Mitä syntyy kun yhdistää isoja unelmia, paljon töitä, hyvän maun, yhtenäisen, luonnonläheisen, hieman teollisvivahteisen tyylin ja upean liiketilan? Ja antaa taitavalla stailaajalle vapaat kädet ja muutaman tunnin aikaa hyöriä ympäriinsä ja inspiroitua, inspiroidakseen sitten kätten jäljillään muita? Siitä syntyy sellainen ideakeidas, että tällainen vähemmälläkin luovuudella siunattu tavis näkee yhtäkkiä mahdollisuuksia ympärillään.
Kotilaituri muutti uusiin tiloihin Liedon Ilmaristen 'keskustaan' (kannattaa olla tarkkana, siitä voi ajaa ihan huomaamattaan ohi) vanhan pankin tiloihin. Rohkea yrittäjä Kati perheineen remontoivat itselleen kotia samaan kiinteistöön, ja myös aiemmin Vilkkimäen meijerillä sijainnus sisustus- ja lankakauppa muutti nyt uusiin tiloihin vähän matkan päähän, suurten ikkunoiden taakse, tuoden vanhalle pankille uuden elämän. Olen seurannut isoa remonttia hieman Katin blogista. Vaikuttaa ihan järjettömältä urakalta... Mutta täytyy sanoa, että liike oli remontoitu upeaksi, vastaamaan Kotilaiturin maanläheistä, hieman teollista, mutta kodikasta tyyliä. Erityisen kiva ja aika rohkea veto on tuo taustaseinän jännän vihreä väri (alla). Taas yksi esimerkki väreistä, jotka itselleni ei olisi tullut mieleenkään. Liian rohkeaa tällaiselle harmaahiirulaiselle. Mutta tuota väriä vasten musta, puunsävyt ja harmaa korostuvat tosi kauniisti.
Kati oli kutsunut meidän Åblogilaiset kaupalle ennen varsinaisia viimeviikonloppuisia avajaisia. Kuulimme, miten ja miksi pariskunta päätyi monien mielestä näinkin erikoiseen ratkaisuun. Möivät nyt juuri rakentamansa omakotitalon! Ja rupesivat remppaamaan aivan toisentyylistä kiinteistöä kaupaksi ja kodiksi. Toisaalta sama asia sieltä nousi kuin niin monissa muissakin elämän suurissa siirroissa - ensin vähintään toisella on ollut ehdoton eiei... Ihan järjetöntä, ei todellakaan! Ja sitten, asiat menevät juuri niin kuin pitääkin. Samoin meillä oli tämän kodin kanssa - mies ei olisi halunnut tulla katsomaankaan, mutta paikan päällä ajatukset alkoivatkin muuttua toisiksi.
Villa Puomi -blogin Hanna oli tosiaan päässyt laittamaan näppinsä peliin Kotilaiturin kauniiden esillepanojen suhteen. Hänellä tuntuu olevan erityisen hyvä visuaalinen silmä. Hannan koti oli myös samaisessa Kotiblogit Joulu -numerossa, kuin meidänkin koti. Aivan ihania, kekseliäitä juttuja luonnomateriaaleja hyödyntäen!
Huomasin, että minulla jäi kokonaan herkullinen lankapuoli kuvaamatta - ehkä syynä oli juuri liian paljon värejä harmaahiirulaiselle! :) Mutta se oli todellinen neulojan aarreaitta. Kumpa viitsisin itsekin tarttua puikkoihin pitkästä aikaa.. Voi sitä rauhoittavaa puikojen kolinaa. Bambupuikoista kuuluu sellainen ihana pehmeä, vaimea helinä.. <3
Hyvää loppuviikkoa ja mukavaa marraskuun viimeistä viikkoa! Perjantaina kotipikkujoulujen myötä aletaan orientoitua enemmän jouluun..
Katri
Oih ja voih! Kiitos tuhannesti tästä uuden Kotilaiturin kierroksesta. Turun reissua tässä suunnitellessa, että pääsisi Katin kauppaan asioimaan.... :) :)
VastaaPoistaIhana kuulla Sanna että pääsit tästä virtuaalimatkasta mukavasti tunnelmiin! Oli kuule sellainen aarreaitta!
Poista"Puikkojen helinä rauhoittaa". Niinkuin Muumeissa.
VastaaPoistaNiin taitaa olla! Puikot käteen vaan taas!
Poista