sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Pikkuperheen pikkujouluperinteitä

Kun ajattelin torstaina, että viikonloppuna voitaisiin viettää vähän pikkujoulua kotona, niin tajusin ilokseni, että meillehän on muodostunut jo joitain perinteitä! Ajattelin, että voitaisiin leipoa keksejä ja joulutorttuja, kuunnella joululauluja ja ripustaa joulukalenteri.



Tein joulukalenterin E:n ensimmäiseksi jouluksi neljä vuotta sitten (se oli sitä maalaisromanttisempaa kauttani, tyylistä huomaa). Viime vuonnakin ajattelin, että olisipa kiva tehdä joku nätti uusi joulukalenteri, (joku sellainen sisustukseen sopiva!), mutta kaivaessani tätä perhemme jouluperinteiden kulmakiveä joulukoristelaatikosta, sain joulufiiliksen kiinni heti. Kauniita joulukalentereja on näkynyt taas blogeissa paljon, mm. Jennillä ihanan esteettisessä 2xILO -blogissa

joulunodotus


Ekana jouluna kalenterissa oli kuivattuja omenarenkaita ja joskus, kun oikein anteliaaksi olin heittäytynyt, puolikas Marie-keksi (joista herkullisista yllätyksistä ystäväni edelleen muistavat nauraa..). Sittemmin pussukkaan on sujahtanut joskus kiiltokuva, joskus muutama tarra, ponnareita, pinnejä, pikkueläimiä, viime vuonna ekaa kertaa jopa suklaata.. (Siitä se namikierre sitten lähtikin..) Nyt mietiskelen (tosiaan vielä edellisenä iltana ennenkuin kalenteri pitäisi tänä vuonna aloittaa), pitäisikö antaa tyttöjen avata pussukat vuoropäivin? Toisaalta J ei tajuaisi vaikka ei saisi avata pussukkaa lainkaan, mutta toisaalta muistan, miten ihanaa oli huomata vauvan muistavan aamulla kalenterinavauksen. Tytöt ovat syntyneet melko samaan aikaan vuodesta, ja muistan kuinka E alkoi silloin vuoden ikäisenä joulun alla aina osoitella kalenteria aamuisin. Ja onhan se hyvä opettaa vuorottelua.

Viime vuonna bongasin ensimmäistä kertaa Joulupuu-keräyksen kauppareissulla, ja ihastuin heti ajatukseen, että voisimme antaa lahjan jollekin lapselle, joka ei välttämättä saisi jouluna ainuttakaan. Päätin jo silloin, että tästä tulee yksi pikkujouluperinteistämme - jos minulla on varaa lähettää joulukortteja, ostaa herkkuja joulupöytään tms., on minulla varmasti varaa antaa lahja myös jollekin vieraalle lapselle, joka viettäisi jouluaattoa ilman ainuttakaan pakettia. E muisti viime vuodesta, että annoimme muovailuvahoja hänen ikäiselle tytölle, ja halusi nyt antaa jotain sellaista, joka itseäkin ilahdutti syntymäpäivänä. 

hyväntekeväisyys lahja lapselle joulupuukeräys


Vielä on aikaa antaa joulumieli pikku muistamisen muodossa, keräys on avoinna 7.12. asti. Tästä linkistä näet, missä Turun alueella on kuusipuita ja keräyspaikkoja. Minusta tästä Joulupuu-keräyksestä tiedotetaan vähän huonosti. Uskon, että moni muukin haluaisi osallistua, jos osuisi oikeaan paikkaan ja vielä sellaisena päivänä, jolloin on hieman aikaa katsella kaupassa jotain kivaa vieraalle, tietynikäiselle lapselle. Toki keräykseen voi osaa isommalle lapselle esimerkiksi leffaliput, toimittaa ne keräyspisteeseen ja laittaa päälle lapun "tyttö 14v.". Lahjaa ei siis tarvitse ostaa tietyn kaupan tai kauppakeskuksen liikkeestä. Sosiaalitoimi kerää paketit ja jakaa ne joulun alla lastenkodeissa, sijaisperheissä sekä lastensuojelun avohoidon piirissä oleville. 

Loppukevennyksenä kerrottakoon, miten E muisti perinteisen pussukkajoulukalenterimme... Eräänä aamupäivänä olimme ajelleet ristiin rastiin raksalle ja rautakauppaan, josta olimme saaneet kaupanpäälliseksi suklaajoulukalenterin. Kehuin E:ä, miten hienosti ja kärsivällisesti hän on jaksanut takapenkillä... Niin hienosti viihtynyt, vaikka pari tuntia aamupäivästä oli mennyt remppa-asioiden hoitoon ja pääasiassa autossa istumiseen. Hmm, sitten alkoi hälytyskellot kilkattaa... Kysyin, missä muuten joulukalenteri on? "Ööööö..." "Et kai sä ole syönyt koko joulukalenteria?" "Öööö, äiti... En oo syönyt koko joulukalenteria.." Lopun ehkä arvaattekin... :) Toruin tietysti sattuneesta, mutta ymmärsin miten se sokerinhimo voi viedä mennessään niin, että on vaikea lopettaa ja harmittelin, että nyt on joulukalenteri syöty eikä ole joulukuu edes alkanut! Mutta E:n mielestä asiassa ei ollut mitään ongelmaa, koska "Onhan meillä se pussukkajoulukalenteri!" Ja minä olin tietysti niin otettu siitä, että lapsi muisti perinteisen kalenterin! :)



Niin se joulumieli tuli meillekin tänne rempan ja muuttohässäköiden keskelle. Sydämeen asti se meni, kun E katseli viimeisen pellillisen uuniin menoa ja totesi huokaisten "onpa mukavaa..". Siihen tuntui kasautuneen jotain sellaista mukavaa raukeutta, josta jäi  hyvä mieli itsellekin! <3

Ihanaa joulunalusaikaa kaikille! Tänä vuonna ei meillä blogijoulukalenteria nähdä, mutta viime vuoden juttuja voi käydä lueskelemassa tuolta joulukalenteri-tunnisteen alta. 
SHARE:

10 kommenttia

  1. Onpas ihanan näköinen tuo teidän pussukkakalenteri! Itse en ole jaksanut tuollaista DIY-kalenteria kuin ensimmäisen kanssa, sen jälkeen kaupan kalenterit ovat saaneet kelvata :(
    Meillä on myös tuo joulupuu -keräys ollut parina viime vuonna perinteenä, juuri samoilla ajatuksilla, jos jollekulle tulisi edes vähän parempi joulu.
    Ihanaa alkavaa viikkoa ja joulukuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos, se on tuollainen kotikutoisen symppis.. Minusta välillä tuntuu, että se kaupan suklaajoulukalenteri olisi enemmän mieluinen! :D Kiva, että tekin osallistuitte! :)

      Poista
  2. Joulupuu-keräys on hieno asia. Kyllä jouluun kuuluu toisten auttaminen tavalla tai toisella.
    Joulukoristelu on meillä maalaisromanttinen. Se jotenkin kuuluu tunnelmaan, vaikka muuten ei enää kaikenlaiset punaiset koukerot niin silmää viehätäkään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin punaiset kiiltävät pallot näyttävät nyt oikein kivoilta, ja muutenkin huomaan, että joulufiilikseeni kuuluu paljon perinteisempi ja romanttisempi ilme kuin normaalisti kotona.. Juuri tällaisesta auttamisesta tykkään, kuin Joulupuu.. Siinä tuntuu, että voi tehdä jotain konkreettista ja vielä helposti..

      Poista
  3. Ihanat jouluperinteet kantavat pitkälle! Minäkin kirjoittelin niistä eilen. Nautinnollista joulukuuta! tuikku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, minäkin muistan joitain kivoja jouluperinteitä! On niillä iso merkitys, ihania muistoja.. Kiitos samoin sinulle tuikku! <3

      Poista
  4. Ihana viikonloppu teillä! Tuntuu hyvältä kun lapset muistavat jo niitä pieniäkin perinteitä. Itselleni perinteet ovat tärkeitä, osa on tullut lapsuuden kodista, osan olemme luoneet omien lasten aikaan ja on kiva siirtää niitä eteenpäin. Tuo Joulupuu-keräys on upea juttu ja siinä auttaminen tuntuu jotenkin erityisen konkreettiselta. Tunnelmaa sinne remppamuuttohässäkän keskelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä tulee tosiaan ihana olo, kun tajuaa lasten muistavan. Minäkin huomaan nyt vasta tajunneeni, mitä perinteitä lapsuuden kodista siirrän. Jotenkin moni asia tulee automaattisesti, ja sen huomaa vasta silloin kun tajuaa, että kaikkialla ei tehdäkään niin. :) Totta, mietin että ehkä juuri siksi Joulupuu-keräyksestä tuli meille perinne, että sen kautta voi auttaa konkreettisesti, toisin kuin lahjoittamalla esim. rahaa hyväntekeväisyyteen. Ja tämä vieläpä helposti. Kiitos Anu, lopppusuoralla mennään, kovin rutistus kyllä edessä!!

      Poista
  5. Ihania juttuja :D Itse koottu joulukalenteri on meilläkin ihan 'must' :D Tai no tänä vuonna kävi niin mukavasti, että vanhimmat lapset saivat kummeiltaan kalenteriyllätykset, jotka sitten itse laitan vuorollaan joulusukkaan joka päivä. Toki olin itsekin ehtinyt koota monenmoista ylläriä valmiiksi, joten joillekin päiville on lapsilla tuplaylläreitä luvassa. Kivaa tämä joulunaika ja lasten riemu :D

    Ja voi teän pikkuista sen suklaakalenterin kanssa. Toisaalta voin kuvitella itseni lapsena samaan tilanteeseen, hehee. Sen verta olin makeanperso ja itsehillintä puuttui...

    Haleja ja tsempit rempan loppumetreille! Ihan parasta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva, että siellä ovat kummitkin osallistuneet kalenteritouhuun! Kalenteriin on yllättävän vaikeaa keksiä joka päivälle jotain tosi pientä.. On kyllä hauska seurailla niin pohdintoja, että mitenköhän tonttu on tämänkin onnistunut...

      :) Joo totta, eihän sille makeanhimolle välttämättä mitään voi itsekään.. Välillä katoaa pari riviä suklaalevystä tuosta noin vaan, hupsista.. :) Kiitos, loppusuoraa vedellään, armotonta kiriä, mutta onpa sitten kiva kun voidaan hengähtää kodissa niin ettei juuri edes listoja puutu! :D

      Poista

Kiitos kun rustasit kommentin ilokseni!

© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig