torstai 10. huhtikuuta 2014

Väri-ilottelua ja kirppismietteitä

Viime päivinä on kovasti ollut värikäs olo. Liekö tämä kevät laittanut hormonit hyrräämään ja sekoittanut päänkin väreistä! :) Olen pukeutunut enemmän väreihin, syönyt värikkäämmin ja laitoin jopa pariksi päiväksi vaaleanpunaisen kaitaliinan pöydälle! Sitten kyllä palasin ruotuun ja laitoin turvalliset harmaat takaisin. Pääsevät ruoan väritkin paremmin oikeuksiinsa...





E:n askartelema istutuslaatikko pääsi tietenkin aitiopaikalle pöytään, jotta siitä voi napsia versoja lautaselleen. Tosin taitavat versot jäädä koristeiksi, koska eivät kuulemma oikein maistuneet... Ihanan symppishän tuo kuitenkin on! Kyllä sitä sitten kannettiinkin kotiin kuin silkkihansikkain. Pikku sormin aseteltu herneet tarkasti kunnon taimiväleillä! :)

Ruoaksi tein niin ihanan väristä kasvisbulguria, että se oli pakko kuvata! Silmät olisivat taas syöneet enemmän kuin vatsa veti, mutta hyvähän se on, että jäi seuraavallekin aterialle. Aineksina kaikkea mitä kaapista löytyy, mutta ilman kurkumaa ei tule kaunista keltaista kaunista väriä, eikä ilman jeeraa ihanaa intialaistyyppistä makua.




Viikkokin alkaa taas olla paremmalla puolellaan. Mukavaa, että on viikonloppu edessä. Miehellä on ollut pitkiä työpäiviä, jolloin myös meillä tytöillä on arki ollut vähän väsyttävämpää. Ekstratouhua viikon aikana oli kirpputoripöydästä, jota kävimme järjestämässä välillä parikin kertaa päivässä. Täytyy kyllä oikein ääneen ihmetellä, miten ihmiset voivat heittää kaiken hujanhajan! Kurjinta on ensin iloita siitä, että pieneksi jäänyt lähes käyttämätön mekko näyttää menneen kaupaksi, ja parin päivän päästä huomaa sen palautuneen paikalleen, mutta silloinkin myttyyn lattialle. Enkä ymmärrä, miksi joku avaa avaamattomassa pakkauksessa olevan parin euron pussilakanasetin ja heittää levälleen pitkin pöytää huomattuaan sen olevan ihan samanlainen, kuin pakkauksen päällä olevassa kuvassa... Välillä turhauttaa, miksi nähdä vaivaa, vaikka toisaalta en haluaisi roskiinkaan heittää hyvää vaatetta ja tavaraa. Voisin ihan hyvin lahjoittaa nuo jonnekin, mutta kun en oikein tiedä minne voisi viedä esimerkiksi astioita ja sisustustavaraa. Ja voiko vaatteita viedä/antaa jonnekin muualle kuin Uffille tai pelastusarmeijalle?

On siinä vaan oma hommansa. Pari kassillista jouduimme kantamaan takaisin, mutta saa nähdä, sainko pienen matkakassan aikaiseksi. Nämä värit kyllä virkistävät tosi paljon, niistä saa ihanasti virtaa. Samoin kuin vauvan naurusta, jota olemme saaneet kuulla viime päivinä ensimmäisiä kertoja. Sellaista ihanan pulputtavaa ja hersyvää! :)

Hersyvää viikon jatkoa teillekin!!

Katri
SHARE:

2 kommenttia

  1. Moikka! Taidan olla ekaa kertaa blogissasi :) Kolahti kyllä kovasti tuo, että miten tyypit sekoittaa myyntihyllyt! Käsittämätöntä melskaamista, ja itse ei tulis kuuloonkaan jättää tavaroita hujan hajan. Mutta kai se kertoo meidän ihmisten erilaisista luonteista sitten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva kun tulit ja toivottavasti tulet toistekin! :) Melskaaminen on nimenomaan kuvaava sana tuohon kirppiskäyttäytymiseen.. Kun mutisin tästä kirppiksen henkilökunnalle, he sanoivat sen olevan aivan tavallista ja miettivät kuulemma usein, heitetäänkö kotonakin kaikki pitkin poikin..

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig