun jätit kommentin, ja olet ottanut vanhan kunnon lempinimenkin käyttöön! :) Hahaa, voiko olla että muistat multa tuon harakka esimerkin? Muistelisin, että M olisi sen mulle opettanut, kun se ei voinut käsittää miten en erota niitä.. Joo - har(maa) niin kuin harakka, mutta sitten se onkin käänteisesti, eli varis. Ja toinen sääntö on (jos tuo käänteissääntö joskus takkuilee), että harakalla on pidempi nimi ja pidempi pyrstö! :"D Oijoi, pitäisiköhän vähän miettiä kuinka noloksi itsensä julkisesti tekee!!

      Mutta hei ihana kuulla että näistä oli ehkä sinullekin hyötyä ja sait seuraavan sysäyksen kuvausjuttuihin! Tsemppiä - ja sitten vaan vääntelemään kiekkoja kaakkoon, siten parhaiten huomaa eri vaikutukset! Ihanaa joulunaikaa!

      Poista
  12. Hahaa, täällä nauran ääneen noille muistisäännöille! :D ei se sitten ollutkaan sulta se muistisääntö. Oon kuullut sen niin, että harakalla on tavallaan frakki päällä, valkoinen "paita" jne.. eli se siistimpi lintu, Herra harakka. Erittäin vaikea selittää kirjoittamalla, joten jätän tähän kun ei varsinaisesti sun tekstiisi liity :D

    Tän takia en koskaan kommentoi mihinkään kun jutut menis asian vierestä.... :D Mutta ihanaa joulunaikaa teillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No et uskokaan kuinka lohdullista mun mielestä on, että jollain muullakin on muistisääntö harakkaan ja varikseen liittyen!! Tää oli ihan paras juttu! pitää kertoa miehelle ehdottomasti, että ei se ole kuule muillekaan mikään itsestäänselvyys.. Ymmärrän tuon sunkin muistisäännön ihan selkeästi, tosi nerokas! :D Eikä se mitään aiheen vierestä mennyt, kiva kun jätit kommentin!

      Poista
  13. Kiitos - suuri kiitos! Minähän en näistä yhtään mitään ymmärrä ja tarkoitus on alkeista alkaen opetella edes hieman. Ja lohdullista tuo, että voi opetella pikkuhiljaa ja pitää osan asetuksista automaattisina! Tämä postaus menee minulle kirjanmerkkeihin ja palailen siihen varmaan moneen kertaan.
    Kuvat ovat upeita - ja minä en mitään kohinoita näe - mutta minä olenkin puolisokea ja rillit sumeina suurimman osan aikaa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin sitten vaan alkeista liikkeelle ja tämä toimikoon siinä hyvänä rautalankamallina - näin ainakin muut ovat kokeneet seikkaperäiset ohjeeni. :) Joo minä harjoittelin sohvalla säätämällä ensin vain valotusta laidasta laitaan - huomasin miten se vaikutti. Sitten tein aukon kanssa saman jutun, säädin vain sitä ja huomasin, miten kuvan valoisuus muuttuu, mutta lisäksi miten syväterävyysalue muuttuu samalla. Siitä se lähti! Ja vasta myöhemmin aloin perehtyä ISO-herkkyyteen.. Askel kerrallaan! Ja en minäkään sitä kohinaa muuten huomannut ennen, mutta nyt kun sitä osaa katsoa niin ai että se pistää silmään.. :)

      Poista
  14. Siis niin täydellisiä kuvia!! ♥♥ Ja kiitos vinkeistä. Itsellä on aina vaan se malttamiskysymys ja viitseliäisyys. Kun vaan viitsisi aina kaivella sen jalustan esille ja ylipäätään rauhassa kuvata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, kiitos kommentistasi! Mutta tiedätkö - olen usein huomannut, että kaikkiaan tarvittu aika on lyhyempi jos viitsin hakea sen jalustan. Ei tule otettua niin paljoa kuvia, niistä ei tarvitse korjata kohinaa ja terävyyttä niin paljoa, joten lopulta aikaa säästyy.. Mutta tottahan se on, ettei aina jaksa.. Esim. tällä viikolla en ole kertaakaan jaksanut hakea jalustaa..

      Poista
  15. Hyviä vinkkejä, kiitos. Olen niin laiska sitä jalustaa kaivamaan esille, ettei mitään järkeä, mutta pakko se on joulun pyhinä ainakin kerran kaivaa ja kuvata sitten kerralla kaikki mahdollinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla että oli hyviä vinkkejä! Mä olen usein miettinyt tuota jalusta asiaa, että sitten jos oikeasti haluan ottaa kuvia, niin säästän oikeasti aikaa, jos haen jalustan: Tulee laitettua kerralla säädöt kohdalleen, eikä tarvitse jälkikäteen korjailla niin paljoa. Ja lisäksi tulee otettua vain muutama kuva, eikä ole niin paljon parempaa sihtailua ja enempää karsimista..

      Poista
  16. Mukavat, selkeät ja yleiskieliset ohjeet. Vähän hepreaa on minullekin vielä osa noista käsitteistä mutta pikkuhiljaa ne alkavat aueta kun olen vain leikkinyt kameralla kuvaten kaiken mikä liikkuu ja kaiken mikä ei edes liiku. ;) Monet netistä löytyvät ohjeet ovat vähän turhan teknisellä kielellä selitettyjä joten tämä varmasti auttoi montaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että oli mukavan selkeät ohjeet! Yritin esittää asiat niin selkeästi kuin itse tarvitsin alussa.. Niin älyttömän käytännönläheisesti, että mieheni yritti minulle rautalangasta vääntää.. Ja hyvin onnistui - nyt kuitenkin minä olen se joka kuvauksesta enemmän ymmärtää.. Mutta se vaati aika paljon äärimmäisen selkeitä ohjeita ja monta kertaa toistettuna!

      Poista
  17. Hyvä postaus! Itse olen aika laiska ottamaan jalustalla kuvia, sen kun ottaa esiin, lapsetkin yhtäkkiä kiinnostuvat kuvauksesta kovasti, ja sitten jalustan idea vähän katoaa jos siinä roikkuu joku... :-D Käsivaralla saa napattua nopsasti kuvan kun sellainen tilanne sattuu olemaan kohdalla. Hintana on toki usein se, että ei tule otettua enää hämärässä kuvia oikein ollenkaan. Pitääpä aktivoitua taas jalustan kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo juuri niin, että homma katkeaa juuri siihen, kun lapset hoksaavat kameran.. Ja teillä sitä vilskettä on vielä muutama jalka enemmän kuin meillä, joten uskon, että ei varmaan kovin herkästi tule kaivettua esiin.. Onneksi uudehkot hyvä rungot kestävät suurempiakin ISOherkkyyksiä melko hyvin, joten kestää katsoa myös niitä käsivaraltakin otettuja kuvia.. :) Kiva kun huikkasit kommentin!

      Poista
  18. Paljon kiitoksia tästä postauksesta, tosi tarpeellinen! :) täytyy myös liittyä lukijaksesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Johanna ja kiitos kovasti - mukava kuulla että löysit uutta luettavaa ja tykkäsit vinkeistä! :) TErvetuloa matkaan!

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig