Vapaapäivän sisustusilo

Olen viettänyt itsenäisyyspäivää itsekseni, sillä muu perhe lähti puuhommiin maalle sunnuntai-iltana. Onneksi mies sai järjestettyä vapaan, kun esikoisella oli arkivapaa koulusta. Minulla taas oli eilen vielä töitä, ja illalla ja tänään tein pari pientä kuvaushommaa.

 

On ollut tosi outoa olla yksin. Hämmentävintä on ollut huomata, että joku jättää kuitenkin astioita tiskipöydälle, vaikka tiskikoneessa olisi likaiset. Olen popittanut jatkuvalla syötöllä samoja soittolistoja Spotifysta, jammaillut sydämeni kyllyydestä ja kaiken heilumisen lomassa unohtanut syödä, kun ei malta! Hitsin tanssijalka, meinaa lähteä ihan väkisin viemään! Perjantaina olisi pikkujoulut, mutta täytyy silloinkin hillitä ja lähteä aikaisin kotiin, koska lauantaina on se kauan jännittämäni eka oikea hääkuvauskeikka! Ette ehkä uskokaan, miten paljon olen valmistautunut ja huolehtinut varasuunnitelmista..

 

 

 

Päivänvalon aikaan oli ihana järjestellä paikkoja. Minun piti myös tehdä vähän joulusiivousta (lue, kunnon raivausta), mutta en osaa aloittaa kunnon siivousta ennen kuin olen laittanut tavarat paikoilleen. Ja sitten tulikin jo hämärä! No, ehkä ehdin vielä ottaa jonkun pienen siivousprojektin, ennen kuin nälkäiset ja väsyneet tulevat kotiin.

 

 

Viikonloppuna saatiin tehtyä pieni piparkakkutalo. Katsotaan kuinka kauan se säilyy syömättä tuolla tyttöjen huoneessa! Tykkään tosi paljon tuosta valosarjasta, jonka ostin Granitista muutama viikko sitten. Siinä on kahden kokoisia pallukoita, ja se on aika jämäkän oloinen. Myös väliovi on saatu paikoilleen, kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy. Se on iiiihana, lupaan kuvia keittiöstä päin myöhemmin!

 

Leppoisaa itsenäisyyspäivän iltaa kaikille! <3

 

FB | IG

 

Katri

Pikkusuolaista itsenäisyyspäivään

Itsenäisyyspäivän ilta huipentuu huomenna taas juhlavastaanottoon Presidentinlinnassa. Se taitaakin olla Suomen seuratuin tv-lähetys, joten veikkaan, että monissa kodeissa kokoonnutaan television ääreen yhdessä seuraamaan juhlahumua. Kenellä on upein puku, kuka tulee kenenkin kanssa ja kuka kohahduttaa.

 

Kertookohan se vanhaksi tulosta, että nykyään odotan niitä haastatteluosuuksia eniten?! En kuitenkaan tunne ketään julkimoita, joten kättelyvaihe menee ihan toisella silmällä seuraten. Telkkarimaratonin parhaita puolia onkin se, kun voi käpertyä sohvan nurkkaan mutustamaan jotain pientä.

 

Jos itsenäisyyspäivän pikkupurtava on vielä mietinnässä, niin tässä olisi yksi helppo vaihtoehto viime viikonlopun synttäreiltä!

 

 

 

Helpot crostinit kahdella täytteellä

 

Punajuurihomejuustocrostinit

2 etikkapunajuurta

1 dl suolapähkinöitä

 

50 g pehmeästi levittyvää homejuustoa (esim. Castello)

1 dl ranskankermaa

1 tl juoksevaa hunajaa

 

Chorizocrostinit

pieniä chorizo- tai salamisiivuja

ruohosipulituorejuustoa

viinirypäleitä

 

Paahtoleipää

Täytevariaatioitahan voi kehitellä mielin määrin, ja paloista tulee nätimpiä muotilla tai pienen juomalasin suulla leikaten. :)

Täytevaihtoehtoja:
- sitruunamehussa käänneltyä avokadoa ja balsamicoa
- savulohta ja piparjuurijuorejuustoa (+ranskankermaa pehmentämään)
- pari ohutta tikkua leipäjuustosta ja mustaherukkahilloa

 

 

 

Jauha punajuuret ja suolapähkinät sauvasekoittimella. Notkista homejuusto ja sekoita joukkoon ranskankerma. Paahda leivät paahtimessa, ja ota niistä nättejä paloja muotilla tai ronskisti leikkaamalla vaan. Laita paloille molempia levitteitä, ja ehkä päälle vielä vähän suola- tai pistaasipähkinöitä.

 

Laita toisten palojen päälle nokare notkistettua ruohosipulituorejuustoa, ja taita pari siivua chorizoa päälle. Laitoin ne coctail-tikulla kiinni, ja painoin päälle vielä viinirypäleen, niin muutaman tunnin päästä ne pysyivät kasassa ilman tikkuakin.

 

Punajuuritäytteen ohje on Jouluherkut 02/16-lehdestä.

 

 

 

Työpäivä vielä edessä, ja sitten orientoitumaan 99 vuotta täyttävän itsenäisen Suomen juhlintaan. Itsenäisyyteen liittyvät asiat ovat olleet nyt kotona pinnalla, kun ekaluokkalainen kertoilee kovasti oppimiaan asioita ja kyselee tietysti, miten kaikki menikään. Ei näin suurta kiitollisuutta, itsenäisyydestä, voi edes sanoin ilmaista... Olen aina joskus miettinyt, että mitäköhän vastaisin, jos minulta kysyttäisiin vaikkapa Linnan juhlissa, että "Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle?". Sönköttäisin varmaan jotain ihan outoa, koska ei niin isoon asiaan kaikki kuulostaa liian lattealta.. Heh, kaikkea sitä miettiikin.. Onneksi ei varmaan tarvitse lähivuosina varautua juhlakutsuun! :)

 

Ihanaa juhlapyhää kaikille, itsenäisen Suomen kunniaksi!

 

FB | IG

 

Katri

Joulumieltä, jokaiselle

Joka vuosi tähän aikaan minulle tulee pieni jouluahdistus. Ahdistus alkaa siitä, kun kaupoissa alkavat joulusuklaaröykkiöt lisääntyä. Mietin, mihin se kaikki kulutetaan. Miksi ihmiset lappaavat ostoskärrynsä täyteen suklaata, lahjoja ja krääsääkin? Ruokaa menee valtavat määrät hukkaan, ja monet lapset saavat aivan yltiömäisesti lahjoja. Aikuisetkin! Onhan joulu antamisen juhlaa kyllä, mutta harmi, kun se antaminen ja saaminen ei jakaannu millään määrin tasan. Se tuntuu tosi epäreilulta, ja tunnen itseni tosi pieneksi ja nöyräksi sen tosiasian edessä, että kaikille joulu ei ole vain iloinen juhla.

Toiset joutuvat miettimään, miten tehdä lapsille joulua, kun ei ole varaa mihinkään. Lapset eivät välttämättä edes odota mitään, lahjalista on älytön ajatus. Elämä heittelee - toisille tilanne on yllättävä, ja toiset ovat eläneet samaa polkua läpi elämän, lapsuudesta oman vanhemmuuden kautta vanhuuteen. Toiset ovat yksin, ja on heitä, jotka joutuvat pelkäämään kotonaan, joulunakin. 

Meille on tullut lasten kanssa perinteeksi osallistua Joulupuu-keräykseen, eli olemme käyneet hankkimassa lahjat kahdelle suunnilleen saman ikäiselle lapselle. Viime jouluna tuli ensimmäistä kertaa tilanne, kun en oikein osannut kiemurrella ulos kysymyksestä, miksei joulupukki tuo lahjoja kaikille lapsille.. Joulupuu-keräyksessäkin usein isompien lasten pakettikortit jäävät viimeiseksi, joten tänä vuonna päätimme ystävän kanssa yhdistää voimamme ja hankimme vähän isomman lahjakortin vaateliikkeeseen jollekin varhaisteinille. Lasten kanssa käydään kuitenkin osallistumassa myös, koska meistä on tärkeää keskustella siitä, että on lahjat eivät ole itsestäänselvyys, ja on tärkeää auttaa ja ilahduttaa.

Viikko sitten törmäsin Facebookissa Jouluapua -sivustoon, joka saattaa yhteen avun tarvitsijoita ja avun antajia. Itkin, kun luin perheiden tilanteita ja pyyntöjä. Jouluruokaa, lapsille toppavaatteet, vähän koristeita. Päätimme, että tänä vuonna emme lähetä joulukortteja, vaan lahjoitamme niihin kuluneilla, noin viidellä kympillä joulua jollekin perheelle, joka sitä oikeasti tarvitsee. Perheisiin saat yhteyden klikkaamalla kuvaa kartalta. Mies tietää herkkyyteni, mutta ei silti meinaa ymmärtää miten ääneni murtuu joka kerta, kun kerron, miten asia etenee perheen kanssa... Miten pientä he toivovat, ja miten kiitollisia ovat yhteydenotosta.

Monilla perinne on ehkä Pelastusarmeijan joulukeräys, toisilla joku muu, mutta yhtä kaikki, tästä tulee minun joulumieleni. Joku taas antaa aikaansa tai kutsuu naapuritkin joulupöytään, joku vie kirjoja lastensairaalaan. Auttamalla muita voin oikeasti kokea sen, että joulu on antamisen juhlaa. Muistan, että ainakin Lady of the Mess -blogin Arja on jonain vuonna listannut eri tapoja auttaa, mutta harmikseni en löytänyt sitä arkistosta. Haluatko vinkata, miten voisi tehdä hyvää jouluna?

Kuvat ovat viikontakaisista kotipikkujouluista. Pianoa tulee soitettua harmillisen vähän muuten kuin jouluna, mutta joulunaikaan sitten koko vuoden edestä! Ensimmäiset joululaulut aiheuttavat aina vallankaappauksen pianolla ennen kuin olen ehtinyt kunnolla aloittaakaan, mutta seuraavina päivinä voi sitten jo soitella lempilaulujakin joulupukkien ja tiptappien välissä.

Hyvää toista adventtia, suloista sunnuntaita ja joulumieltä jokaiselle! <3

FB | IG

Katri

Vihersisustamisen kautta jouluun

Tiedättekö mikä on paras tapa virittäytyä jouluun? Veikkaan, että arvaatte, sillä myös Kotilaiturin Kati kertoi juuri käyneensä lähestulkoon pyörtymässä Tanskalaisessa kukkakaupassa... Käykäähän kurkkaamassa, ihastuin erityisesti ideaan kieputtaa juuttinarua hyasintin sipulin ympärille! Ja siis se paras tapa virittäytyä jouluun, ihan selkeästi jotain kukkahommia... Olen melko varma, että melkein mikä tahansa kukkien tai vihreän kanssa hääräily saa endorfiinisi hyrräämään ja stressihormonit laskemaan, mutta jos ei meinaa tehota, niin käynti kukkakaupassa tai puutarhamyymälässä on takuukeikka joulumielelle. Ihanaa, kun monissa kukkakaupoissa on nykyään muutakin kodin somistusta, ovathan viherkasvit ja kukat selkeästi osa sisustusta.

 

 

Kuka muuten muistaa vanhan Kauppilan? Siis sen puutarhamyymälän Turun eteläpuolella. Olen käynyt siellä viimeksi pari vuotta sitten kesäkukkaostoksilla, ja tällä viikolla kun piipahdin katsomaan joulukukkia, niin en ollut uskoa samaksi liikkeeksi. Mietin ensin, onko kaikki vaan kauniiden jouluesillepanojen ansiota, mutta selvisihän se sitten lehdestäkin - Kauppila on tuotu tähän päivään ja tunnetaan jatkossa nimellä Flör. Oi, tykkään tuosta uudesta ilmeestä kyllä!

 

 

 

Tajusin, että en ollut käynyt siellä pariin vuoteen sen vuoksi, että minulla oli jotenkin tosi nuhjuinen mielikuva paikasta, ehkä pysähtynytkin. Siitä asti, kun menin yhdeksän vuotta sitten kesätöihin puutarhamyymälään, olen kantanut kukkakipinää sisälläni ja rakastanut kierrellä puutarhamyymälöissä ja kukkakaupoissa. Viime aikoina vaan olen ihmetellyt, mistä kaikki hankkivat ihanat kukkasensa ja erityisesti leikkovihreät, pitkät eukalyptuksen oksat ja kaikkea vähän erikoisempaa. Niin, pariin vuoteen ei tullut poikettua, mutta tällä viikolla oli pakko mennä heti uudelleen kameran kanssa heilumaan! Jos vihreään haksahtanut sisustaja näkee niin paljon kaikkea silmää hivelevää, niin eihän sitä voi jättää kuvaamatta, eihän? Esimerkiksi noita alla olevia ilmakasveja (tillandsioita) olen etsinyt vaikka mistä..

 

 

 

Joulu on tänä vuonna ihanan maanläheinen. Parasta siinä on se, että kotiin saa kaunista ja luonnollista tunnelmaa vähällä vaivalla, ja ehkä jopa oman pihan antimista. Silti koti ei näytä liian koristellulta. Hauskan näköinen idea oli laittaa koivun (?) oksista peite ruukulle. Siitä tulee vähän pesämäinen vaikutelma. Nyt saa olla risuista ja rosoista!

 

Joko teillä on somistettu joulua kukkasin? Minä en ole vielä päässyt kunnolla vauhtiin, mutta nyt on kyllä vaarana että lähtee mopo käsistä kun alkaa ideoita lennellä... Ja kaiken kukkuraksi tuolla Kauradun Flörissä on joulun avajaiset nyt lauantaina ja sunnuntaina! Ensimmäiset hyasintit ainakin (aion kokeilla sitä lankakieputusta) tulee varmasti hankittua, ja ehkä vähän havuja.. Valkoinen leikkoamaryllis on kyllä minun jouluni ultimaattinen suosikki, se kestääkin ihanan pitkään. Katsotaan, mitä löytyy!

 

Toivottelen siis ihanaa joulukuun ensimmäistä viikonloppua, ja inspiraatiota joulun laittoon!

 

FB | IG

 

Katri