sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Joulumieltä, jokaiselle

Joka vuosi tähän aikaan minulle tulee pieni jouluahdistus. Ahdistus alkaa siitä, kun kaupoissa alkavat joulusuklaaröykkiöt lisääntyä. Mietin, mihin se kaikki kulutetaan. Miksi ihmiset lappaavat ostoskärrynsä täyteen suklaata, lahjoja ja krääsääkin? Ruokaa menee valtavat määrät hukkaan, ja monet lapset saavat aivan yltiömäisesti lahjoja. Aikuisetkin! Onhan joulu antamisen juhlaa kyllä, mutta harmi, kun se antaminen ja saaminen ei jakaannu millään määrin tasan. Se tuntuu tosi epäreilulta, ja tunnen itseni tosi pieneksi ja nöyräksi sen tosiasian edessä, että kaikille joulu ei ole vain iloinen juhla.
Toiset joutuvat miettimään, miten tehdä lapsille joulua, kun ei ole varaa mihinkään. Lapset eivät välttämättä edes odota mitään, lahjalista on älytön ajatus. Elämä heittelee - toisille tilanne on yllättävä, ja toiset ovat eläneet samaa polkua läpi elämän, lapsuudesta oman vanhemmuuden kautta vanhuuteen. Toiset ovat yksin, ja on heitä, jotka joutuvat pelkäämään kotonaan, joulunakin. 
jouluapua


Meille on tullut lasten kanssa perinteeksi osallistua Joulupuu-keräykseen, eli olemme käyneet hankkimassa lahjat kahdelle suunnilleen saman ikäiselle lapselle. Viime jouluna tuli ensimmäistä kertaa tilanne, kun en oikein osannut kiemurrella ulos kysymyksestä, miksei joulupukki tuo lahjoja kaikille lapsille.. Joulupuu-keräyksessäkin usein isompien lasten pakettikortit jäävät viimeiseksi, joten tänä vuonna päätimme ystävän kanssa yhdistää voimamme ja hankimme vähän isomman lahjakortin vaateliikkeeseen jollekin varhaisteinille. Lasten kanssa käydään kuitenkin osallistumassa myös, koska meistä on tärkeää keskustella siitä, että on lahjat eivät ole itsestäänselvyys, ja on tärkeää auttaa ja ilahduttaa.
Viikko sitten törmäsin Facebookissa Jouluapua -sivustoon, joka saattaa yhteen avun tarvitsijoita ja avun antajia. Itkin, kun luin perheiden tilanteita ja pyyntöjä. Jouluruokaa, lapsille toppavaatteet, vähän koristeita. Päätimme, että tänä vuonna emme lähetä joulukortteja, vaan lahjoitamme niihin kuluneilla, noin viidellä kympillä joulua jollekin perheelle, joka sitä oikeasti tarvitsee. Perheisiin saat yhteyden klikkaamalla kuvaa kartalta. Mies tietää herkkyyteni, mutta ei silti meinaa ymmärtää miten ääneni murtuu joka kerta, kun kerron, miten asia etenee perheen kanssa... Miten pientä he toivovat, ja miten kiitollisia ovat yhteydenotosta.
lasten jouluMonilla perinne on ehkä Pelastusarmeijan joulukeräys, toisilla joku muu, mutta yhtä kaikki, tästä tulee minun joulumieleni. Joku taas antaa aikaansa tai kutsuu naapuritkin joulupöytään, joku vie kirjoja lastensairaalaan. Auttamalla muita voin oikeasti kokea sen, että joulu on antamisen juhlaa. Muistan, että ainakin Lady of the Mess -blogin Arja on jonain vuonna listannut eri tapoja auttaa, mutta harmikseni en löytänyt sitä arkistosta. Haluatko vinkata, miten voisi tehdä hyvää jouluna?
Kuvat ovat viikontakaisista kotipikkujouluista. Pianoa tulee soitettua harmillisen vähän muuten kuin jouluna, mutta joulunaikaan sitten koko vuoden edestä! Ensimmäiset joululaulut aiheuttavat aina vallankaappauksen pianolla ennen kuin olen ehtinyt kunnolla aloittaakaan, mutta seuraavina päivinä voi sitten jo soitella lempilaulujakin joulupukkien ja tiptappien välissä.
Hyvää toista adventtia, suloista sunnuntaita ja joulumieltä jokaiselle! <3
FB | IG
Katri
SHARE:

6 kommenttia

  1. Ihanaa Katri <3 silmät kostuivat <3 Olet ihana ja ihana kirjoitus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisiakin herkkiksiä siis.. :) Tärkeä aihe, ja minusta näitä on tärkeä nostaa esiin, koska en itsekään olisi tiennyt esim. Jouluapua keräyksestä, ellen olisi siihen somessa törmännyt..

      Poista
  2. Hieno postaus <3 Toivottavasti tämän lukee mahdollisimman moni.
    Joulumieli saapuu nimenomaan jakamalla. Ollaanhan kaikki mukana tässä tavalla tai toisella!
    Hyvän joulun toivotuksin,
    Celia C, toinen herkkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Celia! Niinhän sitä toivoisi, mutta eivät nämä syvälliset koskaan ole mitään klikinkerääjiä! :) Kaikki halukkaat löytävät varmasti jonkun tavan auttaa! <3

      Poista
  3. Mä niin jaan sun ajatukset! En kestä muutenkaan arjessa ylimääräisen ostelua ja jouluna kaikki vaan korostuu. Hankin itse vain yhdet lahjat pojille sekä kummilapsille (toivottua ja tarpeellista) mutta tokihan sitä krääsääkin väkisin kertyy mummujen ja pappojen paketeista..

    Tosi hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Indeed! Enkä mä sitä sano, ostan itsekin joskus turhaa, kulutan ja teen heräteostoksiakin, että ei tässä itsekään mitään mallikuluttajia olla... Mutta tietyn saturaatiopisteen jälkeen lahjatkaan eivät enää lisää iloa (edes lapsien), joten olisi ehkä hyvä ajatella jo etukäteen sitä, että vähempikin riittäisi.

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig