keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Se elää sittenkin!

Olin jo heittämässä pihalle. Kamala karahka. Kerroinkin raahanneeni tuon kaljuuntuneen puun yläkertaan pois silmistäni. Ehkä salaa toivoin sen lähtevän vielä kasvuun, kun en poiskaan heittänyt.

Ennen joulua huomasin sen tiputtavan lehtiään vähitellen, ja jos vähänkin osui siihen, niin ropisi oikein kunnolla. Lopulta kaikki lehdet olivat pudonneet. Sitten satuin lukemaan jostain, että fiikukset pudottavat lehtensä talvella, ja muistelin, että ehkä tuonkin nimi oli joku ficus. Ja nyt - niin kaunista uutta vaaleanvihreää kasvua näkyvissä oikein kunnolla! Ihana kevään merkki! 


Tilanne, kun yksi ainoa vanha lehti roikkui siinä viimeisillä voimillaan.
Seurasin tuon karahkan uutta kasvuun lähtöä ihan ensimmäisistä pienistä vihreistä aluista lähtien. Vitsit miten ihmeellistä... Miten ihan olemattomattomasta lähtee niin voimalla puskemaan uusi elämä? Kohta saamme ihastella lumen alta tai keväisen kosteasta maasta puskevia krookuksia ja lumikelloja.




Tuo käkkäräinen, hieman bonsaitakin muistuttava puu näkyy paremmin ainakin tässä viime keväisessä postauksessa. Mikähän se mahtaa olla? Huomasin, että en ollut kuvannut sitä kokonaisena lainkaan näihin kuviin. Selvästi jokin tuossa rujossa olemuksessa soti visuaalista silmääni vastaan.. 

Aika karahkamainen olo on itselläkin jotenkin. Parin viikon sairastelu perheessä tuntuu ottavan koville. Ajatellaan kuitenkin, että kevättä kohti. Päivän pidentymisen huomaa jo, kun neljän aikaan on vielä valoisaa!

Hyvää loppuviikkoa!

FB | IG

Katri
SHARE:

6 kommenttia

  1. Fiikukset tosiaan pudottavat talvisin paljon lehtiä jos eivät saa riitävästi valoa. Minulla oli joskus suuri kaksi metrinen limoviikuna joka talvisin karisti puolet lehdistään. Kastelin sitä akvaariovedellä ja kesäisin köijäsin sen parvekkeelle. Kävin kuitenkin kasville niin allergiseksi, että jouduin sen lopulta hävittämään.
    Nyt kun alat fiicusta pikkuhiljaa lannottamaan levälannoitteella niin se intoutuu tosissaan kasvamaan. Terkuin Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen muuten ihan unohtanut tuon kevätlannoittelun.. Ensin aina venytän sitä tosi myöhään, kun en uskalla aloittaa vielä, ja sitten lopulta kesäkuussa muistan, että ainiin unohdin lannoittaa! :) No nyt ei ainakaan ole pelkoa, että olisi liikaa lannoitettu - ei varmaan kolmeen vuoteen!! Kiitos vinkeistä!!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. No niinpä! ihanaa kun maasta alkaa puskea kaikkea; on mukavan valoisaa lähteä illalla opettelemaan pyöräilyä; aamulla valoisaa kun herää.. Oi että - kyllä minä ainakin saan jo pelkästä ajatuksesta virtaa!!

      Poista
  3. Hyvä Katri! Aina on toivoa kun on elämää! Mä postasin kans just meidän "kräkeistä", enemmän ja vähemmän lannistuneista talvehtijoista...mut aurinko voittaa aina! Ihan pee keli mut nautitaan sitten jostain muusta...vaikka vaaleanvihreästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jestas, en olisi todellakaan uskonut, että tämä lähtee eloon vielä! Sinulla on kyllä aikamoinen puutarha siellä! Meinasin ostaa oliivipuun syksyllä, mutta sitten emmin kun ei ole sellaista viileää tilaa.. Se sinun on todella kaunis!

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig