torstai 31. maaliskuuta 2016

Arki vie

Kuinkahan on, viekö arki minua vai minä arkea? Aikataulusta toiseen ja muistettavien lista pyörii alituiseen päässä. Töiden jälkeen kauppaan väsyneiden lasten kanssa ja se sama vanha virsi, mitäköhän syötäisiin tänään? Entä viikonloppuna? Ja vielä alkuviikonkin ruoan voisi miettiä, jotta ei tarvitsisi viikonloppuna käydä kaupassa. 




Millainenkohan olisi "päivä meidän mukana -postaus? Vaikea kuvitella, millaisia kuvia tulisi aamuhärdelleistä ja vitkasteluista ensin vaatteita pukiessa, sitten ruokapöydässä, hiusten harjaamisessa jne... Entä kaksivuotiaan "mää isse, isse!!" heittäytymiset milloin mistäkin tragediasta? Aika huvittavia tilanteita välillä... 

Viikonlopulta odotan vähän kasvatushommia ja pihaa olisi tarkoitus saada vähän kuntoon. Kohtahan sitä voi aloittaa jo terassikautta, joten paras laittaa vähän paikkoja kevätkuntoon, jotta voi sitten heti ottaa ilon irti säiden salliessa! 



Kuvituksena arkiaamujeni komentokeskus - samalla kun meikkaan tässä voin huudella kaiteen yli ruokapöytään ohjeita noniin, ota vaan seuraava lusikallinen, älä sörki toisen lautaselle, miten sujuu?, otatteko lisää maitoa?, ei, nyt ei oteta kaakaota jne jne... Hienoahan se olisi istua aamiainenkin rauhassa yhdessä, mutta kyllä arkiaamut ovat ihan toista. Siksi tykkäänkin niin kovin tuosta kampauspöydän ruuhkavuosiprintistä: Time and silence are the most luxurious things today. 

Hyviä hetkiä loppuviikkoonne - niitä hiljaisia ja rauhallisiakin! 

FB | IG

Katri
SHARE:

11 kommenttia

  1. pihatyöt täälläkin kohta edessä,se on mieluisaa tekemistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Minä tykkään kun on jotain tekemistä, en mitenkään jaksaisi lastenkaan kanssa ulkoilla niin paljoa ilman omaa pihaa..

      Poista
  2. Monissa sisustusblogeissa hämääkin juuri se, millainen meininki lapsiperheen arjessa on seesteisten kuvien takana. Teilläkin on siellä niin rauhaisan ja nätin näköistä, mutta taitaa päivät olla aikamoista viiletystä. Voisi kyllä olla hauska lukea tällainen "päivä meidän mukana" -postaus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TOtta, olen monta kertaa miettinyt ihan samaa monista blogeista mutta sitten kun kirjoittaa itsekin blogia, niin tajuaa kyllä, ettei kenekään arki ole vain kauniita kukkia ja seesteisiä tunnelmia. Hmm, täytyykin laittaa mietintään kunnon arkipostaus!

      Poista
  3. Arki vie. Tämä kirjoitus sai pohtimaan, että voisiko asialle yrittää tehdä jotain. Niin, että tulisi tunne että itse hallitsee arkea. Ainakin jotenkin. Sellaiset päivä-postaukset on mielenkiintoisia lukea. Itsekin olen muutaman tehnyt ja on kiva katsoa omiakin kirjoituksia jälkeenpäin. Asiat muuttuvat ja unohtuvat melko lyhyessäkin ajassa. Jälkeenpäin on kiva lukea, että tuollaistako meillä oli puoli vuotta sitten... Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, sitä minäkin aloin miettiä! Täytyy kyllä yrittää tosissaan keksiä joitain ratkaisuja.. Toisaalta - enitenhän se on varmasti tunne, sillä ei meidän arkin nyt mitenkään erityisen hektistä ole; lapsilla ei ole juurikaan harrastuksia jne.. Asenteesta varmaan eniten kiinni! Se on kyllä totta, että kaikki vaiheet ja ajoittainen väsymyskin menee aina nopeasti ohi!

      Poista
  4. Arki vie. Tämä kirjoitus sai pohtimaan, että voisiko asialle yrittää tehdä jotain. Niin, että tulisi tunne että itse hallitsee arkea. Ainakin jotenkin. Sellaiset päivä-postaukset on mielenkiintoisia lukea. Itsekin olen muutaman tehnyt ja on kiva katsoa omiakin kirjoituksia jälkeenpäin. Asiat muuttuvat ja unohtuvat melko lyhyessäkin ajassa. Jälkeenpäin on kiva lukea, että tuollaistako meillä oli puoli vuotta sitten... Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  5. Minusta tuollainen päivä teidän mukana-postaus olisi tosi mukava :) Jotenkin tuota arkea pienten lasten kanssa tavallaan kaipailee, vaikka muistan kyllä, miten rankkaa se voikaan olla... Meidän päivä-postaus olisi aikaslailla tylsä... Minä yritän hallita arkea suunnittelemalla ruokalistan mahdollisimman pitkälle, eli näin perjantaisin kun käydään kauppassa niin mukaan lähtee ruoat vähintään keskiviikkoon asti, torstai ja perjantai monesti menee sitten vähän hutaisemalla...

    Kivaa ja rentouttavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hitsiläinen, täytyykin alkaa miettiä milloin ehtisin oikeasti kuljettaa kameraa koko päivän! :) Tai sitten pitäisi mennä kännykuvilla... Mietin ihan samaa, että vaihehan tämäkin vain on haasteineen, toisaalta juuri sellainen vaihe jota varmasti tulen kaipaamaan jo parin vuoden päästä.. Minun täytyy kyllä kunnostautua tuon arkiruokailun kanssa, sekin helpottaisi paljon! Muutama viikko menee aina mukavalla rutiinilla, mutta jonnekin se rutiinikin aina unohtuu!

      Poista
  6. Jooo, päivä kanssanne postaus olisi ihana :) Todella hyvä idea :))!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Kiitos kannustuksesta S! Täytyykin oikeasti varmaan ottaa joku päivä kamera kunnolla matkaan!

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig