Viikonloppuruoka - Nyhtölohitacot

Miten on taas keskiviikko? Viikot hujahtavat sitä tahtia ohi, että jatkuvasti tuntuu olevan viikonloppu tulossa. Viime lauantaina tulin hirveän nälän kanssa kotiin kampaajalta ja poikkesin kauppaan hakeakseni jotain pientä iltasyötävää. Joskus ne parhaat ideat syntyvät silloin, kun ei ole yhtään miettinyt kauppalistaa, ja niin nämä nyhtölohitacotkin vaan pingahtivat mieleen. Kaupassa googletin nyhtölohta ja löysin Suusta suuhun -blogista superherkulliset kuvat, ja sain sieltä ideat lisukkeiksi. Ihastuin vähän aikaa sitten fenkoliin, kun mies oli jostain syystä halunnut kokeilla sitä jonkun lohiruoan lisukkeena. En olisi varmaan itse ostanut, edellinen kokemus kun ei ollut kauhean miellyttävä.. Mutta fenkolihan on todella hyvää ja virkistävän erilaista, kunhan sen suikaloi ohueksi ja paistaa vähän! Reseptiä tacoihin ei välttämättä tarvitse, mutta laitetaan nyt vähän osviittaa.

 

Nyhtölohitacot

 

Santa Maria Taco veneitä tms.

lämminsavulohta pala, taisi olla 300 g

BBQ kastiketta, esim. Santa Maria Smokey Hickory, jos haluaa savuisuutta lisää

 

punasipulia

valkosipulia

oliiviöljyä

 

(salaatinkorvike)

kurkkua

fenkolia

avokadoa

limeä, suolaa, pippuria, hunajaa

 

fetajuustoa

 

Paista punasipulia ja valkosipulia kevyesti öljyssä. (Jos olisi ollut aikaa, niin olisin laittanut punasipulit marinoitumaan, vielä parempaa!) Riivi lohi haarukalla irti nahasta, ja sekoita joukkoon bbq-kastiketta varovasti, ettei lohi mene ihan mössöksi. Laitoin aika vähän, ehkä 0,5 dl. Oli muuten aika paljon sokeria tuossa kastikkeessa, onneksi en katsonut kaupassa!

 

Tee halutessasi salaatti: suikaloi fenkolia ohueksi ja paista kevyesti pannulla, jotta anismainen kitkeryys lähtee pois. Suikaloi myös kurkku ja avokado ohueksi, purista joukkoon vähän limemehua ja sekoittele nämä keskenään suolan, hunajan ja pippurin kanssa.

 

Jos haluat revitellä täytteillä, niin anna mennä! Tacoissa parasta on se, että voi jokaisesta tehdä vähän erilaisen.

 

 

 

Kas tässä, pitkästä aikaa ruokajuttuja! Olen alkanut löytää ruoanlaittoinnostuksen taas jostain uudelleen. Syksyn aikana tulleet Maku-lehdet ovat antaneet tosi paljon ideoita ja hyviä kokeiluja, myös Ruoka-Pirkka-lehtiä on kerätty talteen hyvien reseptien ansiosta. Nyt teenkin vähän listaa ensi sunnuntain synttäritarjottavista, tekee mieli kokeilla jotain uutta!

 

Hyvää loppuviikkoa!

 

FB | IG

 

Katri

Aamiaispannarit

Syyslomahan on hyvä hetki tehdä aamusta vähän spesiaalimpi.. Viime sunnuntain kuvissa vilahti pannukakkuja ja ohjetta toivottiin, joten päätin laittaa sen heti jakoon etten unohda. Julkaisuhetkellä me taidamme olla hotelliaamiaisella, mutta kyllä nämä pannarit vetävät aika hyvin vertoja.. :)

 

 

Resepti on siskoltani, joka aina välillä kotona teki aamiaiseksi pikku pannukakkuja. Meinasin muuten kehittää itselleni pienen kolmenkympin kriisin, kun tajusin, että siitä on melkein viisitoista vuotta aikaa.. Tai oikeastaan olin tähän järkytykseen herännyt jo aiemmin tällä viikolla kun meinasin ajaa ojaan kuullessani radiosta mainoksen, että Radio Suomipop on viihdyttänyt suomalalaisia jo viidentoista vuoden ajan. Muistan sen ajan, kun suomipop oli uusi, koska kävin viikonlopputöissä huoltoasemalla ja siellä soi Suomipop. Siis 15 vuotta!! Puolet elämästäni! Ei hyvänen aika.. Silloin kolahti. No, en usko että tästä sen suurempaa kriisiä minulle aiheutuu. Koen kuitenkin saaneeni enemmän kuin olisin voinut toivoa, näin nuoreksi. On se vaan aina yhtä hätkähdyttävää pysähtyä hetkeksi ajattelemaan ajan kulua.

 

 

 

No pitemmittä löpinöittä, ohje tulee tässä:

 

Amerikkalaiset pannukakut // Pancakes n. 15 kpl

 

2,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

(1 tl kanelia, jos laitat omenaa)

1/3 dl sokeria

1/2 tl suolaa

1 muna

2 dl maitoa

2 rkl sulatettua voita

 

(1-2 raastettua omenaa)

 

Sekoita kulhossa ensin kuivat aineet, sitten lisää maito, muna, voisula ja vielä halutessasi raastettua omenaa. Paista parin ruokalusikallisen kokoisia pikkupannukakkuja pannulla.

 

 

Kannattaa paistaa kaikki heti, koska muuten on vaarana, että ne hupenevat paistotahdissa, ja jäät itse ilman.. Herkullisia viikonloppuaamuja!

 

FB | IG

 

Katri

Itse kehitelty arkiruoka bataatista

Aika vähiin ovat jääneet nämä ruokajutut blogista.. Talven aikana tuli kuvattua monetkin jutut, mutta en vaan löytänyt sopivia rakoja kirjoittaa, tai sitten en ollut riittävän tyytyväinen kuviin. Siellä ne arkiruokakuvat siis ovat jossain kymmenen tuhannen kuvan joukossa ja ohjeet häviävät päästä jo seuraavana päivänä. Vaan eilen alkuviikon ruokaa tehdessäni muistin, että näitä arkiruokajuttuja olette välillä toivoneet, joten muistinpa kuvata ja painaa määriä vähän tarkemmin muistiin.

 

 

Tämä ruoka on myös siitä kiva postata, että olen itse kehitellyt reseptin. Voihan olla, ettei tässä ole mitään ihmeellistä, mutta vähän vaihtelua arkiruokaan kuitenkin. Keksin joskus viime syksynä, että miksi en tekisi kiusausta bataatista. Nopeita kasvis- ja kalaruokia on välillä vaikea keksiä, joten vinkatkaapa jos olette jostain löytäneet nopeita, helppoja ja hyviä ohjeita.

 

Bataattivuoka

 

n. 1 kg bataattia siivutettuna

1-2 sipulia

2 dl soijarouhetta (tai härkäpapurouhetta tai vaikka jauhelihaa. Tämä määrä vastaa n. 400 g jauhelihaa)

loraus öljyä

kasvisfondia tai suolaa

pippuria

1,5 dl vettä

2-2,5 dl kuohu- tai ruokakermaa

kasvisfondia tai suolaa

pippuria

1 dl juustoraastetta

 

Kuori ja siivuta bataatti, pilko sipuli. Lorauta pannulle öljyä, ruskista ja mausta soijarouhetta siinä ihan kuin jauhelihaa. Näin soijarouheeseen imeytyy maku paremmin, eikä siitä tule vetistä ja mautonta, kuten helposti vedessä turvottamalla. Hetken päästä lisää vettä pannulle, jotta ruskistettu ja maustettu soijarouhe alkaa turvota.

 

Sekoita kerman joukkoon mausteita, kuten hieman kasvisfondia, suolaa tai yrttisuolaa, pippuria sekä yrttejä makusi mukaan. Minulla on Maggin kasvisfondia, jota voi helposti lorauttaa pullosta juuri haluamansa määrän, eikä tarvitse pilkkoa kuutioista..

 

Kypsennä uunissa 200 asteessa 45-60 minuuttia, ja lisää puolivälissä raastettu juusto pinnalle. Kokeile veitsellä bataattien kypsyyttä.

 

 

 

Hyvää viikonalkua!

 

FB | IG

 

Katri

 

 

Herkkua joulunaikaan - jouluinen brownie-piirakka

Moikka! Muutama päivä vierähti yhtäkkiä. Pitkiä päiviä, mutta toisaalta myös hyviä hetkiä ilman mitään tärkeämpää, kuin läsnäoloa. Kiireisten päivien jälkeen on paljon helpompi istua lasten kanssa lattialle värittämään ja kyselemään kuulumisia. Niitä hetkiä osaa taas arvostaa, kun pari päivää tulee mentyä tukka putkella. Tarkoitus oli tehdä toinen piparitaikina tänään odottamaan pipakakkutalorakenteluja, mutta siirretäänpä sitä nyt vielä pari päivää.. 

Sen sijaan ajattelin jakaa teille pienen herkkuvinkin tähän joulunaikaan... Tein syksyllä häihimme ja tupareihimme browniespaloja, ja vähän myöhemmin tuunasin siitä vielä jouluisen version. Tällä kertaa vielä hieman sulavamman ja tietysti jouluisen, marenkipäällisellä.

Ainekset:

200 g tummaa suklaata

1 Fazerina-patukka

150 g voita

2,5 dl fariinisokeria

3 munaa

1,5 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

0,5 dl mantelijauhetta

1 dl mantelirouhetta

1 tl kanelia

0,5 tl piparkakkumaustetta

Marenki

2 munanvalkuaista

0,5 dl erikoishienoa sokeria

0,25 tl piparkakkumaustetta

Paloittele suklaa pieneen kattilaan tai teräskulhoon ja lisää joukkoon voi. (Muutama suklaapala liikenee hyvin maisteltavaksi.) Sulata vesihauteessa sekoittaen. Sekoita joukkoon fariinisokeri, ja anna jäähtyä hetki. Lisää munat sekoittaen ja lopuksi keskenään sekoitetut kuivat aineet. Kääntele taikina tasaiseksi ja kaada leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan (noin 15*25 cm).

Tee marenki. Vaahdota munanvalkuaiset ja sokeri kuohkeaksi valkoiseksi vaahdoksi ja mausta piparkakkumausteella. Levitä marenkivaahto suklaaleivonnaisen päälle ja kypsennä 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 30 minuuttia. Brownies saa jäädä hieman löysäksi, joten tarkkaile paistoaikaa.

Vinkki: Saat browniesista gluteenittoman käyttämällä gluteenitonta jauhoseosta ja gluteenitonta suklaata.

Oi siitä tuli niiiiin suussasulavaa, ja ihanan jouluista! Piparkakkumausteen neilikka, pomeranssi ja kaneli - mmm! Ja niin nättiäkin, että olisin voinut syödä vain silmilläni... Suoraan uunista tultua se oli vastustamatonta, mutta myös jääkaapiissa kohmentuneena ihanan tahmaista - juuri sellaista herkullista hyytynyttä brownieta kuin voit kuvitella. 

Nämä herkut mielessä toivottelen hyvää viikonjatkoa! Voisikin muuten tehdä uuden satsin huomenna eskarin joulujuhlan kunniaksi... Ihanaa - voin jo kuulla korvissani sen suoraan sydämestä kakofoniana tulevan laulannan! :)

FB | IG

Katri

Pikkujouluherkku

Heippa! Hiljaa valkeneva aamu, hetken vielä hiljaisuus. Mies lähti koulureissulle ja lapsetkin vielä torkuskelevat. Taisi mennä pikkujoulut jäseniin... Perjantai-iltana ei mitään suurta jaksanut ruveta valmistamaan, joten pikkujouluherkkuna syötiin jotain helppoa ja nopeaa. Kokeilimme alkukesästä ensimmäistä kertaa lämmintä punahomejuustoa (klik), ja nyt päätimme testata, olisiko valkohomejuusto yhtä hyvää uunissa käytettynä. 

Juusto vain pois kääreistään, uunin kestävälle astialle, ja päälle vaahterasiirappia ja pähkinöitä. Laita juusto uuniin n. 200 asteeseen suunnilleen kymmeneksi minuutiksi. Viime kerralla leikkasin viillot juuston pintaan, ja silloin juusto valui jo vähän ulos uunissa. Ehkä näin oli parempi. Revin maalaisleivän karkeiksi paloiksi, ja laitoin palat myös hetkeksi uuniin lämpiämään. Muistimme myös kaapissa odottaneen karamellilevitteen, joka oli ystäviemme tuparilahjaksi antamassa herkkukorissa. Se olikin aivan nappijuttu! Ihana kinuskinen makeus ja suolainen juusto... Täydellinen makukombinaatio... Saa ihan varmasti ruokafiilistelijän sukat pyörimään jalassa! Vaikkaisin, että aika moni muukin kaapista löytyvä makea levite tai hillo sopii tuomaan sopivaa vivahdetta tähän juuston ja leivän pariksi. Pekaanipähkinöiden kinuskinen maku on tähän myös ihan kuin luotu.

Pikkuleipurit olivat tohkeissaan ensimmäisistä joulutortuista. Jotenkin se on aika ihana ääni, kun pikkuinen töpsöttää keittiöön ja työntää jakkaransa tason viereen. Ja jos vaihdan paikkaa, niin hän kapuaa välittömästi alas ja taas kuluu raahaus paremmille paikoille. :) Torttuhillo meinasi maistua vähän turhankin hyvin - esikoinenkin vetää näköjään oikein kaksin käsin. Ja mitä minä olen sanonut siitä että jos maistetaan niin ei enää takaisin kuppiin??! Noo... Ei aina jaksa niuhottaa..

Loppuun vielä kuva tältä aamulta, kun vielä herätessä oli pilkkopimeää. Hetken päästä jo hieman taivaanranta sinersi. Mukavaa viikonloppua! 

FB | IG

Katri

Vakkariherkkujen ohjeita

Mari kyseli blogin Facebookissa vähän ohjeiden perään, kun postasin pikaisesti brunssiviemisistä. Meillä on tapana järjestää naapurin ystäväperheen kanssa noin kerran kuukaudessa kunnon syömingit, jolloin tehdään yhdessä ruokaa. Vähän aikaa sitten perheen äiti kysyi, lähtisimmekö heidän kanssaan brunssille, mutta hoksasimme onneksi, että ehkä olisi järkevämpää ja kaikille mukavampaa järjestää brunssi kotosalla. Ruokailu sujuisi luultavasti helpommin, desibelejä ei tarvitsisi koko ajan yrittää hillitä, ja sitten kun tajuaa ahmineensa liikaa, voisi avata housujen napit ihan reteesti. Naapurit asuvat meiltä sellaisen sopivan matkan päässä ja vähän korkeammalla, joten ajattelin, että sieltä voisi sitten ihan hyvin vaikka kieriä kotiin. Ei ollut vaikea päättää, miten tämän kuun syömingit siis järjestettäisiin - sunnuntaibrunssi kaikilla herkuilla.

Työnjako oli sellainen, että naapurit lupasivat hoitaa lämpimäiset ja leipätarvikkeet, sekä lihapuolen ja jälkiruoaksi omenakaurapaistosta. Minä lupasin tehdä vihreän salaatin ja lämpimän salaatin, ja mies savusti kalan, tutuilla ja turvallisilla siis mentiin. Ajattelin, että ehkä voisin suurpiirteiset ohjeet tänne vinkata, jos jollekulle niistä kirpoaisi uusia ideoita!

Vihersalaatti brunssille

kahta erilaista salaattia

fetajuustoa

granaattiomenaa

pekaanipähkinöitä

kastike salaatille

oliiviöljyä, hunajaa, suolaa, pippuria, sitruunamehua

Lämmin salaatti

2 dl kuskusia

2 porkkanaa

paprika

parsakaalin nuppuja

punasipulia

pannulle kasvisten kanssa sormisuolaa, pippuria, yrttejä maun mukaan

halloumijuustoa oliiviöljyssä paistettuna

kastike kuskusille

oliiviöljyä, suolaa, pippuria, hunajaa, sitruunamehua

Keitä kuskus pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori porkkanat, pese paprika ja pilko nämä suikaleiksi. Leikkaa parsakaali pieniksi nupuiksi ja pilko sipuli lohkoiksi. Paista kasviksia öljyssä pannulla kovuusjärjestyksessä, eli porkkanat ensin, sitten muut, jotta esimerkiksi paprikat eivät paistu löysiksi. Jätä purutuntumaa kasviksiin. Sipuli kannattaa huuhtoa ennen paistoa, jotta ylimääräinen kitkeryys häviää.

Savulohi

Mies laittoi lohen graavaantumaan edellisenä päivänä, jotta siihen tulee sopiva suola. Hänellä on sellainen pieni savustuslaatikko, jossa tulee spriipolttimot mukana, mutta tasaisemman lämmön vuoksi hän savustaa grillipaikallamme/nuotiolla. Sitten tarvitaan leppälastuja ja sokeripaloja vuoan pohjalle - leppälastut antavat makua ja sokeripalat väriä. Lämmön tasaisuutta pitää kuulemma kokoajan vahtia (lue: hyvää aikaa istua ulkona hiljaisuudessa). Savustuminen kestää puolesta tunnista kolmeen varttiin.

Laitanpa vielä samaan syssyyn Instan puolella kysytystä suolaisesta piirakasta perusreseptini.

Suolainen piirakka

Pohja: 

100 g voita/margariinia

2,5-3 dl vehnäjauhoja

2 rkl vettä

Täytteeksi

mkp eli mitä kaapista löytyy (ks. alempaa ideoita)

2 munaa

2 dl kermaa

suolaa, pippuria, yrttejä 

juustoraastetta

Pehmitä voita ihan hetki mikrossa, jotta sitä on helpompi nyppiä. Nypi jauhot ja voi, ja lisää lopuksi loraus kylmää vettä ja nypi vielä taikina tasaiseksi. Painele pohja vuokaan. Irtopohjavuoassa tehtynä piirakasta tulee kivan näköinenkin kaiken kukkuraksi. 

Paista pohjaa ensin uunissa 225 asteessa n. 13 minuuttia. Vispaa munat rikki ja lorauta kerma joukkoon ja mausta. Laita täytteet esipaistetun pohjan päälle, ja kaada kermaseos päälle. Laitan usein osan juustoraasteesta kermaseoksen joukkoon, ja loput lisään paistamisen loppuvaiheessa.

Täytteenä on ollut esim

- jauheliha, pesto, paholaisenhillo, feta

- kikherneet, pesto, aurinkokuivattu tomaatti

- lohi, feta, kesäkurpitsa

- tomaatti, pesto, mozzarella

- porkkanaa (nopeasti pannulla paistettuna), artisokan sydämiä, punasipulia, vuohenjuustoa

- punajuurisiivuja (nopeasti pannulla paistettuna), purjoa, aurajuustoa

....... Tosiaan, mitä kaapista milloinkin löytyy, mutta juustonystävä on tyytyväinen kaikkeen, kunhan mukaan löytyy mitä tahansa juustoa.

Söin aamupäivän brunssilla niin paljon, että hädin tuskin jaksoin iltapalaa vähän syödä.. Joten aika hyvää oli, kuinkas muuten kun porukalla saa syödä! :)

Hyvää viikkoa!

FB | IG

Katri

Lievästi hifistelty kesäkakku, eli ei-niin-perinteinen mansikkatorttu

Viimepäivien kuvasaldosta (*instaklik*) voisi päätellä, että täällä on vain herkuteltu, syöty ja herkuteltu. Ja pääosin kaikkea epäterveellistä - mansikkakakkua ja vohveleita kotona, sekä suklaakakkua ja cupcakeja eräässä aika viehättävässä uudessa kahvilassa. Siitä on tulossa juttua muuten lähiaikoina. 

Lauantaiaamuna aurinko paistoi niin lämpimästi, että maidonhakureissulla oli pakko napata rasiallinen mansikoita mukaan ajatuksella, että näin upeana päivänä olisi kiva syödä kesän ensimmäinen mansikkakakku. Ajatella, että piti tulla melkein heinäkuu, ennen kuin tuli tehtyä mansikkakakku!

Mieli teki sellaista perinteistä mansikkatorttua, joten lähdin tekemään torttua Kinuskikissan reseptillä - mummin mansikkatorttu. Jostain syystä sokerikakkupohjat epäonnistuvat minulla aina, niin tälläkin kertaa. Joka kerta ne kuivuvat reunoilta, lässähtävät jäähtyessään, tai menevät muuten vaan kirjaimellisesti pipariksi. Päätin seivata tilanteen kuorruttamalla kakun kauttaaltaan niin, että rapistuneita reunoja ei huomaakaan. Toimi, eikä makukaan ollut lainkaan kuiva.

Kermarahkan lisäksi halusin torttuun jotain ekstraa, joten tein samaa raparperihilloketta, jota käytin viime kesänä minipavlovaleivoksiin. Ja sen idean kautta sain sitten päähäni tehdä myös vähän marenkia kakun koristeeksi.

Pohja: (tai käytä valmista torttupohjaa)
2 munaa
1,5 dl sokeria
3/4 dl vehnäjauhoja
3/4 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää varovasti nostellen vaahtoon. Paista 175 asteisen uunin keskitasolla vajaa 20 minuuttia.

Täyte:
1 prk vispikermaa
1 prk maitorahkaa
puolikkaasta luomusitruunasta raastettua kuorta ja mehua
sokeria

Pese sitruuna hyvin ja raasta kuorta hienoksi. Vatkaa kerma ja sekoita joukkoon rahka, sekä maun mukaan sitruunan kuorta, mehua ja sokeria.

Raparperihilloke: (tulee iso satsi, säilyy jääkaapissa muita kokkailuja varten)
250 g raparperia
0,5 dl vettä
1 vaniljatanko
0,75 dl sokeria

Kuori ja pilko raparperit. Laita kattilaan vesitilkan kanssa. Halkaise vaniljatanko, raaputa siemenet ja laita koko tanko porisemaan raparperien joukkoon. Lisää sokeri ja keittele kymmenisen minuuttia, kunnes raparperi on soseutunut. Anna jäähtyä hyvin.

Marenki:
2 valkuaista
1,5 dl erikoishienoa sokeria

Vaahdota huoneenlämpöisiä munia ensin pelkästään, ja ala sitten lisätä sokeria vaahtoon. Sokerin on tarkoitus sulaa vaahtoon, joten jos marenki ei näytä valmistuvan, niin nosta vaahdotusastia vesihauteen päälle. Marenki on valmista, kun se ei ala valua kupista vaikka kääntäisit sen ylösalaisin. Paista marenkia 125 asteessa reilu tunti.

Koristele koko komeus vaikkapa syötävillä kukilla, kuten orvokeilla, ja sitruunamelissan tai mintun lehdillä.

Ja koska kesäkahvit ovat niin kivoja, laitettakoon tänne muistoksi myös sunnuntaisten pihakahvien ja vohvelikestien kuvakimara.

Näin tänään Ruisrockin mainoksen ja oikein vatsanpohjassa kutkutti, kun muistin, että olemme menossa miehen kanssa sinne kaksin! Ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen (niin ja toista kertaa ikinä). Olen ihan lapsellisen innoissani siitä, että pääsemme viettämään kesäpäivää yhdessä. Mietin kesäreissuksi kyllä muitakin paikkoja - sellaisia, joissa ei tarvitsisi jonotella bajamajoihin, velloa väentungoksessa ja katsella örisijöitä, mutta sitten ajattelin, että kesäreissu kuitenkin, eikä tarvitse lähteä kotikaupunkia kauemmas. Ihan kiva päästä kuitenkin kuuntelemaan hyviä artisteja ja hyvän kelin sattuessa viettää kaunista päivää pitkän kaavan mukaan. Kaksin, kiireettömästi, katsella toista ja istua vieressä.

Tällaisessa "yön yli kesäreissussa" emme olekaan olleet ilman lapsia koskaan. Pari kesää sitten E:n ollessa mummilassa kävimme illalla töiden jälkeen syömässä, kuten eilenkin. Siinäpä ne kahdenkeskiset kesäriennot, hehheh. No mutta niin kova ikävä tuli lapsia heidän oltua melkein kaksi vuorokautta mummilla meidän töiden vuoksi, että en olisi malttanut laittaa heitä nukkumaan...

Näiden kesäisten tunnelmien myötä toivotan aurinkoista viikon jatkoa - nyt ne helteet ilmeisesti alkavat, hiphei!

Katri

FB | IG

Raparperi-iloja

Heissulivei helluntai! Kylläpä olivat raparperit riehaantuneet edellisviikon sateiden ja muutaman lämpimän päivän ansiosta. Ehdotin E:lle, että voitaisiin leipoa raparperipiirakkaa J:n päikkyjen aikana, jota seurasi luonnollisesti noin vartin ruikutus että miksei tehdä omenapiirakkaa. En mä halua tehdä raparperipiirakkaa kun mä haluan tehdä omenapiirakkaa! Ei yllättänyt yhtään. Tälle vaiheelle lienee tyypillistä, että jokaikisestä asiasta on laitettava vastaan ja koitettava, kuka päättää. No, menihän sekin sitten lopulta ohi ja kyllähän se ilo sitten irti lähti, kun päästiin tositoimiin.

Raparperien avulla sai hyvät alkuvauhdit lentoon lähtöön. :) Muistin tehneeni viime kesänäkin sitruunamarenkitorttua, joten sen tyyppistä raparperipiirakkaa lähdin tavoittelemaan näistä kesän ensimmäisistä raparpereista. Hyvänkuuloisen ohjeen raparperimarenkipiirakkaan löysin Maku-lehden sivuilta (klik reseptiin).

Alkukevään raparpereista irtoaa enemmän nestettä, joten kannattaa minusta keitellä raparperin vähemmässä vedessä. Ja tärkeintä on muistaa odottaa, että piirakka on riittävästi jäähtynyt. Minä en tälläkään kertaa malttanut, joten täyte valui ulos sisältä heti kun sitä leikattiin. Mutta eipä se tuottanut ongelmaa, me söimme tuon yhdeltä istumalta! Takuulla hyvää siis ainakin! Oli loistokelit juoda ensimmäiset viralliset terassikahvitkin, helluntai laittoi parastaan. 

Näillä eväillä onkin mukava aloittaa uusi viikko. Viikonloppu on ollut mukavan tapahtumantäyteinen, mutta silti ollaa ehditty relata ja vaan olla. Iloista toukokuun viimeistä viikkoa!

Katri

Tohkeissaan on nyt myös Facebookissa. Jos haluat saada uusia postauksia ja muita paloja aikajanallesi, niin klikkaa tästä Tohkeissaan-blogin FB-sivulle.

Parhaat vohvelit - vichypohjaiset

Eka kunnon kesäpäivä meillä täällä Etelä-Suomessa, ihanaa! Jos ei nyt pientä tuulta lasketa, niin ihan olisi voinut ajatella kesän tulleen. Ilman päällysvaatteita touhuttiin pihalla koko päivä. Grillattiin ja meinattiin optimistisesti syödä ja vielä paistaa vohvelitkin ulkona, mutta kyllä niitä kelejä saadaan vielä odotella - sen verran kylmäksi kävi tuuli illemmalla. Mutta vohveleita paistettiin joka tapauksessa, kun sellainen älli päivällä tuli. 

Vohvelit ovat kyllä ihan parasta kesäherkkua! Meillä on ollut pitkään tapana tehdä vohvelit vichyyn, silloin niistä tulee ihanan rapeita. Kerran tein vohvelit ihan liian suolaisiksi, ehkä siinä kyseisessä vichyssä oli liikaa suoloja... En tykkää vichyistä yhtään, enkä edes tiedä onko niissä eroja, mutta kannattaa tosiaan suolan laittamisen kanssa olla vähän varovainen. Joka tapauksessa, tässä tulee ohje:

Riko munat vispilällä, lisää joukkoon vichy. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola keskenään, ja vispaa ne nesteen joukkoon. Lisää lopuksi sulatettu voi ja hieman sokeria halutessasi. Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Olen hionut ohjetta muutaman kerran, ja nyt viime kesänä onnistuin saamaan määrät mielestäni ihan kohdilleen

Tällä ohjeella tuli muistaakseni noin 10 vohvelia. Teen aika ohuita, jotta taikina ei tursua vohveliraudan väleistä, ja vohveleista tulee varmasti rapeita. Sitten niitä pystyy syömään vaikka käsin pala kerrallaan. Paistajahan luonnollisesti söi lennossa... Se oli ihan hyvä taktiikka siinäkin mielessä, että ei tullut laskettua, kuinka monta vohvelia oikeasti söi, kun kädestä hävisi parilla puraisulla jatkuvasti yksi sydänruutu... :)

Myös pienin herkkuhiiri pääsi käsiksi vohveleihin, melkein vauhkoontui saatuaan maistaa ekaa kertaa, eikä uutta vohvelia ollut heti valmiina. <3 

Toiset viettelevät pidempiä vapaita, toiset piipahtavat huomenna töissä ja toisille tämä pyhä oli aivan samanlainen arkipäivä kuin muutkin... Mukavaa ja herkullista loppuviikkoa joka tapauksessa kaikille!

Ai niin - olet varmaan kuullut, että Blogilista lopettaa? Tohkeissaan-blogia voit seurata myös esim. Facebookin, Instagramin, Pinterestin tai Bloglovinin kautta, tai Bloggerin avulla klikkaamalla blogin oikean sivupalkin lukijapaneelia. Lämpimästi tervetuloa teille uusille lukijoille!

Katri

Pimp my lasagne (gluteeniton kasvislasagne)

Heippa! Tein niin tajunnan räjäyttävää lasagnea toissapäivänä, että on kyllä pakko jakaa resepti teidän muidenkin ruoan ystävien kanssa. Minun on jo pitkään ollut aikomus kokeilla munakoisolasagnea, mutta nyt vihdoin sain aikaiseksi. Paluuta tavalliseen ei taida olla... Jotain lasagnen maistuvuudesta kertoo se, että mies kehui sen maasta taivaaseen. Oli kuulemma vähintään yhtä hyvää ellei parempaa, kuin tavallinen.

Meidän lastenhoitaja on kasvissyöjä, eikä pysty syömään viljaa, joten on ollut aika kivakin kokeilla taas vähän erilaisia ruokia. Meillähän syötiin edellinen vuosi kotona vain kasvisruokaa, joten siinä mielessä tämä ei ole aiheuttanut suuria muutoksia keittiössä. Pelkän kasvisruoan syöminen hiipui siihen, kun en enää jaksanut sitä ainaista nurinaa ja sörkkimistä ruokapöydässä. Olin pitkään sitä mieltä, että lapset kyllä oppivat syömään sitä mitä heille tarjotaan, ja esikoinen olikin pitkään todella kaikkiruokainen, mutta lopulta se nirsoiluvaihe tuli meillekin. Totesin, että nyt täytyy varmaan antaa periksi ja niellä se tosiasia, että lapseni ei alkanutkaan rakastaa kikherneitä. Toisaalta tällä hetkellä on ihan sama mitä on tarjolla, todennäköisesti se ei maistu (paitsi makaroni - kauhukuvani on toteutunut). Nykyään syömme lihaa noin kerran-kaksi viikossa. Tai muu perhe syö, minä en niin välitä.

Lisäksi onnistuin ekaa kertaa saamaan soijarouheesta maukasta, ja tästä kiitos menee Pumpkin Jam -blogiin. Soijarouhe kannattaa valmistaa paistamalla pannulla sipulien ja mausteiden kanssa, ja lisäillä vettä vähitellen, tämä oli käänteentekevä vinkki minun ja soijarouhan suhteessa. 

Minulla on muuten se toivomanne arkiruokakoostekin työn alla, mutta koska tämä ruoka vaatii vähän enemmän aikaa, julkaisen sen erikseen. Meillä on tapana tehdä seuraavien parin päivän ruoka aina etukäteen edellisenä iltana, jotta hoitajalla ja lapsilla on aina lounasruoka valmiina. Ja samoin meille iltaruoka, jotta ei tarvitse alkaa töiden jälkeen kiireessä tehdä. Tätä ruokaa ei tosiaan kannata alkaa valmistaa kovin nälkäisenä, mutta voin luvata, että vaivannäkö palkitaan. 

Tarkkaa ohjetta ei tullut kirjattua ylös, mutta mututuntumalla ohje kuuluu näin:

Kasvislasagne

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

öljyä

soijarouhetta pari desiä

noin tuplamäärä vettä soijarouheeseen nähden

1 prk (n. 500g) tomaattimurskaa

suolaa (tai vaikka kasvisfondia tai soijakastiketta)

pippuria

timjamia

oreganoa

1 munakoiso

suolaa

oliiviöljyä

30 g voita

2-3 rkl vehnäjauhoja

4-5 dl maitoa

1 mozzarellapallo

lasagnelevyjä, jos haluat laittaa

1. Viipaloi munakoisot noin 1 cm paksuisiksi viipaleiksi ja laita siivut itkettymään, eli ripottele hieman suolaa molemmin puolin. 

2. Paistele sillä välin sipulit öljyssä, lisää mausteet ja soijarouhe. Lisää vettä vähitellen noin kaksinkertainen määrä pannulle, eli turvota soijarouhe imeyttämällä neste rouheeseen. Tarkemmat ohjeet Pumpkin Jam-blogissa. Lisää sen jälkeen pannulle tomaattimurska ja lisäile mausteita maun mukaan. Anna porista ja maustua, tarkista lopuksi maku.

3. Tee valkokastike, eli sulata rasva teflonkattilassa. Ripottele jauhot joukkoon ja paistele hetki, mutta älä päästä ruskistumaan. Ala lisätä maitoa vähitellen ja sekoittele hyvin vispilällä, jottei jää kökköjä. Lisää maitoa sen verran, että kastike on sopivan paksua. Mausta vähän suolalla ja pippurilla.

4. Munakoisojen tihkuttua ylimääräistä nestettä vähintään puoli tuntia, taputtele ylimääräinen neste talouspaperilla tai pyyhkeellä ja paista ne sen jälkeen öljyssä pannulla.

5. Voitele vuoka öljyllä, ja kasaa lasagne uunivuokaan. Laita pohjimmaiseksi tomaattikastiketta, sitten vuorotellen valkokastiketta, munakoisoviipaleita, mozzarellaa, ja tomaattikastiketta. 

Minä tein tuplamäärän, joten toiseen vuokaan laitoin lasagnelevyjä ja toiseen en. Ajattelin, että ensi kerralla laitan enemmän munakoisoa ja vaikkapa kesäkurpitsaa gluteenittomaan versioon. 

Munakoison ja mozzarellan liitto on kyllä niin syntisen hyvä, ihan ainutlaatuinen... Vielä timjamia päälle, niin sinfonia on valmis. Oih, tästä viikonlopun ruokia jo miettimään! Minä vähän lupailin E:lle, että voitaisiin tehdä hampurilaisia ja viettää leffailtaa.

Onneksi huomenna on perjantai! Halleluuja! :)

Katri

Helppoa ja halpaa arkiruokaa kalasta? - Manteliseiti

Löysinpä tällaisen luonnoksista... Kuvat on otettu jo joskus kolme viikkoa sitten, mutta on tätä tullut syötyä sen jälkeenkin. Meillä pyörii liian samat ruoat viikosta toiseen. Ei ehdi miettiä kauppalistaa saati sitä, mitä tekisi seuraavaksi ruoaksi, joten aika pitkälle pärjää, kun on niitä perus raaka-aineita aina kotona. Meillä uudeksi perusraaka-aineeksi on tullut pakastekalafileet. Ainakin Findus myy sekä turskaa että seitiä ihan fileinä, eikä vain kuivina puristettuina kalapaloina. Bongasin ne pakastealtaasta, kun tein J:lle soseita, nyt hän toki syö jo samaa ruokaa kuin me. Kilohinnassa ei hirveän suurta eroa ole, ostatko palana vai fileenä, mutta maku ja tuntu on ihan eri. Näistä pakastekalafileistä tulee myös parempi kalakeitto, kuin paloista tai kuutioista, jos ei ihan tuoretta kalaa ole saatavilla ja sopivaan hintaan. (Turska on muuten hyvä kala. Sitä ostan usein tuoreena keittoihin ja paistettavaksi, kun on usein 12-15€/kg. Pari-kolme filettä maksaa siis noin 7 euroa riippuen koosta, mutta on vielä ihan ok hinta verrattuna vaikkapa kuhaan tai siikaan.)

Mantelinen uunikala

400 g pakastekalaa, seiti- tai turskafileitä

suolaa ja tilliä

2 dl kermaa

0,5 dl korppujauhoja tai murustettua leivänkänttyä

1 luomusitruunan raastettu kuori 

puolikkaan sitruunan mehu (tai jos tykkäät niin kokonaan!)

1/2 tl suolaa

2 tl tilliä

ripaus pippuria

mantelilastuja

Ota kala sulamaan hyvissä ajoin ennen ruoanvalmistusta. Sekoita korppujauhot kermaan, ja mausta se sitruunamehulla, suolalla, tillillä ja pippurilla. Raasta sitruunankuori joukkoon. (Sitruunoiden kuorissa on hirveä määrä torjunta- ja pintakäsittelyaineita, siksi suosin luomusitruunoita varsinkin silloin kun käytän kuorenkin.) Laita kalat uunivuokaan, purista vähän sitruunamehua ja ripottele kevyesti suolaa ja tilliä pintaan. Sekoita osa mantelilastuista kerman joukkoon, kaada kermaseos kalojen päälle ja ripottele loput mantelilastuista kuorrutteen päälle. Paista uunissa 200 asteessa puolisen tuntia. Herkkua varsinkin perunamuusin kanssa! :)

Tältä se näytti ennen uunia.

Syömme kalaa ainakin pari kertaa viikossa, mutta alkaa tulla korvista ulos, kun aina tekee samoja ruokia. Mitä keksisi kalakeittojen, janssoninkiusauksen, tonnikalapastavuoan (resepti täällä, ja vitsi muistinpa tuon samassa postauksessa vilahtavan marenkipiirakankin!), lohipastan ja tämän mantelikalan lisäksi? Kalapihvit ovat vähän työläämpiä, mutta niitä voisi tehdä joku päivä pakkaseen valmiiksi. Ja tietty paistaa fileitä ihan sellaisenaan, kuten tänään niitä kehumiani turskafileitä ja muusia...

Mitä teillä kokataan kalasta? 

Kasvisbulgur, ruoka vihanneslaatikon tähteistä

Somessa kuulemma kohkataan kasvissyönnistä. Kaverini oli jakanut tämän blogitekstin ja tajusin että olen itsekin kuullut viimepäivinä jonkinlaista vastarintaa. Myös Ville Niinistö viittasi asiaan FB-päivityksessään. Ihmettelin vaan, että olen ymmärtänyt varmaan väärin, sillä miten se on joltain sekasyöjältä pois, että joku haluaa syödä kasvisruokaa tai edes lisätä sitä ruokavalioonsa? Ei kai siinä kenenkään muun lihapullat ole uhattuna? No juu, sen enempää aiheeseen paneutumatta jaan teille vinkin herkulliseen kasvisruokaan, jonka saa koottua kaapin aineksista lähes aina. Kunhan löytyy jotain kasviksia, sekä joko bulguria/kvinoaa/kuskusia/hirssiä. Pastakin käy oikein hyvin, silloin ruokaa voi nimittää kasvispastaksi! :) Kaapin ainesten mukaan ruoasta saa vaikka minkälaista, tällä kertaa kasviksia löytyi monenmoista ja ajattelin tyhjentää jääkaapin niistä ennen viikonloppua, koska lähden humputtamaan. Kyllä, mama on irti! Lauantaina suuntaan kaverin valmistujaisiin ja aion olla yön pois kotoa, HUI! Toinen kerta vuoden sisään... No, se siitä ja asiaan, jääkaappi piti siis tyhjentää.

Kasvisbulgur

Keitä bulgur (tai kvinoa, kuskus tai hirssi) pakkauksen ohjeen mukaan. Tähän annokseen laitoin 2 dl bulguria, (riittää hyvin neljälle riippuen toki kasvisten määrästä). Pilko kasvikset suupaloiksi - mitä enemmän värejä, sen kivempi (ja enemmän vitamiineja)! Meiltä löytyi parsakaalia, porkkanaa, puolikas keltainen paprika, pari varsisellerin vartta, punasipuli (palsternakkaa ja kukkakaalia on myös kokeiltu, toimii hyvin). Löysin myös pätkän inkivääriä, se sopii todella hyvin kasvisruokiin, kun sen väkevyyden kuullottelee öljyssä miedommaksi. Lisäksi laitoin aika paljon valkosipulia ja melkein kokonaisen sitruunan (enemmänkin olisi voinut laittaa). Lopuksi bulguriin tiensä löysivät marinoidut kikherneet ja halloumi, jotka ilmestyvät kuviin myöhemmin (koska ne löytyivät myös kaapista vähän myöhemmin.) Tiesitkö muuten, että kikherneissä on melkein yhtä paljon (20g/100g) proteiinia kuin naudan- ja sianlihassa (22g/100g)?

Kuullota hienonnettua inkivääriä ja valkosipulia, sekä mausteita öljyssä, jolloin maut pehmenevät ja syvenevät. Käytin juustokuminaa/jeeraa ja kurkumaa, koska ne sopivat tosi hyvin inkiväärin kanssa ja tuovat vähän intialaistyyppistä makua. Kurkuma värjää ruoan herkullisen keltaiseksi, mutta sen kanssa kannattaa olla varovainenkin. Ei ainakaan kannata kokata valkoinen paita päällä. Kaikki räiskyvät roiskeet jättävät tahran. Niitä tahroja on hinkattu jo useampaan kertaan valkaistulta tammitasoltakin... Tässä vaiheessa kannattaa kuullotella myös chili, jos sitä tykkää lisätä.

Lisää kasviksia kovuusjärjestyksessä, esim. minä laitoin ensin porkkanat, viimeiseksi parsakaalit ja varsisellerit. Paistele sen verran, että jää vielä purutuntumaa. Samalla kun sekoittelet kasviksia, voit tehdä öljykastikkeen. Laita oliiviöljyä kulhoon ja mausta sitä esim. sitruunamehulla, yrteillä ja suolalla ja pippurilla. Silppusin ruukullisen basilikaa ja lisäsin vielä kuivattua timjamia.

Sekoita öljy bulgurin joukkoon ja lisää kasvikset, kikherneet, sekä paistettu halloumi. Komeuden kruunaa paahdetut auringonkukansiemenet. Niiden maku tulee ihan erilaiseksi paahdettuna. Fetajuustokin sopii tosi hyvin!

Olen useamman kerran tehnyt vastaavaa myös vieraille, vaikka hieman jännitin, mitä vieraat meinaavat kasvisruoasta. Mutta positiivisesti yllättyneitä ovat olleet kaikki! Söimme tänään kasvisbulgurin ihan sellaisenaan, mutta usein esim. kalan lisukkeena, varsinkin jos kaapin aineksia on vähemmän. Tykö voi tehdä jugurttikastikkeen ja lapset ainakin tykkäävät raejuuston kanssa (tosin nirsopäivästä ja nälästä riippuen paremmalla tai huonommalla menestyksellä). ;)

Mukavaa loppuviikkoa, perjantai siellä jo kolkuttelee..! Ja lauantain hipat, JAIKS! Mitä mä puen päälle??