... ehkä herkullinenkin, mutta tämä myös terveellinen! Enpä olisi vuosi sitten pitänyt mahdollisena, että voisi leipoa kakun ilman vehnää, sokeria ja maitotuotteita. Enkä varsinkaan olisi uskonut, että se voi olla hyvää... Olen ajatellut tämän raakahypetyksen olevan taas jotain marginaaliporukan touhuja, liian erikoista minulle. Raakaruoka kuulostaa niin omituiselta (myönnän - vähän liian hipiltä), että olen vain varovaisesti tutustunut aiheeseen lueskelemalla juttuja lehdistä ja blogeista. En ole kuitenkaan paremmin perehtynyt asiaan, koska en ole sellainen ääri-ilmiöihin (kuten karppaamiseen tai raakaruokaan) tarttuja. Ajattelin, että lapsiperheessä on niin vaikea toteuttaa raakaruokavaliota, etten jaksa perehtyä asiaan paremmin. Sitä paitsi haluan itsekin pääsääntöisesti syödä ruokani kypsänä ja lämpimänä, joten vielä ei ole ollut riittävästi kiinnostusta sukeltaa siihen maailmaan syvemmin. Miksei sitä kuitenkin voisi poimia hyviä pointteja tästäkin ruokavaliosta? Samoin, kuin karppausbuumin seurauksena vähentää leivän syöntiä? Kohtuus kaikessa lienee aika hyvä ohjenuora. Tekee ja syö sitä, mistä tulee hyvä olo.
Uskaltauduin nyt vasta itse kokeilemaan raakakakun tekoa, koska olen luullut, että oikeasti raakakakut ovat pahoja, mutta raakaintoilijat tekevät niitä, koska ne ovat terveellisiä. Viikonloppuna turkulaisen Greenlips Eco lifestyle shopin tapahtumapäivässä maistoin kahta erilaista raakakakkua, ja olin myyty. En olisi ikinä voinut kuvitella, että ne ovat oikeasti hyviä! Maultaan ja koostumukseltaan hyvin lähellä juustokakkua, mutta nyt ei tullut vatsa kipeäksi, eikä olo väsyneeksi ja vetämättömäksi.
Greenlipsin tytöt vinkkasivat hyvistä ja helposta raakakakkuresepteistä Syötävän hyvä -blogissa, joten sieltä minäkin ohjeen (klik) nappasin. Ohje on siitä kiva, että aineksissa ei ole mitään kovin ihmeellistä. Perusraaka-aineilla pääsee alkuun. Minulla sattui olemaan joitakin superfoodeja hankittuna (ennen tein usein raakasuklaata, mutta raskausaikana siitä tuli tosi huono olo, enkä ole sen jälkeen muistanut tehdä), joten heitin joukkoon vähän lucumaa, macaa ja psylliumia. Ajatella, että pohjassa on vain taateleita, manteleita ja ripaus suolaa, ja täytteen pääraaka-aineet ovat liotetut cashewpähkinät, kookosöljy, hunaja ja mustikat! Minusta on oikeasti omituista, että kakun pystyy leipomaan gluteenittomana, maidottomana ja sokerittomana...
Ja hei, jos kokeilet tätä kotona, niin tässä vinkki vitonen - poista taateleista siemenet ennen blenderiin heittämistä. ;) Laitoin taatelit ja mantelit blenderiin ja ihmettelin, kun niin kovasti kolisee, vaikka mantelit vähitellen pilkkoontuvat. Terä jäi välillä jumiin, ja poistin tukosta terän alta, mutta laitoin vain lisää kaasua masiinaan ja toivoin, ettei kone hajoaisi... Jossain vaiheessa mietin, että kai manteleiden olisi jo pitänyt murskaantua ja tajusin, että taateleissa onkin varmaan kivi sisällä! Huih, sitten pitikin ruveta etsimään pohjamöhnästä taatelinkivenpaloja.. Noh, onneksi olivat tosiaan niin kovaa tavaraa, että ne olivat pääosin ehjinä kappaleina.
Ensimmäinen koekappale sai ihan kiitettävän vastaanoton, joten tästä hieman koostumusta jalostamalla saatan ruveta jatkossa vallan tarjoilemaan tällaista kakkua. Vaikka niin, että kerron maistelijoille vasta syönnin jälkeen, mitä kakku oikeasti on. Vai onko se vähän törkeää?! ;) Jollen olisi Greenlipsillä tiennyt kakkujen olevan nimenomaan raakakakkuja, en olisi sitä kyllä mistään keksinyt. Minusta oli kiva, että kookosöljy ei maistunut, koska en oikein välitä sen mausta enkä hajusta. Kookosöljy on kuitenkin aika tärkeää (vai välttämätöntä?), jotta kakku pysyy koossa. Kookosöljyhän alkaa sulaa lämpimässä, joten kakkua ei voi montaa tuntia pitää lämpimässä esillä. Tai no, eihän tavallisiakaan kakkuja voi.. No, joka tapauksessa tässä on opettelemista vielä! Mm. siinä, että saa pohjasta vähän rouheamman ja kerroksista selvemmät. Kakku kannattaa myös leikata paloihin vähän kohmeisena, jotta ne saa siistimmin lautaselle.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, vie kielen ja mielen mennessään! :) Ja kroppa kiittää!
Maistuvaa viikkoa kanssasiskot! <3
Uskaltauduin nyt vasta itse kokeilemaan raakakakun tekoa, koska olen luullut, että oikeasti raakakakut ovat pahoja, mutta raakaintoilijat tekevät niitä, koska ne ovat terveellisiä. Viikonloppuna turkulaisen Greenlips Eco lifestyle shopin tapahtumapäivässä maistoin kahta erilaista raakakakkua, ja olin myyty. En olisi ikinä voinut kuvitella, että ne ovat oikeasti hyviä! Maultaan ja koostumukseltaan hyvin lähellä juustokakkua, mutta nyt ei tullut vatsa kipeäksi, eikä olo väsyneeksi ja vetämättömäksi.
Greenlipsin tytöt vinkkasivat hyvistä ja helposta raakakakkuresepteistä Syötävän hyvä -blogissa, joten sieltä minäkin ohjeen (klik) nappasin. Ohje on siitä kiva, että aineksissa ei ole mitään kovin ihmeellistä. Perusraaka-aineilla pääsee alkuun. Minulla sattui olemaan joitakin superfoodeja hankittuna (ennen tein usein raakasuklaata, mutta raskausaikana siitä tuli tosi huono olo, enkä ole sen jälkeen muistanut tehdä), joten heitin joukkoon vähän lucumaa, macaa ja psylliumia. Ajatella, että pohjassa on vain taateleita, manteleita ja ripaus suolaa, ja täytteen pääraaka-aineet ovat liotetut cashewpähkinät, kookosöljy, hunaja ja mustikat! Minusta on oikeasti omituista, että kakun pystyy leipomaan gluteenittomana, maidottomana ja sokerittomana...
Ja hei, jos kokeilet tätä kotona, niin tässä vinkki vitonen - poista taateleista siemenet ennen blenderiin heittämistä. ;) Laitoin taatelit ja mantelit blenderiin ja ihmettelin, kun niin kovasti kolisee, vaikka mantelit vähitellen pilkkoontuvat. Terä jäi välillä jumiin, ja poistin tukosta terän alta, mutta laitoin vain lisää kaasua masiinaan ja toivoin, ettei kone hajoaisi... Jossain vaiheessa mietin, että kai manteleiden olisi jo pitänyt murskaantua ja tajusin, että taateleissa onkin varmaan kivi sisällä! Huih, sitten pitikin ruveta etsimään pohjamöhnästä taatelinkivenpaloja.. Noh, onneksi olivat tosiaan niin kovaa tavaraa, että ne olivat pääosin ehjinä kappaleina.
Ensimmäinen koekappale sai ihan kiitettävän vastaanoton, joten tästä hieman koostumusta jalostamalla saatan ruveta jatkossa vallan tarjoilemaan tällaista kakkua. Vaikka niin, että kerron maistelijoille vasta syönnin jälkeen, mitä kakku oikeasti on. Vai onko se vähän törkeää?! ;) Jollen olisi Greenlipsillä tiennyt kakkujen olevan nimenomaan raakakakkuja, en olisi sitä kyllä mistään keksinyt. Minusta oli kiva, että kookosöljy ei maistunut, koska en oikein välitä sen mausta enkä hajusta. Kookosöljy on kuitenkin aika tärkeää (vai välttämätöntä?), jotta kakku pysyy koossa. Kookosöljyhän alkaa sulaa lämpimässä, joten kakkua ei voi montaa tuntia pitää lämpimässä esillä. Tai no, eihän tavallisiakaan kakkuja voi.. No, joka tapauksessa tässä on opettelemista vielä! Mm. siinä, että saa pohjasta vähän rouheamman ja kerroksista selvemmät. Kakku kannattaa myös leikata paloihin vähän kohmeisena, jotta ne saa siistimmin lautaselle.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, vie kielen ja mielen mennessään! :) Ja kroppa kiittää!
Maistuvaa viikkoa kanssasiskot! <3
