Olohuoneen uusi suosikki

Oikea monitoimipalli, se se on. Käy sohvapöydästä ja jakkarasta, toimii myös remuamis- ja kiipeilyesteenä. On siis lunastanut paikkansa olohuoneestamme hyvin lyhyessä ajassa. Voisihan sitä käyttää ihan itse tarkoitukseenkin, kuten oikaista jalat mukavasti rahille. Olin katsellut noita Annon juuttiraheja jo ennen joulua, ja olivat silloin hyvässä tarjouksessakin. Perinteiseen tapaani jahkasin kuitenkin taas monta kuukautta ja pohdin eri vaihtoehtoja. Lisätuoli ja myös jonkinlainen laskutaso olivat mietinnässä olohuoneeseen, ja ajattelin, että tämä rahi palvelisi nyt molempia tarpeita. Toinen vaihtoehto olisi ollut Artekin klassikkojakkara, mutta tämä matalampi juuttirahi vetosi nyt sympaattisuudellaan minuun enemmän. Korkeammalle jakkaralle on kyllä edelleen tilausta, joten vinkatkaahan sitten kun tulee FDS:n joku hyvä kampanja - tarjoushaukka on valmiina. ;)

Kävi sillä tavalla, että eräänä päivänä mies toi postin sisään ja päälimmäisenä pinossa oli kortin näköinen kuponki, jossa luki "Hyvää syntymäpäivää M! Saat nyt -30 % alennusta valitsemastasi sisustustuotteesta." Ajattelin että onpa kiva, olinkin ajatellut että sen rahin voisi hankkia, enkä kiinnittänyt niihin syntymäpäiväonnitteluihin sen enempää huomiota. Jotenkin minulle tuli sellainen olo, että eikös tässä nyt ole juhlittu jotain syntymäpäiviä, mutta vieläkään ei raksuttanut. Parin tunnin päästä silmäni osuivat taas kuponkiin ja onnitteluihin ja silloin vasta tajusin että tosiaan, miehellä on syntymäpäivä! Enkä minä muistanut! Kodin1 muistaa ja lähettää onnittelukortin tarjouksineen ja minä en meinaa siitäkään tajuta! Olin niin harmissani ja noloissani, vaikka tiesin, ettei mies välitä syntymäpäivistä lainkaan, eikä hänelle asialla ollut mitään merkitystä. Hän joutui monta kertaa minulle vakuuttelemaan, että tämä on nyt vain minulle ongelma, ei hän itsekään kuulemma muistanut sitä ennen kuin näki kupongin. Mutta silti, olisin minä nyt halunnut jotenkin muistaa. Lahjaa en ole pitkään aikaan hankkinut, koska mieheni on ehkä antimaterialistisin tuntemani ihminen eikä haluaisi joulunakaan mitään, mutta yleensä olemme juhlistaneet syntymäpäiviä jonkun paremman illallisen merkeissä. Täytyy ottaa viikonloppuna takaisin sitten korkojen kera! :)

Joka tapauksessa, sillä kupongilla kävimme sitten hankkimassa rahin ja naurahdin myyjällekin onnittelukuponkia. On se mukavaa, kun Kodin1 muistaa, jotta ei pääse tärkeät päivät unohtumaan.. 

Mitäs sanotte, eikös olekin aika symppis? :)

Keväthuumaa Piha- ja puutarhamessuilla

Rakkaudesta (vai neuroosista) suoriin linjoihin... Silmä lepää!

Kevättä rinnassa, nyt on! Sellaisen viherannoksen sain tänään Piha- ja Puutarhamessuilla. Kuvia selatessani mietin välillä, oliko siellä tosiaan noin vihreää. Siis vihreää IHAN joka paikassa, samoin kuin kukkaloistoa. Melkein yliannostuksen partaalla olin, mutta kyllä kokonaisuudessaan ajattelisin, että tästä väriterapiasta sai aika mukavasti virtaa pitkälle ensi viikkoon ja kasvukauden odotteluun. Paraatipaikka oli laitettu todella näyttäväksi, ja siellä oli myös viihtyisä istuskelualue suihkulähteineen. Tervetuloa messukierrokselle matkaani. :)

Juliana lasikasvihuone ja Lumon lasiterassi

Siesta lasiterassit ja Suomen Valugrillin parempi kesäkeittiö

Suomalaista Designia - Drop ulkoallas, aivan silmää hivelevän kaunis...

Terassiprojektin vuoksi minä katselin sillä silmällä erityisesti lasitusmahdollisuuksia, joita tarjosivat ainakin Lumon ja minulle tuntemattomampi Siesta. Juuri menetetyn kasvihuoneen vuoksi katseeni kiinnittyi myös Julianan kauniin selkeään lasikasvihuoneeseen. Tuohon kun silmäni iskin, niin vanhat pleksilevyt aiheuttavat oikein särkyä verkkokalvoilla.  Suomen Valugrilli esitteli vähän hulppeampia grillejä, tai oikeastaan pitäisi puhua kunnon pihakeittiöistä. Meidän Tiilerin pihakeittiö ehkä lievästi kalpenee tuon rinnalla, mutta ajaa asiansa toistaiseksi. :) Siestan lasitettu terassi oli ihanan viimeistelty, puhdaslinjaista ja toimivaa. 

Ja hei, aivan mykistävän upea oli tuo Drop Ulkoallas, josta olinkin jo nähnyt kuvia Facebookissa. Livenä se oli vielä upeampi, kuin olin ajatellut. Nyt on vielä perusteltava miehelle, miksi meidän palju voisi olla tällainen eikä sellainen peruspalju... Mutta syitähän ei toisaalta hirveästi tarvitse etsiä, nimittäin onhan se suomalaista designia, ergonomisemmin muotoiltu (siinä ei istuta 90 asteen kulmassa, kuten peruspaljuissa) ja aivan tolkuttoman kaunis... Kävinkin jo osallistumassa heidän fb-sivuillaan arvonnassa, jossa palkintona on tuo kaunokainen.

Luhta Home on päivittänyt ilmettään todella kivasti. Betoniruukuista tulee varmasti hitti.

Puutarha Siimeksen ja Multasormen osastoilla oli rustiikkinen tunnelma. Ja hortensiat aina yhtä upeita!

Nelson Garden:lla raikkaita, mutta mukavan luonnonläheisen värimaailman puutarhatarvikkeita laaja valikoima.

Miniatyyripuutarhoja olisi voinut tutkia loputtomiin, ihania yksityiskohtia!

Messujen kauneimmista osastoista vastasivat mielestäni upeat turkulaiset kukkakaupat Vivahde, Bronco ja Tähkä. Vivahde oli tuonut osastolle mm. polkupyörän, ja somistanut osastonsa oikein hehkuvaksi. Erityisesti Broncolla oli kivoja sisustustuotteitakin, en tiennytkään sellaista heidän valikoimastaan. Vivahteessa on myös kiva, huolella mietitty valikoima piensisustusta ja nykyään heillä on myyntipaikka myös Sokos Wiklundilla Turun keskustassa.

Kukkakauppa Tähkän messuosastolla kauniita leikkoja.

Bronco messuesillepano

Bronco:n osastolla taulu, jossa hauska teksti: "Come to the dark side. We have cookies."

Lopuksi vielä saimme ihastella aivan upeita leikkoasetelmia, kimppuja ja kukkalaitteita. Kyllähän noita olisi kuvaillut ja katsellut vaikka kuinka kauan. Ihan pyörällä päästä olin, kiersin kauniita asetelmia kuin kissa kuumaa puuroa. Kyllä taitavat osaavat!

Oi, kyllä nyt on todella saatu aimo annos kevätmieltä! Kiitos tästä upeasta messupäivästä Turun Messu- ja Kongressikeskukselle sekä näytteilleasettajille - jaoitte valtavan määrän kauneutta ja inspiraatiota. 

Katri

* Liput saatu yhteistyöstä Turun Messu- ja Kongressikeskuksen kanssa.

Kuvatulva ruokailutilasta ja aurinkoannos

Assari vauhdissa. Tietenkin pienimpään rakoon, kuinkas muuten! :''D

Luulin, että koko viikon aurinkoannos saatiin eilen, mutta ei sittenkään. Säätiedotuksessa puhuttiin sateesta ja myrskystä, mutta kyllä aamu alkaa lupaavasti. Sopii meille! Hennon pilviverhon takaa tuo paistaa, juuri sopivasti. Ei liian häikäisevästi, mutta tulvien ruokailutilaan. 

Muistan, kun meillä edellisessä asunnossa kävi syksyllä nuohooja ja selittelin kaaosta lähestyvällä muutolla ja remppaväsymyksellä. Kerroin, minne muutamme, ja hän heti tiesi, mistä talosta on kyse. Hän kehui paikan ja naapurit, koko kyläyhteisön maasta taivaisiin ja mieleeni painuivat hänen sanansa vastauksena remppa-ahdistukseeni: "Kuule kun kevätaurinko alkaa paistaa niin ymmärrät paikan todellisen arvon." Se palaa mieleeni lähes joka aamu, kun aurinko nousee ja illalla viimeiseksi, kun se maalaa pellon ja metsänreunan väreillään. 

Hän oli kyllä niin oikeassa kaikessa, ja se valoi silloin minuun tosi paljon uskoa. Oli mukava kuulla täysin vieraalta ihmiseltä jotain niin positiivista siitä paikasta ja talosta, jonne olimme muuttamassa ja joka silloin vaikutti tolkuttomalta urakalta.

Joskus haaveilin tosi valkoisesta kodista, mutta nyt huomaan tykkääväni, että on vähän väriä. Ei kirkkaita eikä kirjavia, mutta sellaisia lämpimiä maanläheisiä - ruskeaa, vihreää ja harmaata. Olohuone meillä onkin huomattavasti harmaampi. Tuo vanha senkki tuo paljon väriä ruokailutilaan, tai siis tähän ruokailutilan toiseen päätyyn. Niin ja niitä kirkkaita ja kirjaviahan lojuu normaalisti pitkin lattioita ihan riittävästi, joten tämä määrä väriä riittäköön perussisustuksessa. Se lasten luoma sisustus on sitten asia erikseen ja se norminäkymä... :)

Tänään on tarkoitus suunnata sinne Piha- ja Puutarhamessuille! Ihanaa mennä ihastelemaan kevään väriloistoa, inspiroitumaan ja kuvailemaan. Paloja tarjolla varmasti teillekin, stay tuned! :) 

Niin ja muistathan, että voit seurata blogia myös FB-sivujen kautta! Ihmeellistä, teitä on täällä bloggerissa jo melkein 100! Vaikka nykyään aika moni taitaa seurailla vain fb:n tai instagramin kautta... Oli miten oli, ihania olette kaikki! Täytyykin keksiä jotain mukavaa sen kunniaksi.

Mukavaa päivää!

Katri

Twistataanko?

Ja ei, nyt en tarkoita sitä rock'n'roll -twistausta. Vaikka tottapuhuen, jos tilaisuus tulisi päästä tanssimaan sydämensä kyllyydestä, niin kyllä lähtisi vaikka mitkä jivet ja twistit... Mutta nyt on kyse vähän lapsekkaammasta meiningistä, nimittäin muistatteko twist-hyppelyt? Meillä ainakin twistnaru oli joka tytön vakiovaruste - sitä hypättiin joka välkällä ja ennen koulua ja koulun jälkeen. 

Löysinpä tuollaisen twist-narun kaupasta hyppynarun kaveriksi, ja pitihän ne heti viritellä tositoimiin. Lähinnä vain hypelimme ja E keksi omia askelkuvioita, mutta muistuipa jostain takaraivosta se peruskuviokin: 

"Päälle, keskelle, päälle, pois. Haara, keskelle, haara, pois. Haara, haara, keskelle, pois!"

Saimme viritettyä twist-narun toisen pään päärynäpuun tukikeppeihin, nimittäin kahdet nilkathan se vaatisi. Nilkkoja pystyin minäkin vielä hyppimään, mutta päivittelin ihan ääneen, miten voi olla, että silloin melkein 20 vuotta sitten (mitä? ihan oikeasti 20 vuotta sitten?!) hypittiin kevyesti reisiä, eli naru oli melkein lantion korkeudella. Huhhuh, miten sitä ikinä kykenisi vastaavaan tänä päivänä. Täytyy varmaan ruveta treenaamaan. Se voisi olla minulle sopiva tavoite, kun nuo maratoonit ym. eivät taida olla minua varten.

Tänäänhän oli aivan upea päivä, sitä lie turha toistaa enää. E oli niin tohkeissaan, kun teki isin kanssa linnunpönttöjä. Korjasivat pari vanhaa ja tekivät yhden uuden, johon laittoivat kuulemma oikein tikkasuojan. Pikkuinen osallistui tavallaan - söi hiekkaa ja kiipeili, testaili valmiiden pönttöjen kestävyyttä.

Oi, loisto päivä, kyllä nyt on ladattu akkuja ja otettu takaisin se mahataudin viemä kevätpuhti!

Hei muistatteko, mitä niitä muita twistijuttuja olikaan? Muistelen, että oli joku sellainen kun hypättiin naru ristiin tai solmuun jotenkin... Herättääkö twistinaru teissä muissa nostalgisia viboja? :)