Pihojen puolelta

Meillä on täällä ollut aikamoiset tohinat... Olemme laittaneet paikkoja kuntoon, jos vaikka ensi viikolla olisi ensimmäinen näyttö! :) Yllättävän paljon on kyllä hommaa, vaikka meillä yleensä sellainen perussiisteys pysyy aika hyvin. Tuli kuvailtua pihojakin vähän paremmin myynti-ilmoitusta varten, joten näytettäköön niitä nyt täälläkin. Huomasin myös kuvatessani, että meillä onkin paljon tiloja, joita ei ole koskaan näkynyt täällä blogissa. Niitäkin siis sitten ensi viikolla luvassa.

Sisäänkäynnin luokse tykkään laittaa aina kukkia, koska ne näkee joka päivä. Takapihalla sen sijaan ei tule joka päivä oltua. Etupihalla on pieni "vilvoitteluterassi", johon pääsee suoraa kylpyhuoneesta. Siihen paistaa aamuaurinko, joten varsinkin keväällä siinä on ihana juoda aamukahvit, kun pitkän pimeän talven jälkeen alkaa valo ja lämpö tuoda virtaa aamuihin. Olipa kiva laittaa vähän kynttilöitäkin jo eilen illalla. Makuuhuoneen ikkunasta oli ihana kurkkia lepattavaa kynttilää lyhdyssä.

Takapihalle taas paistaa aurinko koko iltapäivän. Oikeastaan puolen päivän aikaan se on jo siirtynyt lämmittämään takapihaa. Kasvilavan ja kasvimaan herkut saavat aurinkoa mielin määrin, tänä kesänä ehkä jopa hieman liikaa. Eniten pihassamme olen pitänyt tuosta patiosta, koska kesällä tulee grillattua ja syötyä ulkona usein. Mies tuunasi vanhasta saamastamme kaasugrillistä hyvän pienen kesäkeittiön Muurikalle (siitä juttua täällä), joka onkin ollut kovassa käytössä. Yllättävän vähän on kyllä tullut tehtyä muurinpohjalettuja, vaikka ne olivat ehkä suurin syy Muurikan hankintaan. Mies silloin vitsaili, että tulee kuule kalliit letut, mutta en antanut sen haitata mielikuviani. :) Niinhän se on, mielikuvat myyvät... 

Tämä taitaa nyt sitten olla viimeinen kesämme ja viimeinen syksymme täällä rauhan tyyssijassa. Jos kaikki menee hyvin... Haikea mieli on jo nyt, mutta toisaalta odottava ja innokas - uusia tuulia elämäämme! 

Mukavaa viikonloppua kaikille! Me lähdemme Helsinkiin viettämään Lintsipäivää sekä tapaamaan ystäviä ja kummityttöä. Toivottavasti ei saada paljoa vettä niskaan Lintsillä! Tai no, ei varmaan ole paljoa jonoja, jos sadekeli sattuu..

Vanhoja aarteita navetan vintiltä

Pääsinpä kuvaamaan mielenkiintoiseen paikkaan, ja oikeastaan ihan sattumalta! Siskoni poikaystävän äidin pyöreitä vuosia juhlittiin viime viikonloppuna, ja kävin viemässä kameran siskolleni lainaan. He olivat talkoovoimin tyhjentäneet vuosikymmeniä täpötäyteen sullotun navetan vintin ja laittaneet sieltä löytyneet vanhat aarteet kauniisti esille seiniä koristamaan. Haukoin henkeäni ja ihastelin vanhoja työkaluja, kuluneita nahkakenkiä, siroja rukkeja, painavia lapioita, puisia suksia, suuria maitotonkkia... No, ei niitä pysty kuvailemaan sanoin, katsokaa itse!

Kaikista kauniista esineistä en edes tiennyt, mitä virkaa ne joskus muinoin ovat toimittaneet. Ja vielä kiinnostavampaa näistä esineistä tekee se, että oikeasti ei ole montaa kymmentä vuotta siitä, kun nämä puhkikuluneet vanhat aarteet ovat olleet tavallisia käyttöesineitä. Kun oikein pysähtyy miettimään, on vaikea ymmärtää, miten yhteiskuntamme on muuttunut niin valtavan nopeasti. 

Miljöö oli upea, täydellinen kesäjuhlille! Viime aikoina onkin näkynyt paljon kauniita "latohäitä". Ihastelin juuri Helleranta -blogissa Vivin kuvia vanhaa tunnelmaa henkivistä kesähäistä. Tuollaiset aidosti vanhat esineet sopivissa määrin ovat todella kauniita sisustuksessa. Tuovat vähän sellaista kerroksellisuutta ja persoonallisuutta muuten pelkistettyyn sisustukseen. Harmi vaan, kun niitä ei kovin helposti ole saatavilla, jollei satu olemaan sukuaarteita.

Nyt jatkan oman kodin kuvailua, kun lapset vielä nukkuvat.. Pitäisi saada asunto myyntiin viikonloppua vasten. Tänään tulee vielä kaveri saumoittamaan keittiön välitilan, siitä tulee hieno! Instan puolella vähän sitä jo vilauttelinkin.. Isoa lattialaattaa.. :)

Palaillaan taas, kotikuvien kera sitten seuraavaksi! 

Katri

Kotona, kotiin...

Kotimietteet sekavina... Tällä viikolla ollaan ihastuttu lautalattioihin ja menetetty sydämemme niin sympaattiselle, persoonalliselle kodille. Olemme jo ristineet sen huvikummuksi, vaikka emme vielä tiedä, tuleeko siitä meidän talo. Silti tässä nykyisessä kodissa kodin tuntu on niin suuri. Toisaalta en millään haluaisi lähteä. Naapurien kanssa leikkipaikalla jutellessa ja lasten kirmatessa kesäillassa mietin, että siellä uuden kodin vieressä ei sitten ole leikkipuistoa eikä leikkikavereitakaan ihan nurkan takana. Mutta kaikkea ei saa samaan pakettiin, niinhän se on. 

Kaikki, joiden kanssa olen näistä asuntoasioista puhunut, ovat vakuuttaneet, että sen oikean kodin tietää sitten kun sisään astuu. Ja nyt tiedän sen tunteen. Listaamistamme järkisyistä edes puolet eivät toteudu tässä kohteessa, mutta sydän jo melkein asuu siellä.

Liljat ostin jo alkuviikosta ihan Lidlistä hintaan 2,99, ja vasta on yksi nuppu auennut. En muistanutkaan, miten pitkäikäisiä (ja edullisia) maljakossa ihastuttajia ne ovat. Täytyy nyt vielä nauttia kukista sohvapöydällä, ennen kuin pikkukoheltaja keksii alkaa remuta kunnolla. :) 

Katsotaan, miten asiat etenevät. Sillä aikaa nautitaan tämän kodin rauhasta ja loppukesän lämpimistä päivistä.

Kivaa viikonloppua!

Katri

Järjestystä lastenhuoneeseen

Meillä oli tänään pieni siivoustohina. Se iskee aina täysin ennakoimatta, mutta ei koskaan silloin kun pitäisi. Esimerkiksi joulusiivousinspiraatiota odotan aina ihan rauhassa. Minkään to do-listan kanssa en osaa siivota. 

E halusi pyyhkiä pölyjä, ja kun kerran tyhjensin hyllyn, niin tuli samalla vaihdettua vähän hyllyn päällisiä. Neiti ihastui ikihyviksi tuohon kissakuvaan, jonka sai hyllylleen. "Ooooi äiti miten suloinen kissa!!" kädet ristissä rinnalla, pää kallellaan hihkui aivan tohkeissaan! <3 Kultaköynnöksen oksat ovat olleet pitkään juurtumassa, ja olisi jo aika istuttaa ne ruukkuun. Nyt ne ovat vesilasissa, joka on Uashmama-pussukan sisällä piilossa. E on niin rauhallinen, ettei tarvitse olla huolissaan siitä, että hän vetäisisi lasin alas. (Toisin olisi nöpön kanssa... Ovat niin vastakohdat toisilleen jo nyt.. :))

Oman huoneen siivoaminen onnistuu nelivuotiaaltamme vaihtelevasti, vähän jaksamisen mukaan. Oma-aloitteisesti hän ei kyllä sitä aloita siivoamaan, mutta pyydettäessä tarttuu toimeen yleensä hyvin. Siivousta on huomattavasti helpottanut se, kun samantyylisille tavaroille on omat paikkansa. Sängyn päädyssä olevan valkoisen kirjahyllyn päällä olevassa ruskeassa korissa on pienet eläimet, ja raidallisessa boksissa pienet sälät, kuten nukkien tarvikkeet ja muut omituiset härpäkkeet. Hyllyn vetolaatikoista toisessa ovat roolivaatteet iloisesti sekaisin ja toisessa palapelejä ym. Sängyn alla olevissa punotuissa koreissa yhdessä ovat nuken vaatteet, yhdessä junaradan palikat ja yhdessä legot. Usein riittää, kun ohjeistaa esimerkiksi ensiksi keräämään legot. Sen jälkeen esimerkiksi pienet eläimet. Sitten kirjat hyllyyn jne., selkeitä tavararyhmiä, jolloin kaaokseen on helpompi päästä käsiksi. Tai niin, en tiedä onko kenenkään muiden lastenhuoneessa koskaan kaaosta? :D 

Arkussa on astioita ja leikkikasvikset ovat omassa korissaan, peleistä osa kirjahyllyssä ja suurin osa kaapissa. Nyt sovimme, että pelejä otetaan vain yksi kerrallaan ja aikuisen kanssa, koska välillä on ollut useampi lautapeli pitkin lattiaa... Tuo arkku on muuten mielestäni ihanin juttu E:n huoneessa. Löysin sen aikoinaan Kodin1:n poistomyynnistä. Se oli ihan omituisen kukikas, ja sisältä punaista samettia. Maalasin sen valkoiseksi ja hioin vähän reunoja (juu, se oli sitä romanttista kautta) ja laitoin sisään uuden kankaan kuumaliiman avulla. Synttäreillä se on toimittanut ihka oikean aarrearkun virkaa!

Me olemme olleet vähän laiskoja noudattamaan mitään "illalla kerätään leikit pois" tai "siivotaan aina vanha leikki pois ennen kuin aloitetaan uutta". Siivoaminen pitäisi aina aloittaa niin aikaisin illalla, ettei varmaan jäisi aikaa mihinkään muuhun... :) Tai no, tottumiskysymys sekin kai on. 

Mites teillä pysyy lastenhuone järjestyksessä? Onko hyviä vinkkejä?