maanantai 10. lokakuuta 2016

Buustia kerrakseen

Nyt en tiedä mitä minulle on tapahtunut, mutta alkaa taas olla virtaa! Tämä omituinen vireystila on aiheuttanut monenlaisia lieveilmiöitä ja ihmetystäkin kanssaihmisissä... Liekö osuutta eräänlaisilla vitamiinivalmisteilla, tai sitten vain lumevaikutusta, mutta aivan sama minulle. Pääasia, että virtaa löytyy. Älkää kysykö mitä vedän, sillä en kehtaa vielä kertoa. Nimittäin olen jo kuullut hihittelyjä asian suhteen aina kun on tullut puheeksi että mistä se energia nyt kumpuaa...

perheblogi, sunnuntaiaamiainen


Joka tapauksessa, en ole vähään aikaan laittanut edes kunnolla viikonloppuaamiaista. Puurot ja leivät, ja sohvalle teekupin kanssa, siihen olen kyennyt ennen kuin olen saanut koneen käyntiin. Nyt heräsin virkeänä (ja herään muuten arkiaamuisinkin virkeämpänä) ja tuli heti sellainen fiilis että voisi leipoa jotain. Selasin Maku-lehtiä ja sain ajatuksen omenapannareista, joita sitten teinkin siskoni legendaarisella ohjeella sillä aikaa, kun lapset katsoivat aamuohjelmia. Mies vielä nukkui, ja pöytää kattaessani muistin, että ehkä voisin antaa nyt tuon pikkulahjan, jonka hankin jo kuukausi sitten mutta olen vain unohtanut antaa. Laitoin lautaselle ja se herättikin hämmennystä ihan sopivasti... Lahja oli kyllä paperipussissa keittiön pöydälläkin pari viikkoa, mutta ei mitään mennyt tonkimaan..
sunnuntaibrunssi kotona, sunnuntai aamiainen pannukakut, amerikkalaiset pannukakut, vaahterasiirappi
Laatikon sisällöstä lisää myöhemmin.. Boxi itsessäänkin oli niin nätti että aion kyllä ottaa sen omaan käyttöön! Pannukakut upposivat kuin kuumille kiville, ja katsellessani lautasille valuvaa vaahterasiirappia varasin itselleni viimeisen letun, jotta saan siitä kuvan. :) E kysyi jo, että koska niitä pannukakkuja saisi seuraavan kerran..
Jostain pinnan alta olen löytänyt myös kokkausinnon taas! Ostin syksyn alussa Maku-lehden, jonka kansi huusi kasvisruokaekstraa ja innostuksissani ostin myös seuraavan lehden. Olen selannut reseptit monta kertaa vesi kielellä ja tehnyt viikkoruokalistaa, ja nyt päätin, että edes yksi uusi resepti viikossa otetaan kokeiluun. Tartuin jopa lehtimyyjän tyrkkyyn kun hän Makua kauppasi pikkujoulunumero edellä ja lupasi vielä Unelmien Joulu-lehden kylkiäsiksi. Kyllä siinä muijaa vietiin...







Päivän ruoka ei kyllä liittynyt ruokalehti-inspiraatioihini, vaan oli sitä tuttua ja turvallista viikonloppuruokaa, kalaa ja lisukkeita. Turska on helppoa laittaa ja edullista kuhaan ja siikaan verrattuna. Perunamuusi on tietty aina yhtä herkkua.. Minä aina haaveilen, että kattilan pohjasta kauhaisemalla löytyisi vielä oikein kunnon voisulakohta.. Nyt kysymys voisi kuulua, miksi en vaan laita sellaista voisilmää, minähän sen muusin melkein aina teen! :) :)
Sunnuntai antoi ihan parastaan, oli aikaa touhuta pihalla ja olla vaan. Tyhjensin muuten kellarinkin puuskissani! Peräkärryllinen turhaa tavaraa, osa jo edellisten omistajien ajoilta. Nyt sinne mahtuu sisään kunnolla, ja vähemmät tavarat on järjestetty hyllyille. Tuota en todellakaan olisi uskonut tapahtuvan. Seuraavaksi on vuorossa autotalli, jotta sinne jatkossa mahtuisi edes toinen auto...
Illan tullen kävin vielä joogassa, ja voi miten vahvaksi ja energiseksi tunsinkin itseni! Se on ihan huima tunne, kun tajuaa kehittyneensä sekä fyysisesti vahvemmaksi, että pääsevänsä myös mentaalisesti syvempiin tiloihin. Olen käynyt nyt jonkin aikaa Turun keskustassa Pure Movella, ja joka kerran jälkeen tekee mieli huudahtaa niille opettajille kiitokset ihan loistavasta tunnista! Aika usein olen kyllä sanonutkin, kiitos ei pahene vaikka sitä jakaa... Salissa on melkein aina lisälämmittimet päällä ja asteita reippaasti yli 30, joten hiki virtaa sen verran, että täytyy kotona aina pyyhkiä kunnolla. Nyt ostin myös ihan joogapyyhkeen, vaikka sisäinen Marie Kondoni mutisikin, tarvitsenko todella joogalle omaa pyyhettä. Mutta kyllä, se on juuri joogamaton kokoinen, ja pyyhkeen pohjassa on nystyrät, jotta se pysyy paikallaan maton päällä. Hikiset kädet eivät pidä matolla ilman pyyhettä, ja on ikävää jos joutuu keskittymään otteen pysymiseen eikä harjoitukseen..
No huh, tekstiäkin tuli niin että hengästyttää! 
Energiaa teillekin uuteen viikkoon! Ai niin, älkää nyt hämääntykö julkaisuajankohdasta ja pelätkö että olen ihan maanisena jo aamuyöllä kirjoittelemassa, postaus on ajastettu aamuun, kun meni sen verran myöhään kirjoittelu. :)
FB | IG
Katri
SHARE:

tiistai 16. helmikuuta 2016

Arkivapaailoja

Pari lomapäivää menivät juuri niin nopeasti, kuin miltä kuulostaakin. Siksi en oikein osaa kutsua näitä vapaapäiviä lomaksi.. Arkivapaa kuulostaa paljon paremmalta, ja on omalla tavallaan harvinaista herkkua. Silloin, kun tein vuorotyötä, niin yhtäjaksoinen viikonloppuvapaa oli toki erittäin odotettu... 




Mutta ei sitä voi kieltää, kyllä pitkä viikonloppu hyvää tekee! Tänään saatiin vielä kaiken kruunajaisiksi nauttia aivan upeasta kevättalven aurinkoisesta päivästä. Olin luvannut lapsille reissun Hoploppiin, joten voitte kuvitella, mikä huuto nousi ilmoittaessani aamulla, että sinne voidaan mennä illemmalla, mutta näin kauniilla ilmalla valoisaan aikaan tehdään jotain muuta. Ihan järjetön huuto! Voi sitä pettymyksen määrää! Mutta kyllä se siitä sitten laantui kun päästiin mäkeen ja puistoon.. Ehdittiin ulkoilla paljon, ja isomman kanssa viettää rauhallista päivää pikun päiväunien aikana. Ja sitten illaksi rymyämään sinne kirkukarsinaan! :D Tiedättekö, mikä siellä on parasta? Että siellä menevät monet aikuiset ihan täysillä mukana! Ensi kerralla täytyy muistaa laittaa jotkut muut kuin farkut jalkaan...





Vapaapäivän kohokohta on luonnollisesti lounasaika, kun voi syödä juuri sitä, mistä tykkää.. Kaapista löytyi sekalaisia aineksia, joten kokosin niistä sellaisen semi-lämpimän juuresjuustosalaatin. Huomenna paluu arkeen - hyvää loppuviikkoa teillekin!

FB | IG

Katri
SHARE:

maanantai 21. joulukuuta 2015

Pikkuilo kattaukseen ja poimintoja viime joululta

Heippa! Päivät juoksevat, mutta mistäköhän minuun saisi vauhtia? Tai no, vauhtia on ehkä ollut, mutta ei oikeisiin asioihin. Joulukuusta ei saatu tänäänkään sisälle, sen sijaan vähän pipareita tehtiin taas. Bongasin 2xIlo -blogista tosi hyvän vinkin pikkuviemisiksi - käykääpä kurkkaamassa, jos vielä on jotain mietinnässä! Kaikkea jonninjoutavaa, mutta ah niin tarpeellisen turhaa sitä tuleekin touhuttua näinä lyhyinä iltoina ennen joulua, kuten istuttua iltapalalle syömään simpukoita.. Mies tietää, miten vaimon saa relaamaan - hoitaa vaan ruokaa pöytään niin istuuhan se!

joulukattaus luonto, iittala essence, jouluinen kattaus moderni, luonnonläheinen

havut kattauksessa, kataja kattaus, katajanoksa



Pöydän kattausta mietin jo loppusyksystä, kun juttu Kotiblogit -lehteen oli tekeillä, ja silloin bongasin Salonki & Sisustus Akkunasta kivat pienet tikut. Niihin voi laittaa hauskasti paikkakortin - vaikka eipä niitä pienen porukan kesken tarvita muutakuin silmäniloksi. Sen vuoksi kehittelin ajatusta vielä hieman pidemmälle ja ajattelin, että niihinhän voisi kirjoittaa jokaiselle jonkin pienen ilahduttavan viestin! Hymy huulille siis! :)

joulukattaus, luonnon läheinen katajanoksa kattauksessa

joulukattaus idea, paikkakortit perhe joulupöytä

Jouluruoka on osittain vieläkin avoinna.. Meillä on ilo saada molempien perheet meille viettämään joulua, joten joulupöytä katetaan isommalle porukalle. Hmmm, onko meillä astioita tarpeeksi? Noo, eripariastiat ovat ihan jees.. Harvoin sitä muuten tarvitsee niin paljoa samanlaisia lautasia. 




Tosi mukavaa, että kukin on luvannut tuoda jotain, joten meidän ei itse tarvitse tehdä kaikkea. Mies kävi tänään hankkimassa lihat, ja on luvannut hoitaa sen puolen. Kuulemma savulammasta ja graavattua karitsaa kahdella tavalla - hmm, mielenkiintoista.. Minä mietiskelen sitten tapani mukaan sitä salaattipuolta ja muita kylmiä ruokia, ja katselinkin, että viime vuoden joulusalaatissa oli paahdettua punajuurta, homejuustoa, parmesaania, pinjansiemeniä ja balsamicoa - se voisi olla tänäkin vuonna aika varteenotettava vaihtoehto!






Viime joulu oli ensimmäinen tässä kodissa... Takana oli rankka pari kuukautta rempan parissa, ja olimme kaikki niin helpottuneita kovan urakan päättymisestä! Siitä, että koko ajan ei painannut seuraava homma päälle. Sitten menikin aika kauan, ennenkuin remppakärpänen puraisi uudelleen.. Viime jouluna oli myös lunta, mutta ei minua kyllä haittaa tämäkään. Joulumieli tulee muutenkin, ja ehkä juuri siitä, että olen päästänyt irti kaiken suuremmasta valmistelusta. Joo, olen varma, että se joulupaniikki iskee taas kuitenkin viimeistään aatonaattona, kun tajuan unohtaneeni tai lykänneeni jonkin muka olennaisen asian hoitamisen.. Ne ovat niitä sarjassamme "kuka huomaisi, jos jättäisinkin silittämättä pöytäliinan"? Onneksi se on ihan chic jättää ryppyiseksi.

Rauhaisaa joulunaikaa toverit! 

FB | IG

Katri
SHARE:

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Kesän parhaat

Tänä kesänä on grillattu harvinaisen vähän. Tai no, ehkä kuitenkin melkein kerran viikossa, joten onhan sekin kai jo melko usein. Grillausideat ovat aina vähän vähissä, mutta nyt bongasin Emilialta uuden idean - grillatut nektariinit fetajuustolla. Näistä tuli tämän kesän hitti, ja uskon himotuksen siirtyvän myös ensi vuodelle, nimittäin sen verran vähän näistä ehditään tänä kesänä nauttimaan. 

erilaista grillattavaa nektariini grillattuna


mitä uutta grillattavaa

viikonloppuna kotona ruoaksi

juhlavampi salaatti grilliruoan kanssa, parmankinkku-feta-vadelma salaatti


pensasvadelmat salaatti, feta-parmankinkkusalaatti

Nektaarinit grillattiin ensin leikkauspuoli vastuksille päin, jotta niihin tuli kivat raidat. Sen jälkeen laitettiin nokare fetajuustoa ja annettiin vielä hautua sen verran, että juusto sulaa. Lopuksi sitten laitoin päälle vähän timjamia ja balsamicosiirappia. Mies ilahtui salaatin nähdessään, kun siinä oli ilmakuivattua kinkkua. Sen lisäksi laitoin salaattiin fetaa, vadelmia ja kurpitsansiemeniä, sekä oliiviöljyä ja sitä samaa balsamicosiirappia.


Heinäkuu alkaa siis olla taputeltu. Harvinaislaatuinenhan tämä oli, ainakin säiden puolesta. Mutta onneksi olen ottanut paljon kuvia aurinkoisina kesäpäivinä, niin kuvissa kesä ja kesämieli on jokatapauksessa.







Näköjään tänä kesänä on tarvinnut jonain päivänä laittaa myös aurinkorasvaa. :) Toivotaan lämmintä elokuuta meille!

Mukavaa viikonloppua!

FB | IG

Katri
SHARE:

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Yksin kotona 2

Pöllämystynyt. Se kuvaisi oloani kun mies soitti, että jäävätkin yöksi kotipaikkakunnalle. Hänellä on joku projekti kesken ja lapset viihtyvät mammalla, joten mikä kiire heillä olisi takaisin kotiin. Niin, ei kai mikään, totesin huuli pyöreänä ja aloin haahuta kaupassa vielä päämärättömämmin. Mitä mun nyt kuuluu tehdä? 

Kukaan ei kiljunut riemusta tullessani kotiin, eikä kuulu sitä tasaista puhinaa ja tepsutusta pienten touhutessa. Yhtäkkiä kellonajallakaan ei ollut merkitystä. Toisaalta aika hurjaa. Niin älytön ero tavalliseen iltaan, etten voi olla ajattelematta aikaa kun lapset muuttavat pois kotoa. Miten siihen voi tottua? Se on varmasti ihan hirveän iso elämän kehitystehtävä itsellekin - saattaa lapset maailmalle ja oppia elämään yksin tai kaksin puolison kanssa. No, pakko luottaa, että elämä valmistelee siihenkin muutokseen hiljalleen. 






Ostin salaattia ja karkkia. Aikuisen eväät. En piilottanut pussia kaappiin enkä joudu jatkuvasti norkoilemaan kaapin oven takana (jotain positiivistakin siis tämän orastavan ikävän keskellä). Vaihdoin yöhousut jalkaan ja lysähdin sohvalle annokseni kanssa. Huolehdin kaloritasapainosta ja nautin hiljaisuudesta.

Leppoisaa iltaa teillekin! P.s. tsekkaapa edellisen postauksen arvonta ja kirppisuutiset.

FB | IG

Katri
SHARE:

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Lauantain kuvapläjäys

Valoisat päivät ja vapaapäivä - voi että kun tekisi mieli kuvata kaikkea! Kuvia on tallentunut tänäänkin useita kymmeniä. Ihania ilmeitä, kivoja hetkiä, tärkeitä muistoja. 


Nöpö rymsteeraa. Tältähän meillä useimmiten näyttää, parhaimmillaan. Ja tämä on vielä kesyä...





vege hampurilainen hamppari munakoiso halloumi

Aamupäivällä saimme ystävät kylään, oli kyllä niin mukava vaihtaa taas kuulumisia! Terkkuja vaan L & J! :) Illalla herkuttelimme hamppareilla, kuten olin E:lle alkuviikosta luvannut.  Jauhelihapihvien jälkeen ei enää ollut aikaa kasvispihvien tekoon, joten päädyin paistamaan oman hampparini täytteiksi vain munakoisoa, halloumia ja ananasta > perfecto! Mehukasta ja sopivan suolaista.

Hyvää musiikkia soimaan ja ilo on irti! Ihanaa kun tytötkin ovat alkaneet irrotella ja tanssia sydämensä kyllyydestä, varsinkin isompi. Pienemmän tanssahtelu on vielä aika koomisen näköistä - polvet hytkyvät ja maha ja peppu liikkuvat samassa tahdissa. :)

Tästä aparaatista ei tosin ääntä kuulu, se on vain koristukseksi. Aloin joskus tihrustaa noita tekstejä - aika hauskoja. Ollako "yhteisaalloilla" vai Nizzan lähetysten äärellä?



Ilta huipentui leffailtaan - se kuuluisa Frozen näkyi nyt meilläkin. Se oli mitä ilmeisemmin aika vaikuttava. Pienempi oli ehkä juuri tuon sekunnin paikallaan kun otin kuvan - muuten oli kiinnostavampaa tekemistä, kuten järjestää legoja pitkin lastenhuonetta. 

Toivotaan huomiselle hyvää keliä - naapurit tulisivat nimittäin siirtämään jonkun etukuormaajan avulla leikkimökin rajanaapurimme pihasta meille - huippua! Täällä on vanha kunnon kylähenki voimissaan... 

Katri
SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig