lauantai 31. lokakuuta 2015

Vau mitä sain!

Muistan kun näitä on haettu.. Tukholmasta asti! Voi miten paljon sitä aikoinaan naureskeltiin, kun vanhemmat keräsivät matkalaukkuja kirpputoreilta, parhaat kuulemma löytyivät ruotsista. Muistan, kun ruotsin reissun missio oli poiketa jollekin suurkirppikselle  penkomaan, josko löytyisi hienoja matkalaukkuja.. Kyllä siinä varhaisteinien uskoa koeteltiin.. Mutta hei, nyt ymmärrän - ihan hyvin voisin itsekin lähteä vanhojen aarteiden metsästysreissulle pikku lomareissun varjolla. Tai pikku lomareissulle hyviä löytöjä metsästääkseni, ihan kummin verukkein tahansa... No juu, kyllä silloin käytiin katselemassa myös muita ruotsinihmeitä, kuten henkkamaukkoja ja muita varhaisteinejäkin viihdyttävää. Ja kuten nyt voin todeta - eipä ollut turha reissu sekään!

vanhat matkalaukut sisustuksessa

syyskoti sisustus, syksy sisustus kotona, luonnonläheinen sisustus, sisustusblogi

vanhoja matkalaukkuja sisustuksessa



Kysyin, voisinko saada lainaan matkalaukkua lapsikuvaukseen. Voitte ehkä uskoa reaktioni, kun äiti tänään kiikutti matkalaukut meille ja ilmoitti jättävänsä ne tänne! Ihan omaksi! Sopivat kuulemma meille niin hyvin, ja siinä oli kyllä ihan oikeassa. Ei ole vaikea miettiä noille sijoituspaikkaa - ne tulevat sopimaan ihan minne tahansa. 

vanha kulunut matkalaukku kirpputorilta




Aika ihanat, vai mitä? Olisipa hienoa tietää noiden tarina oikein perinpohjin... Huomenna ne jatkavat tarinaansa taas uusissa merkeissä, kun otan ne mukaani erään pikkuherran kuvauksiin.

Hyvää viikonlopunjatkoa - minä alan valmistautumaan tansseihin! Hihhiih, tuo ajatus huvittaa minua aina vaan... :) 

FB | IG

Katri
SHARE:

torstai 29. lokakuuta 2015

Callunahullun syyskoti





Kylläpä niitä on eksynyt sisäänkin! Callunoita nimittäin. Nuo pieniruukkuiset ovat aika somia jos minne. Aloe on pysynyt hengissä, ehkä olen onnistunut kastelemaan sitä riittävän vähän. Ehkä kolme kertaa puolen vuoden aikana. Se, jos mikä on helppo kaveri viherpeukalolle.






Kynttilöitä palaa, vaikka mies muistuttelee niiden haitallisuudesta... Onko se nyt oikeasti niin vaarallista? Tuntuu hullulta, että pitäisi luopua kynttilöiden polttelusta. Eivät ne paristoilla toimivat nyt ihan samaa asiaa aja, paitsi joissain lastenhuoneiden lyhdyissä, tai sellaisissa, jotka eivät tarkemmin osu silmään.

Hiphei sitä on taas kohta viikonloppu! Pyhäinpäivän viikonloppuun on kaikenlaista mukavaa tiedossa.. Huomenna päästään ystävien mökille yöksi, ja lauantaina pitäisi mennä oikein kylätansseihin paikalliselle maamiesseurantalolle! :) Hihii, mitäköhän sinne kuuluu laittaa päälle? Me ollaan varmaan taas aika koominen näky, kun minä vien ja mies vikisee. 



syyskodin sisustus, calluna sisällä sisustuksessa



Iloista syysviikonloppua siis teillekin! 

Ja hei, tervetuloa teille uusille lukijoille, joita on eri kanaviin ilmaantunut! Muistattehan, että blogia voi seurata kätevästi myös Facebookin, Instagramin ja Bloglovinin kautta. :)

Katri
SHARE:

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Aamujen ajolähdöt

Aamulla herätyskellojen soitua E tuli viereemme makoilemaan ja siinä hetki köllöteltiin. Sovittiin, että tehdään aamulla yhteistyötä ja lähdetään kerrankin hyvillä mielin ja ilman hirveää hässäkkää. No, tunnin päästä oltiin taas siinä samassa tilanteessa - minä hoen housuja jalkaan, kysyn hetken päästä onko housut jo jalassa, seuraavaksi muistutan legoja lajittelemaan mennyttä neitiä tulemaan eteiseen ja laittamaan housuja jalkaan. Hän ilmoittaa haluavansa sittenkin puuron kotona, vaikka puoli tuntia sitten kysyessäni halusi syödä vasta eskarissa. Kun kerron, ettei enää ehditä syödä kotona, niin draama on valmis, teatraalinen ulvonta raikaa varmasti naapuripihoihin. Tässä onkin taas hyvät lähtökohdat saada lapset ulkovaatteisiin ja päästä ovesta ulos. Sitten huomaan, että hiuksia ei ole vieläkään harjattu, hoputan ottamaan yöllistä lettiä auki ja alan harjaamaan hiuksia hirveän kiljumisen saattelemana, kun kuulemma nippaa ja nipistää. Annan harjata hetken itse, ja taas hävitään muutama minuutti.


Olen juuri pöyhinyt kaikki eteisen laatikot ja löytänyt molemmille kintaat, ihme kyllä tänään löytyi oikein parit. Pienempi on juuri puettu valmiiksi ja aikansa kuluksi hän alkaa riisua kintaita ja kenkiä. Saan harjattua isomman hiukset ja ilmoitan, etten enää muistuta pukemisesta, ison eskarilaisen pitää saada itsensä valmiiksi. Saan vastaan karvaan eskarilaisen purkauksen siitä kuinka olen maailman typerin äiti, eikä hän ole koskaan tavannut ketään yhtä tyhmää äitiä. Kerron lähteväni viemään pienempää ja tavaroita autoon, joka tietysti lisää vettä draamaqueenin myllyyn - ei lasta saa jättää yksin kotiin! No niinpä niin. Tuohon mielentilaan kiihdytettynä mistään ei tulekaan enää mitään. Minulta alkaa kärsivällisyys loppua, isompi ulvoo kokemaansa vääryyttä ja pienempi alkaa ihmetellä sitä huudon määrää. Alan rauhoitella pienempää ja säntäilen etsimässä omia avaimiani ja varmistelen, että kahvinkeitin ja valot on sammutettu. Sitten muistan, että eskarissa on eväspäivä, ja pitääkin tehdä vielä eväät. Huoh. 




Auton päästyämme mietin jälleen kerran, mitä näille aamuille pitäisi tehdä! En jaksa enää tuota jokapäiväistä härdelliä! Ensimmäisenä päätän, että lastenohjelmia ei enää katsota, ne tuntuvat tekevän E:n tosi kärttyiseksi. Mutta miten muistan sen huomen aamuna? Seuraavana päivänä ollaan taas samassa tilanteessa. 

Tänään pidimme sohvapalaverin tilanteesta. Puhuimme siitä, että on harmillista, kun kaikille tulee paha mieli, jos aamut ovat niin pahantuulisia. Vitkastelun pitää loppua ja täytyy yrittää keskittyä siihen, mitä tekee, eikä säntäillä koko ajan puuhasta toiseen. Muuten joudun koko ajan muistuttelemaan mitä pitikään seuraavaksi tehdä ja se aiheuttaa hampaiden kiristystä itselle ja lopulta myös vitkastelijan hermostumista hoputtamiseen. Sohvapalaveri tuntui olevan aika hyvä tilaisuus yhteisen asian puimiseen ja lapsellekin harjoitus omien tuntojen ilmaisuun ja ratkaisuvaihtoehtojen miettimiseen. Niin tärkeää ja mukavaa, kuin yhteinen ruokailu onkin, niin en haluaisi tuoda näin negatiivisia asioita ruokapöytään, koska ruokailussakin on omat haasteensa.



Miten te selviätte aamulähdöistä? Vai eikö muille tule kiire? Myönnän, että voisin herätä aiemmin. Sovimme myös, että alamme järjestelmällisemmin laittaa illalla valmiiksi vaatteet ja ulkovaatteet, sekä tarkistetaan, mitä hoitoon tarvitaan mukaan huomiseksi. Ja ne aamuohjelmat - erityisesti FOXin ohjelmat ovat ihan hullua menoa - kiljumista, törkeää toisten kohtelua ja tappelua. Ne jäävät hyllylle nyt joksikin ajaksi, ja E itse ehdotti, että voisi aamulla mieluummin rakentaa Legoja. Sopii, tämä pitää nyt muistaa. Huomenta Suomen jälkeen aamutöllö kiinni.

Huh, on tämä vanhemmuus vaan yksi vaikeimmista tehtävistä. Huomisaamuun asennoidun positiivisemmin.

FB | IG

Katri
SHARE:

maanantai 26. lokakuuta 2015

Joulu tuli postilaatikosta

Postilaatikko pursusi, siellä kun oli pari uunituoretta Parhaat Kotiblogit -lehden joulunumeroa odottamassa lukijaansa. Ehdin jo Facebookissa nähdä Katjan päivityksen ja päättelin, että nyt se joululehti on ilmestynyt!  

kotiblogit joulunumero, joululehti, sisustusblogi joululehdessä
olohuone sisustus, joululehti, kotiblogit joulu ilmestynyt

Hiljalleen alkavat joulun aatokset hiipiä mieleen, ja illalla tekee mieli käpertyä sohvan nurkkaan joululehtien pariin. Pikaselaamisella bongasin numerosta pari ihastuttavaa blogituttavuutta - Villa Puomin Hannan koti ihanan luonnollisessa asussaan, ja yksi ehdottomista suosikeistani, Kukkala. Kukkalan Sannalla on ihanan raikkaita ja tyylikkäitä, mutta silti rentoja vinkkejä kukkien käyttöön ja vihersisustamiseen. Yleensä ihan sellaisia helposti ja edullisesti toteutettavia ideoita, joita ei vain itselle tule mieleen. Oi, mitä inspiraationlähteitä nämä blogikollegat!

kotiblogit joulu blogi sisustusblogi joululehdessä tohkeissaan blogi

sisustusblogi joululehdessä


Tohkeissaan näytti olevan mukana useamman aukeaman juttuna, ja pieninä ekstrapaloina siellä täällä. Lehti on minusta tosi houkutteleva asettelultaan, silmä nappailee kuvia ja vinkkejä sieltä täältä. Ihania koteja syksyn ja talven asuissa, ideoita ja inspiraatiota enemmän kuin ehtii kerralla ahmia... Lisää näyttää löytyvän vielä Kotiblogien nettisivuiltakin!

Aika uppoutua lehden pariin. <3 

Hyvää lokakuun viimeistä viikkoa!

FB | IG

Katri


SHARE:

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Vakkariherkkujen ohjeita

Mari kyseli blogin Facebookissa vähän ohjeiden perään, kun postasin pikaisesti brunssiviemisistä. Meillä on tapana järjestää naapurin ystäväperheen kanssa noin kerran kuukaudessa kunnon syömingit, jolloin tehdään yhdessä ruokaa. Vähän aikaa sitten perheen äiti kysyi, lähtisimmekö heidän kanssaan brunssille, mutta hoksasimme onneksi, että ehkä olisi järkevämpää ja kaikille mukavampaa järjestää brunssi kotosalla. Ruokailu sujuisi luultavasti helpommin, desibelejä ei tarvitsisi koko ajan yrittää hillitä, ja sitten kun tajuaa ahmineensa liikaa, voisi avata housujen napit ihan reteesti. Naapurit asuvat meiltä sellaisen sopivan matkan päässä ja vähän korkeammalla, joten ajattelin, että sieltä voisi sitten ihan hyvin vaikka kieriä kotiin. Ei ollut vaikea päättää, miten tämän kuun syömingit siis järjestettäisiin - sunnuntaibrunssi kaikilla herkuilla.

herkullinen salaatti, juhlavampi salaatti pekaanipähkinä, feta, granaattiomena salaatissa, salaatti brunssillekasviskuskus, lämmin salaatti

Työnjako oli sellainen, että naapurit lupasivat hoitaa lämpimäiset ja leipätarvikkeet, sekä lihapuolen ja jälkiruoaksi omenakaurapaistosta. Minä lupasin tehdä vihreän salaatin ja lämpimän salaatin, ja mies savusti kalan, tutuilla ja turvallisilla siis mentiin. Ajattelin, että ehkä voisin suurpiirteiset ohjeet tänne vinkata, jos jollekulle niistä kirpoaisi uusia ideoita!

Vihersalaatti brunssille

kahta erilaista salaattia
fetajuustoa
granaattiomenaa
pekaanipähkinöitä

kastike salaatille

oliiviöljyä, hunajaa, suolaa, pippuria, sitruunamehua


Lämmin salaatti
2 dl kuskusia
2 porkkanaa
paprika
parsakaalin nuppuja
punasipulia

pannulle kasvisten kanssa sormisuolaa, pippuria, yrttejä maun mukaan

halloumijuustoa oliiviöljyssä paistettuna

kastike kuskusille

oliiviöljyä, suolaa, pippuria, hunajaa, sitruunamehua

Keitä kuskus pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori porkkanat, pese paprika ja pilko nämä suikaleiksi. Leikkaa parsakaali pieniksi nupuiksi ja pilko sipuli lohkoiksi. Paista kasviksia öljyssä pannulla kovuusjärjestyksessä, eli porkkanat ensin, sitten muut, jotta esimerkiksi paprikat eivät paistu löysiksi. Jätä purutuntumaa kasviksiin. Sipuli kannattaa huuhtoa ennen paistoa, jotta ylimääräinen kitkeryys häviää.

itse savustettu lohi

Savulohi

Mies laittoi lohen graavaantumaan edellisenä päivänä, jotta siihen tulee sopiva suola. Hänellä on sellainen pieni savustuslaatikko, jossa tulee spriipolttimot mukana, mutta tasaisemman lämmön vuoksi hän savustaa grillipaikallamme/nuotiolla. Sitten tarvitaan leppälastuja ja sokeripaloja vuoan pohjalle - leppälastut antavat makua ja sokeripalat väriä. Lämmön tasaisuutta pitää kuulemma kokoajan vahtia (lue: hyvää aikaa istua ulkona hiljaisuudessa). Savustuminen kestää puolesta tunnista kolmeen varttiin.

hedelmäsalaatti

suolainen piirakka eri täytteillä, suolaisen piirakan pohja



Laitanpa vielä samaan syssyyn Instan puolella kysytystä suolaisesta piirakasta perusreseptini.

Suolainen piirakka

Pohja: 
100 g voita/margariinia
2,5-3 dl vehnäjauhoja
2 rkl vettä

Täytteeksi
mkp eli mitä kaapista löytyy (ks. alempaa ideoita)

2 munaa
2 dl kermaa
suolaa, pippuria, yrttejä 
juustoraastetta

Pehmitä voita ihan hetki mikrossa, jotta sitä on helpompi nyppiä. Nypi jauhot ja voi, ja lisää lopuksi loraus kylmää vettä ja nypi vielä taikina tasaiseksi. Painele pohja vuokaan. Irtopohjavuoassa tehtynä piirakasta tulee kivan näköinenkin kaiken kukkuraksi. 

Paista pohjaa ensin uunissa 225 asteessa n. 13 minuuttia. Vispaa munat rikki ja lorauta kerma joukkoon ja mausta. Laita täytteet esipaistetun pohjan päälle, ja kaada kermaseos päälle. Laitan usein osan juustoraasteesta kermaseoksen joukkoon, ja loput lisään paistamisen loppuvaiheessa.

Täytteenä on ollut esim
- jauheliha, pesto, paholaisenhillo, feta
- kikherneet, pesto, aurinkokuivattu tomaatti
- lohi, feta, kesäkurpitsa
- tomaatti, pesto, mozzarella
- porkkanaa (nopeasti pannulla paistettuna), artisokan sydämiä, punasipulia, vuohenjuustoa
- punajuurisiivuja (nopeasti pannulla paistettuna), purjoa, aurajuustoa
....... Tosiaan, mitä kaapista milloinkin löytyy, mutta juustonystävä on tyytyväinen kaikkeen, kunhan mukaan löytyy mitä tahansa juustoa.

Söin aamupäivän brunssilla niin paljon, että hädin tuskin jaksoin iltapalaa vähän syödä.. Joten aika hyvää oli, kuinkas muuten kun porukalla saa syödä! :)

Hyvää viikkoa!

FB | IG

Katri
SHARE:

tiistai 20. lokakuuta 2015

Laajempia kulmia

Heippa! Yin joogasta kotiuduttu, vetreä ja kepeä olo. Tuntuu, kuin koko varsi olisi saanut lisää pituutta, ja tilaa erityisesti kylkiluiden väliin. Odottelen saunan lämpiäimistä, ja ajattelin tulla pikaisesti blogimoikkaamaan. Tänään yksi työkaveri tuli ruokatauolla hämmästelemään, että oli nyt vasta hoksannut, että sitä Tohkeissaan-blogia kirjoitan minä! Vitsit, miten minua ilahdutti kuulla, että tykkää ihan hirveästi! Usein ajattelen täällä käyvän vain ne, jotka kommentoivat jotain, ja sitten ne kaverit ja sukulaiset, joiden tiedän blogia lukevan. Hän sanoi, että on kiva katsella illan päätteeksi, miten kiva elämä muilla on. Sitä jouduinkin taas vähän oikaisemaan. Eihän se nyt ihan niin mene, mutta totta puhuen en aio jatkossakaan kuvailla eteiskaaosta, pyykkivuoria ja keittiönpöydällä lojuvia keskeneräisiä asioita. Ja vaikka aika avoimesti kaikkea juttelenkin, niin ei tämä siltikään ole mikään syvimpien mietteideni kaatopaikka ja suruissa vellomisten kehto.

Mieluummin rajaan vähän, ja jätän ne pahat sotkut (niin konkreettiset kuin henkisetkin) vain omaksi tuskaksi. Tällä kertaa kuitenkin revittelen oikein laajoilla kulmilla, sillä lainasin vähän aikaa sitten Anniinalta toista objektiivia, jonka lyhyempi polttoväli mahdollisti laajemmat kulmat.

tilasta tilaan sisustuskuva, olohuone ja lastenhuone sisustus, laajakulma sisustuskuva

tilasta tilaan sisustuskuva, olohuone ja lastenhuone sisustus, vita carmina, laajakulma sisustuskuva



Ylläolevat kuvat ovat siis olohuoneesta, ja sen takana olevasta lasten alakerran leikkihuoneesta. Tuollaiset tilasta tilaan -kuvat ovat minusta aika kivoja, tulee vähän perspektiiviä ja syvyyttä kuviin. Ja alla puolestaan keittiö kokonaisuudessaan, sekä ruokailutila. Kuvasarjan lopussa on pari kuvaa käsittelemättömistä kuvista (alkuperäisten yläpuolella käsitellyt) havainnollistamaan sitä, mitä Lightroom saa aikaan.

kvik mano keittiö, vetimetön valkoinen keittiö, mattavalkoinen


lightroom kuvankäsittely, vastavaloon kuvaaminen, valojen nostaminen
Hiphei, mitäs sanotte mustista kuvista?! :) Kamerahan pyrkii aina tasapainottamaan valot ja varjot niin, että mikään kohta ei ylivalotu, mutta ei alivalotukaan. Ja minä kun tykkään, että ikkunoista avautuva vehreys tai muu maisema näkyy, niin haluan, etteivät ikkunoiden paikat pala puhki. Muussa tapauksessa toki kuvaan saisi riittävästi valoa yksinkertaisesti pidentämällä valotusaikaa (mihin saatat tarvita jalustaa). Muita vaihtoehtoja on toki suurentaa aukkoa (jolloin syväterävyysalue lyhenee, mikä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista laajemmassa sisustuskuvassa), tai nostamaa ISOherkkyyttä (jolloin kuvaan tulee todennäköisesti kohinaa). Valotusta lisäämällä koko kuvaan tulee lisää valoa, mutta ikkunanpaikat tulevat ihan kokovalkoiseksi. RAW-formaattina kuvatessa kuvan valoja, varjoja ja värejä pystyy säätämään paljon paremmin kuin JPG:nä, tosin ne kuvat on sitten aina pakko käsitellä, koska värit saattavat olla esimerkiksi vähän hailakoita. Meillä ei siis ollut noin pimeää, kuin kuvista voisi luulla, vaan olin säätänyt kameran asetukset noin, jotta saan ikkunoiden paikat säilymään sävykkäinä mahdollisimman hyvin.  Lopuksi vielä muutama kuva aulasta, kun sekin tuli kuvattua laajakulmalla. 





Kuvausidolini Karla vinkkasi, että hänellä on tulossa tänään blogiin juttua kuvankäsittelystä myös, odotan innolla! Hänen edellisessä postauksessaan on myös upea kuva keittiön ikkunasta avautuvasta maisemasta - täydellinen sisustuskuva, jossa maiseman vehreys pääsee oikeuksiinsa ja koristamaan kotia!

Mutta hei, nyt kipaisen saunaan, ja palaan ihaniin, ajatuksellisiin kommentteihinne edelliseen postaukseen liittyen sen jälkeen!

FB | IG

Katri
SHARE:

lauantai 17. lokakuuta 2015

Aikavarkaita ja tähtihetkiä

Iltaa ihanaiset! Mitä teille kuuluu? Minä vietän laatuaikaa itseni kanssa, eli nökötän läppäri sylissä sohvalla ja kuuntelen takkatulta. Viime aikoina läppäri on vaihtunut yhä useammin pelkkään vilttiin, vielä kun saisin aikaiseksi aloittaa uudelleen joululahjaksi saamani kirjan... Nykyään tulee luettua aivan liian vähän. 



Mietin myös omaa ajankäyttöä, somea ja latautumista, tavallisia päiviä ja joutilaisuutta. Joutilaita hetkiä ei pienten lasten kanssa liikaa tule, sen sijaan alituinen tekeminen ja meneminen vähintään huoneesta toiseen - syömään, vessaan ja leikkimään, pukemaan, riisumaan ja kylpyyn. Jos hetken on rauha ympärillä, niin heti eksyy puhelin käteen. Hetkenkin odotus, täytyy saada jotain tekemistä. Ja taas alkaa levoton käsi hakea näpytettävää. Pitäisiköhän taas ottaa somepaasto? Koko päivä ilman ainuttakaan tietoteknistä härveliä, ei edes televisiota. Se teki hyvää, ja toi näkyviin ne pienetkin kohdat, joissa on tottunut turvautumaan näihin aikavarkaisiin, alkaen säätiedotuksen ja kellon tarkistamisesta FB:n pläräämiseen (toisten ihmisten kuulumisten tarkistukseen). Hah, kuulostaa hassulta. Miksi tarkistan toisten ihmisten kuulumisia? No joo, FB:n uutisvirtani kertoo, että seuraan FB:n kautta monia mielenkiintoisia yrityksiä, uutisia, lehtiä ja blogeja niin työhön kuin vapaa-aikaan liittyen, enkä niinkään niitä tutun tuttujen tekemisiä. Siitä huolimatta olen huomannut, että yritän tietoisesti lykätä puhelinta syrjään, ja tehdä niitä asioita, joilta puhelin yrittää varastaa aikaa. Kysyn mieluummin ympärillä olijoiltani, että mitä sinulle kuuluu noin niin kuin oikeasti, eikä päivityksen muodossa? Tai lapsilta mitä tehtäis



Olen pyöritellyt näitä ajatuksia viime aikoina jonkin verran, mutta nyt erityisesti Snapchatin myötä aloin miettiä näiden aikavarkaiden merkitystä vuorokauden tunneissani. Snapchat vaikuttaa tosi hauskalta ja varmasti koukuttavalta, joten ehkä siksikin taidan jättää sen vähemmälle heti alkutekijöissä. Koska kirjoitan blogiakin vain lasten mentyä nukkumaan, niin tuntuisi kummalta höpöttää puhelimelle heidän läsnäollessa. Rakastan ottaa kivoja kuvia, ja inspiroitua Instagramista, joten ne olkoot omat aikavarkaani jatkossakin. Haluaisin taltioida hetkiä enemmänkin blogiin, mutta usein huomaan että miniblogini instassa ja facebookissa nappaavat nämä hetken ilot kätevämmin. Tietääkö joku muuten toimivaa sovellusta bloggerille mobiiliin? Minulla on yksi, mutta kuvien lataaminen puhelimesta sovellukseen ei onnistu. Saan kuvat kamerasta kännykkään napinpainalluksella, joten on tyhmää, että postauksen kirjoittamista varten pitäisi avata kone.



Oletteko muuten miettineet, miksi ajanviettoa sosiaalisen median parissa pidetään jotenkin huonompana, kuin television katsomista, tai lehtien tai kirjojen lukemista? Jos ajattelen esimerkiksi Instagramin selailua, niin käytän sitä aika samoihin tarkoituksiin, kuin aikakauslehden nopeaa selaamista - katson vain kuvat ja uppoudun niihin tunnelmiin. Miksi ihmisen ajatellaan olevan enemmän pois/vähemmän läsnä silloin, kun hän selaa Instagramin/Facebookin/Twitterin uutisvirtaa, kuin hänen lukiessaan lehteä? Miksi television katselu on pienempi paha, kuin aika blogien tai somen parissa? Tai en minä tiedä onko, mutta sellaisen käsityksen välillä saa yleisestä mielipiteestä näitä somekeskusteluja lukiessa.

Päivän retkikuvat toimivat hyvin kuvituksena teemaan. Lapsethan retkeilisivät koko ajan, joten onneksi metsää on ympärillä yllin kyllin. E halusi oikein patikoimaan (mistä lie tuollaisen sanan keksinyt), joten lähdimme Piikkiön linnavuorelle, jossa on laavukin kivalla paikalla. Täkäläisille siis vinkki oikein kivasta retkipaikasta! Muita vähän kauempana Turusta ovat mm. Kurjenrahkan kansallispuisto ja Teijon kansallispuisto.

Näihin syvällisyyksiin päätään aivonystyröjeni liikuttelun tältä illalta.. Hyvää viikonlopunjatkoa! :)

FB | IG

Katri
SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig