Olohuoneen uusi vanha vieras

Juuri nyt tykkään meidän olohuoneesta kovasti. Olen pistänyt myös merkille, että vaikka olohuoneemme on tosi pieni, niin pakkaudumme sinne nykyään koko perhe harva se ilta. Aiemmin lapset hääräsivät enemmän ympäri alakertaa ja leikkivät ehkä enemmän viereisessä omassa huoneessaan. Eilen illalla leffailtaa viettäessämme konkretisoitui myös hyvin tilan kompaktisuus  –  tytöt istuivat vierekkäin nojatuolissa ja me sullouduimme pienelle sohvalle.

 

Tyttöjen kasvaessa tulee yhä ahtaampaa, katsotaan mitä sitten keksitään. Jossain vaiheessa toinen tytöistä siirtyi nytkin lattialle tyynyn päälle makoilemaan. Kun vajaan 20 neliön huoneessa on kolmella seinällä on oviaukko ja kaksi niistä parioville, niin ei siinä hirveästi ole mahdollisuuksia rymsteerata.

Ennen joulua siirsimme vanhan mammalta saadun senkin ruokailutilasta olohuoneeseen, jotta saatiin kuuselle tilaa. Olohuoneessa oli televisiotasona sellainen valtava kaiutinpenkki (olisikohan se joku suppari??), jonka mies on joskus nikkaroinut. Toistaa kyllä äänet tosi hienosti silloin harvoin kun musiikkia tai elokuvan ääniä voi kovemmalla pitää, mutta ei ole mikään kaunistus mielestäni. Vaikka kyllä siitä yritettiin tehdä sisustukseen sopivaa... Se siirrettiin toiselle seinälle nojatuolin viereen ja testasimme senkkiä tv-tasoksi. Senkki toikin tosi paljon lämpöä ja viihtyisyyttä olohuoneeseen, joka oli pitkään lähinnä vain valkoista ja harmaata.

 

Olohuoneen viihtyisyys näkyy tietty myös seilaavan tavaran määrässä. Erityisesti ne viereisen huoneen leikit, palapelit ja kirjat ovat usein tässä hollilla. Voi sitten helposti taas jatkaa siitä mihin on jäänyt. Valitettavan usein myös puhtaat pyykit ovat seuranamme olohuoneessa ja siinä sitten istumme ja viikkaamme, kunhan ollaan ensin muutama päivä ihmetelty mistä sitä pyykkiä tulee.

 

 

 

Olohuoneen katossa on kuusi lediä, mutta ne ovat sen verran kirkkaat, että usein on mukavampi pitää tuota himmeämpää takan päällä olevaa valoa päällä. Seinän struktuuripintakin erottuu paremmin, kun valo tulee seinän läheltä. Ja tuon senkin väri sopii niin kivasti harmaan ja valkoisen kanssa! Senkki saakin jäädä vierailemaan olohuoneeseen ehkä jopa pidemmäksi aikaa. Nyt pitäisi vaan löytää sohvan viereen jokin pieni sohvapöytä, koska se siirtyi ruokailutilaan nojatuolin viereen.

 

Meillä on vielä kovin talvisen oloista, koska en malta luopua kaikista pienistä valoköynnöksistä. Ehkä kevään tullen voisin katsella kotona jopa jotain pastellisävyjä! Tyynynpäällisetkin ovat olleet samat kaksi vuotta, joten ehkä nyt voisi käydä vähän hipelöimässä sisutustyynyjä.

 

Rentoa sunnuntaita koteihin!

 

Katri