tiistai 29. huhtikuuta 2014

Keittiön kauhu, munkkimaakari pullapaakari

Ei kuulkaa mennyt taas niin kuin Strömsössä mun leipomukset tänään. Tai onhan tässä ollut vähän takkuilua muutenkin viime aikoina... Johtuneeko siitä, etten ole viitsinyt lukea ohjeita kunnolla - Sitruunamarenkitorttu päästi täytteet ulos ennen aikojaan, kun en noudattanut jäähdyttämisneuvoa, ja saaristolaisleipä kohosi yli äyräiden liian pienessä vuoassa. Mutta tämän päivän munkkiepisodi oli kyllä vailla vertojaan. Ei hyvänen aika... Mietin tosissani, enkö todellakaan osaa enää edes pullaa leipoa?! Ensimmäisessä työpaikassani 15-kesäisenä leivoin munkkeja ja pullaa kaksi kertaa päivässä...

kotitekoiset munkit

kotitekoiset munkit, vappu, vappupallot

No, ajattelin tehdä puolikkaan munkkitaikinan, kun saaristolaisleivästä oli jäänyt ylimääräiseksi puoli pakettia hiivaa. En viitsinyt hakea yleiskonetta pikkutaikinan vuoksi, joten optimistisesti ajattelin pyöräyttäväni sellaisen käsin. Sekoittelin hiivan, suolan, sokerin ja kaardemumman lämpöiseen maitoon ja aloin lisätä jauhoja (kaikki desilitramitat olivat tiskissä, joten turvauduin johonkin mitta-asteikolliseen sporttipulloon). Sitten tajusin unohtaneeni munan, jonka heitin joukkoon kuitenkin, ja vielä hieman jauhoja perään, jotta taikina lähtee käsistä irti. Taikina meni ihan tinttanaksi, enkä todellakaan jaksanut vaivata sitä. Tarkoituksena oli tehdä löysä taikina, mutta kun en raaskinut poiskaan heittää, ajattelin, että katsotaan josko siitä kelpo tulisi. 

Kun olin peitellyt taikinan, tajusin unohtaneeni voin. Noniin ja sitten sulattamaan voita, joka räiskyi pitkin mikroa. Jotta saisin sen sekoitettua taikinan joukkoon, tarvitsisi sitä hiukan vielä vaivata, joten lopulta hain sen yleiskoneen. Pesin ja kuivasin osat, ja heitin taikinaköntin, voin ja jauhoja kulhoon, väänsin koneen laulamaan ja odottelin ihmettä. No sitä ei tapahtunut, vaan taikinasta tuli niin tönkköä, että luovutin sen kanssa. Onneksi oli kuivahiivaa kaapissa, joten heitin taikinan roskiin, pesin jälleen kaikki osat ja aloitin uudelleen. Aloin samalla lämmittää uutta maitoa kattilassa, (liian kuumaksi tietenkin) ja seuraavaksi odottelin sen jäähtymistä. Kasailin muita tarvittavia aineita ja tajusin, että kaikki desilitramitat ja sporttipullot ovat äsken käynnistämässäni tiskikoneessa. Aikani tuskailtuani miten mä voisin tässä nyt mittakupiksi muuttua keksin parin desin tuttipullot! Tulipa niillekin käyttöä! Lopputarina sujuikin sitten ihan niin kuin kuuluukin - taikinasta tuli hyvä, munkeista herkkuja ja kuvista näyttää kuin mitään ongelmia ei olisi ollutkaan! :) 

munkkirinkilät



Hee, oli pakko vähän leikkiä ja tarkentaa tuon munkin reiän läpi! :D

Eipä niitä paljoa jäänyt vanhenemaan, hyvä niin! Mä olen syönyt jo kolme kahden tunnin sisään. :)

Harmillisen koleaa säätä se on luvannut vapuksi, mutta eipä lapsiperheen suunnitelmiin välttämättä muutenkaan tuo ulkona hilluminen kuulu. Vappuaattona menemme sirkukseen ja vappupäivänä varmaan grillailemme kotona, toivottavasti saamme myös seuraa. E on ihan täpinöissään ekasta sirkuksesta! Hän aikoo kuulemma isona sirkustelijaksi. :)

Iloista vappua!! 

Katri
SHARE:

13 kommenttia

  1. Voi Katri :) Olipa hauska tarina! Erityisesti se mittakupiksi muuttuminen. Mäkin leivoin tänään banaanikakkua ja tekele on vielä uunissa, joten lopputulos on arvoitus. Korvasin ohjeessa olevan maustelistan piparkakkumausteella ja laitoin sokeriksi ruokosokeria..Taikina maistui ihan hyvälle, joten eiköhän kakkukin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin säkin pelastit sen banaanikakun! Tuli entistä makeampi ja varmaan muutenkin aika kiva maku noilla mausteilla! :)

      Poista
  2. Ai että, nyt on varmaan ihan PAKKO tehdä munkkeja, vaikka ihan pienikin määrä... :D
    Hauskaa vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kotona paistetut munkit ovat ihan vailla vertaansa.. Siinä on vaan se ongelma, että ne olisivat parhaillaan juuri paistettuna, mutta kuka ne kaikki syö heti?! :) Aika vaikea on tehdä pienempää kuin 2,5 dl:n taikinaa. Tosin voisihan niitä pakastaa ennen sokeroimista, ja herkutella myöhemminkin, mutta ei se ole ihan sama asia enää pakastamisen jälkeen. :)

      Poista
  3. Voi toi on niin perinteistä! Välillä säheltää jotenkin ihan kaiken kanssa, vaikka homma olisi hyvinkin yksinkertainen ja sata kertaa aiemminkin tehty. Meille tulee huomenna kavereita munkkikahveille (ajateltiin että nyt olisi hyvä tilaisuus pitää "vauva ei ole vielä saapunut" -kahveet), joten ois hyvä sauma mokata jotain taikinassa ;) Ehkä aikataulutan suosiolla riittävästi aikaa kahden yrityksen tekoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Mä en ymmärrä, miten joka asia tuntui menevän mönkään! Keittiö oli kuin pommin jäljiltä, ja kaikki oleelliset välineet tiskissä jne.. :) Mites munkit sujui? Mua aina jännittää, saanko aikaan rasvapalon ja kyttään lämpömittaria ihan vauhkona..

      Poista
    2. Täällä onnistui ihme kyllä kerrassaan mainiosti ja sokeroinkin jopa just oikean määrän niin, että kaikki meni mutta yhtään enemmän ois ollut jo liikaa. Pakkasessa on vielä vähän pahan päivän varalle :) Siippa hoiti perinteiseen tapaan paistohommat, joten ei tarvinnut niistäkään hermostua. Parasta oli kavereiden kehut. Saksalaiset ei niinkään tee munkkeja itse, joten olivat hyvin innoissaan :)

      Poista
    3. Mäkin yleensä pyydän miehen vähintään henkiseksi tueksi paistohommiin, mutta tällä kertaa olin keittiön kauhu todella alusta loppuun asti yksin! :D Olivat varmaan sikäläiset ystävät innoissaan, ihanaa!!

      Poista
  4. Ihania kuvia! :)
    Siis mä en tiedä mitä mä oikeen ajattelin ku tein niin ison taikinan!? Täällä kahden ihmisen taloudessa on nyt sit yli kolmekymmentä munkkia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Sitä aika automaattisesti tekee puolen litran taikinan.. Ehditkö sokeroida kaikki jo? Nehän voi pakastaa ja sulattaa ja sokeroida sitten suoraan pöytään myöhemmin vähän kerrallaan.. Tai no, tuo määrä tietää sinulle noin 15 munkkia, joten jos kolmen päivän aikana syöt viisi munkkia joka päivä, niin tehtävä suoritettu! :D Pienen närästyksen voi tosin sauda kaupan päälliseksi. :D Kivaa vappua! :)

      Poista
    2. Sokeroin vaan osan, ja suurimman osan laitoin heti pakkaseen. Mulla on aina kaikesta se "pelko" että loppuu kesken ja usein saan huomata että taas tuli tehtyä aivan liikaa ;)

      Poista
  5. Voi ei! Ja anteeksi kun mulla niin nauratti :D Joskus ei vain ota onnistuakseen ja tuntuu, että just kaikki menee ihan pyllylleen. Itse aina vain ärsyynnyn, jos jokin ei meinaa onnistua suht heti, mutta en todellakaan koskaan jätä "leikkiä" kesken vaan ihan varmasti vien aina kaikki kunnialla loppuun - kuten sinäkin!!! Ihanaa perjantaita ja viikonloppua teille!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä munkin "vähän" piti purra hammasta yhteen ettei ihan olisi pahat kielet riistäytynyt suusta! :D Mutta yllättävän vähän hermostuin! Mies aina muistuttaa, että olen aika paljon kesyyntynyt lasten myötä.. ;)

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig