perjantai 26. kesäkuuta 2015

Vahingossa hyvä

anno juuttirahi


Lapset rymsteerasivat - työnsivät toisiaan rahilla ympäri alakertaa. Jossain vaiheessa se jäi tuohon nojatuolin eteen ja katsoin, että siihenhän se sopii aika passelisti. Tuo juuttirahi tuntuu vähän olevan sellainen seilaava huonekalu, mutta ehkä parempikin niin. Mukavaa, kun käytännölliset tavarat vaihtavat paikkaa tarpeen mukaa ja sopivat moneen tilaan. Monesti sitä sokeutuu sisustusjutuille, eikä tule mieleenkään kokeilla vaihtaa järjestystä tai siirtää tavaraa paikasta toiseen. Tästä istumapaikasta tulikin siis vahingossa oikein hyvä!




J oli aika topakkana imurin kanssa. Kävi tökkimässä sitä ja huuteli minua luoksensa. Käynnistin aparaatin ja sen jälkeen en saanutkaan puoleen tuntiin imuria itselleni - niin kauhea kipakka huuto lähti heti. Aikamoinen tättähäärä tämä pienempi tylleröistämme.

Loppuun vielä muutama kuva keskiaikamarkkinoilta, joilla kävimme pikaisesti tyttöjen kanssa ennen seikkailupuistoa. Olemme monena vuonna käyneet hakemassa herkkuomput, ja sellainen piti tänäkin vuonna saada. Olimme tuntia liian aikaisin liikenteessä, mutta onneksi saatiin omppu  torikauppiaalta kuitenkin! Hieman oli tahmeat kädet kaikilla sen jälkeen... Paahdetut ja sokerikuorrutetut mantelit olivat myös aivan mielettömän hyviä. Melkein kuin olisi jotain terveellistä syönyt, eikö vaan? Omenaa ja manteleita! Ei niissä paljoa sokeria ollut. ;)

keskiaikamarkkinat sokeroitu omena



Iloista viikonloppua teille!

Katri
SHARE:

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Kuparinsävyä korviksissakin

Minä olen niin ihastunut kupariin! Se on jotenkin yhtä aikaa sekä lämmin, että kylmä.

snö korvakorut kupari



Käytän nykyään aika harvoin korvakoruja, koska J nyppii niitä aika mielellään sylissä ollessaan. Lisäksi luulin monta kuukautta hukanneeni ainoat arkikorvikseni, kunnes viime viikonloppuna ne löytyivät anoppilasta. Aikaa ostoksille ei meinaa löytyä koskaan, joten käytin tilaisuuden hyödyksi pari viikkoa sitten työporukan piknik-risteilyllä ja shoppailin kahdetkin kauniit korvikset Snö:n valikoimasta. Kerrankin oli aikaa katsella ja hypistellä ilman, että tarvitsee huudella isompaa kaupan uumenista ja vahtia, ettei pienempi kampea itseään ylös kärryistä tai ulotu tahmatassuillaan minnekään. 

vanhat kupariastiat


Nämä sopivat kivasti moneen tilanteeseen, tai ainakin nyt ihan perus arkikäyttöön. Mietin, että kupari on aika haasteellinen sävy muiden korujen kanssa (usein hopeisia tai kultaisia), mutta toisaalta käytän usein tätä teettämääni nahkaista rannekorua, jonka pariksi korvisten sävy sopii kivasti. Ja erityisesti kesää kohden kuparinsävy tuo mukavasti lisää hehkua päivettyneelle iholle. Niin siis sitä päivetystähän saadaan vielä hetki odottaa...

Mitäs viikonloppusuunnitelmia teillä on? Meille on tulossa naapurin ystävät kylään ja olisi tarkoitus kokkailla jotain italialaista yhdessä. Ajattelin, että veivataan pastaa tai tehdään risottoa, ja alkuun/lisäksi vaikka vähän jotain tapaksia (*edit siis antipasteja tarkoitin). Olisiko teillä ehdotuksia italialaiseen menuun? Itsellä lyö pää vähän tyhjää.

Hyvää loppuviikkoa kaunokaiset! ;)

Katri
SHARE:

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Syvällä käytiin (Ryövärinluolassa)

Hui! Niin kummalliseen paikkaan tänään tungimme itsemme, että jalat olivat hapoilla kiipeilyn lisäksi varmasti myös adrenaliiniryöpyn vuoksi. Tai ainakin minulla, lapset eivät tuntuneet olevan moksiskaan. 

Olimme suunnitelleet lähtevämme tänään eväsretkelle metsään ja mies oli vähän kartoittanut vaihtoehtoja. Lähistöllä olisi kuulemma oikeiden merirosvojen muinoin käyttämä luolasto - Ryövärinluola, joten päätimme lähteä katsastamaan sen. Sinne oli aika matka kävellä, mutta toisaalta todella kaunista seutua ihasteltavaksi.

"Äitiiii! Voitko kuvitella, täällä on ukkoetana!"
Saavuimme rotkon luo, ja totesin oho, aika vaikuttava. Ajattelin, että lähdetäänpä sitten takaisin päin, etsimään jotakin eväspaikkaa. Mutta mies meinasi, että tottakai me mennään katsomaan sinne kunnolla. Jankkasin aikani vastaan, mutta koska kaikki muut olivat innoissaan menossa, en oikein voinut jäädä rannalle ruikuttamaan. Yksin en olisi ikinä mennyt lasten kanssa, mutta luotin miehen arviointikykyyn ja huolehtimiseen.  

kaarinan ryövärinluolat





ryövärinluola retki

E ylitti itsensä. Oli upeaa nähdä, miten hänestä kuoriutui kunnon seikkailija. Aluksi ei olisi uskaltanut mennä rotkoon, mutta isin rohkaistua, ensin polvet tutisten ja kaulaan tarraten lähti mukaan. Monenlaista siellä tuli mietittyä ja nähtyä, ainakin sammakoita ja hämähäkkejä. Päästyämme ylös luolasta, oli luonnollisesti evästauon paikka. Itse jäin vielä vähän kuvaamaan, ja sillä aikaa muu retkikunta olikin pystyttänyt hyvän eväspaikan. Kuvausolosuhteet olivat erittäin haasteelliset tällä retkellä, mutta opin taas muutaman jutun.





Seikkailija halusi vielä lähteä tauon jälkeen uudelleen tutkimaan luolia, joten eihän siinä ollut  isillä vaihtoehtoa. Silloin kun on rohkeusvaihde päällä, niin täytyy antaa bensaa liekkeihin. He tutkivat paikkoja vielä aikansa ja löysivät kuulemma nuotiopaikankin syvältä luolan uumenista. Varovainen luolassa täytyy ehdottomasti olla. Luin jostain retkeilyblogista, että luolassa on hyvin pahoja paikkoja pidemmällä, mutta me emme siellä asti käyneet.




Paluumatkalla oli monta väsynyttä kulkijaa. Pienin nukahti ison sylin keinutukseen, ja isompi, tuleva eskarilainen sai repullisen itseluottamusta. Kulki rinta rottingilla miettien, mitäköhän ne merirosvot ovat luolassa puuhanneet. Aarre jäi vaivaamaan. Josko se ensi kerralla löytyisi. 
SHARE:

torstai 18. kesäkuuta 2015

Kesä edes kuvissa

Hiphei mitkä juhannuskelit! Jos positiivisesti ajatellaan, niin luultavasti ei sentään lunta tule. Vai luvattiinko niitä rakeita jonnekin päin Suomea? Aikamoista... No, minulle sopii ihan hyvin viettää juhannusta vaikka kotonakin, jos ei tule kunnon kelejä. Ajattelin, että loman alkajaisiksi olisi ollut ihana mennä laavulle yöksi lauantaista sunnuntaihin, mutta ei meillä kyllä ihan niin paljoa ole retkeilymieltä, että tällaisella kelillä lähtisimme yöretkelle metsään. Joka tapauksessa telttaretki on yksi kesäsuunnitelmistani. Mukaan lohta loimutettavaksi, ja perunoita folioon, siinä se. Ja tietysti pari litraa lettutaikinaa.



Mitä muuta toivon kesältä? Lomaa vietän vain seuraavan viikon, mutta mies ja lapset lomailevat ja töissäkin on vähän normaalista poikkeavia hommia, joten kyllä minä otan nyt ilon irti ja psyykkaan itseni asennoitumaan kesään ihan omana erilaisena aikanaan. Haluaisin ainakin

käydä Naantalin rannassa kävelyllä ja syömässä,
sekä lasten kanssa huvipuistossa
sulloa talvivaatteet sängyn alle makkarin nurkasta,
ja ehtiä aamutorille ennen pikun päiväuniaikaa
mennä katsomaan auringonlaskua veden ääreen,
ja ottaa päiväunet ulkona

Veikkaisin, että näistä kaksi viimeisintä on vaikeinta toteuttaa. Viime vuonna kesätoiveissani oli melkein samat asiat, ja silloinkin sekä Naantalin reissu, että auringonlaskun näkeminen jäivät ihan elokuun loppuun, vaikka olin äitiyslomalla. Usein niitä pieniä asioita onkin yllättävän vaikea toteuttaa, aika ja mahdollisuudet kun ovat varsinkin pienten lasten kanssa kortilla.



Huomasin, että blogiin ollaan tultu viime päivinä mm. täydellisen focaccian ohjeen perässä - siitä sain itsekin hyvän vinkin! Tässä linkki sinullekin, jos vielä mietit, mitä helppoa ja hyvää voisi juhannukseksi tehdä, kun aikaa ja viitseliäisyyttä on vähän, mutta tekisi mieli jotain pyöräyttää.

Hyvää juhannusviikonloppua kaikille! Olkaa varovaisia, mutta pitäkää kivaa!

Kuvituksena instaan päätyneitä otoksia viime päiviltä.

FB | IG

Katri
SHARE:

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Aula uusiksi

Heipähei! Onpa vierähtänyt monta päivää ihan muissa touhuissa. Juttuja on ollut mielessä vaikka kuinka, ja kuvia odottaa Lightroom pullollaan, mutta aikaa on ollut vähemmän kuin intoa. Jo viime viikolla rymsteerasimme ruokailutilan oleskelupuolen, ja siirsimme sieltä valkoisen pöydän yläkerran aulaan. Aiemmassa kodissamme se oli makuuhuoneessamme "kampauspöytänä", mutta nyt ajattelin käyttää sitä jonkinlaisena työpöytänä. Totuushan on se, että varsinainen työpisteeni on sohvalla läppäri polvien päällä kaikkien ergonomian oppien mukaan... Selkä vain vähän kyyryssä ja kädet mukavasti tuettuna, juujuu. 

skandinaavinen sisustus työpiste työhuone minimalistinen kodikas työpiste



Vanhoilla jutuilla siis sisusteltiin, mutta tuntuu, että aulasta tuli heti kodikkaammaan ja valmiimman oloinen. Myös maton siirsin alakerrasta tänne ylös, koska kesällä ei välttämättä ole tarvetta matolle. Toisaalta ajattelin myös vähän säästää vaaleaa villamattoa kesäjaloilta, jotka luultavasti harppovat ruokailutilan poikki terassille jatkuvasti, kunhan se vähitellen valmistuu. Tuo pieni valaisin on se löytöni Habitat'sta - maksoi vain 17 €! Se oli ilahduttava löytö, söpö kuin mikä.

pieni pöytävalaisin tommy habitat ikea malm kampauspöytä työpöytänä, työpiste piensisustus


aula lasikaide tamminen käsijohde aulan sisustus yläkerta. Korkea tila sisustus, lasi liski raisio

peikonlehti, valkoöljytty puulattia sisustuskuva peilin kautta


Sellaista muutosta... Jokos teillä on juhannussuunnitelmat selvillä? Me olemme menossa ystävien mökille viettämään oikein kunnon lapsiperhejuhannusta - menossa mukana mm. kolme alle puolitoistavuotiasta... Menu suunnitellaan siis sen mukaan!

Aurinkoista kesäviikkoa! Nautitaan nyt näistä päivistä, kun kuulemma juhannukseksi luvataan taas jotain ihan muuta...

FB | IG

Katri
SHARE:

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Viikonlopun parhaat

Tai sanottaisiinko, että parhaat niistä hetkistä, jotka tuli kuvattua? Rymsteerattiin vähän ruokailutilassa, ja tuotiin ilmavampi kesäfiilis kylään. Valkoinen pöytä lähti villamaton mukana yläkertaan. E tarvitsisi yläkertaan jonkun pöydän isojen tyttöjen jutuille ja tuo valkoinen pöytä voisi väliaikaisesti toimittaa "koulupöydän" virkaa.

viinilaatikko sisustuksessa
ruokailutilan sisustus kesäilme, olohuoneen kesäinen sisustus

Mietiskelin, mitä laittaisin tuonne puulaatikkoon näin kesällä, mutta hetken päästä löysin J:n sieltä nököttämästä.. Asia siis ratkaistu! Sisustukseen sopiva lapsi, hyvähyvä!





Selvästi äidin tyttö - värikoodaus ja lajittelu selkeästi johonkin järjestykseen. Ei niitä nyt ihan miten vaan voi lätkiä... Visuaalisesti vaativa äitikin istui mielellään pelaamaan värikoodatun pelilaudan äärelle.


Olipa taas niin kiva napsia otoksia ihan pikkuasioista! Yksi suosikeistani on tuo otos lauantaiaamulta, jossa tyttö tekee Lego Friendsia keskittyneesti keittiön pöydän ääressä. Hyräili samalla jotain lastenohjelman tunnaria ja aurinko siivilöityi ensin sälekaihdinten, ja sitten hänen hiustensa väleistä.

Tehtiin perinteisempi raparperipiirakka, kuin se toissaviikkoinen marenkiunelma. Täytyy sanoa, että kyllä tällainen raparperipiiras on se aito ja oikea. Kunnon kerros murua päälle, ja vielä tilkka jotain vaniljaista, se olisi ollut piste iin päälle! Ohje Ruokalan sivuille reseptiin, tässä








Viikonloppuna harjoiteltiin myös oman rahan käyttöä. E oli onnistunut räpläämään säästöpossun auki, ja ihan aiheellisesti pyysi, että josko voisi jotain nyt hankkia omilla rahoilla. Siitä on aina puhuttu, mutta koskaan ei ole ollut kärsivällisyyttä alkaa lajitella niitä kolikoita ja raahata puolta kiloa hiluja laukussa. E otti siis ohjat omiin käsiinsä ja ilmoitti olevansa valmis lähtemään kauppaan pakattuaan kolikot sellaiseen ihan pieneen jouluiseen lahjakassiin. No, se palveli ensimmäistä oman rahan keikkaa ihan hyvin kunnes löysimme oikein taskuun mahtuvan pikkukukkaron. E oli ilmeisesti kuullut rahapuusta, kun löysin kasvistakin kolikon illemmalla...


vanhan tavaran liike parainen, kirpputori


Omilla rahoillaan E osti kaupasta Lego Friendsin (yllätys yllätys) ja sen parissa tosiaan vierähti lauantaiaamu. Sunnuntaina  lähdimme käymään Paraisten pihakirppisrallissa, josta löysin ylläolevan kuvan aarteet. Tuohilaukun ajattelin viritellä ehkä lehtitelineeksi, ja kuparisille pikkuastioille keksin vaikka mitä. Ne olisivat aika somia esimerkiksi kylppärissä vanulapuille. Peltinen sanko ja ilmeisesti maitotonkkaan kuulunut erikoisen mallinen pönttö pääsivät toimittamaan kesäkukkaruukkujen virkaa. Tuossa suppilonmallisessa on sellaisia irtonaisia pienireikäisiä levyjä pohjalla (liittyvät varmaan jotenkin maidon rasvaan erotteluun?), joten niiden ansiosta vesikin valuu kätevästi ulos ruukuista. E löysi kirppikseltä myös astioita leikkimökkiin ja tinkasi aika hyvin, kun kerroin, että neljän euron pyyntihinta on enemmäin kuin karkkipussi maksaa. Että onko se sinun mielestä liian kallis hinta? Oli se, ja sai tingattua puoleen. ;)

Pihakirppiksellä Vanhalla Malmilla oli aivan ihana tunnelma... Monella pihalla oli koko perhe myymässä kodin tavaroita ja jotain pientä purtavaa. Toisilla oli rakennettu kunnon kioski, jossa lapset möivät itse leivottuja herkkuja, osa paistoi vohveleita, toiset hodareita, ja joku tarjoili jopa bataattikookoskeittoa! Aurinkoinen sää, letkeä musiikki ja hyväntuuliset ihmiset - parasta.

Illemmalla kävimme vielä naapurissa grillaamassa, tai no, saimme istua oikeastaan ihan valmiiseen pöytään. Kyllä loistavat naapurit ovat myös jonkinsortin taivaan lahja. Ihana kävellä kesäillassa kotiin ja tietää, että näitä mukavia iltoja tulee vielä monia! Seuraavaksi tosin on kyllä meidän vuoro! ;)

Mukavaa, toivottavasti myös kesäistä uutta viikkoa teille!

Katri

SHARE:

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Kesä tuoksuu sisälläkin

Syreenit ovat puhjenneet kukkaan - vitsi miten ihana tuoksu leijuu ilmassa! Meidän ja naapurin välissä on syreeniä metritolkulla, joten siitä liikeni napsia muutama oksa maljakkoonkin. Nyt sitä huumaavaa, pehmeää tuoksua leijailee sisälläkin. 

syreenit kukkivat ulkona, lila syreeni
olohuoneen ruokailutilan sisustus ikean rottinkituolit kodikas sisustus
sisustustyyny affari, persoonallinen luonnollinen tyynynpäällinen


Tänään piti saada vanhoja opiskelukavereita kylään ympäri Suomea, mutta treffit täytyi perua aivan viime tipassa. Töistä tullessani huomasin esikoisen poskessa aivan kummallisen jäljen, jota lähdimme heti näyttämään lääkäriin. Lääkäri oli yhtä ihmeissään kuin mekin, eikä selvyyttä rokon, ihottuman tai ötökän pureman poisulkemiseksi saatu. Kurkussakin jotain omituista punaista, joka ei välttämättä kylläkään liity posken jälkeen, mutta saattaa olla merkki enteroviruksesta.. Toivottavasti ei ole sitä, on nimittäin karmivia kokemuksia kyseisestä rokosta, puistattaa jo valmiiksi. 

No, kaikki selviää aikanaan, niin tämäkin. Mukavaa viikonloppua teille!

Katri
SHARE:

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Ekologisempaa pyykinpesua, ilman pähkinöitä

"Vaikka laki edelleen sallii karsinogeenien, mutageenien ja lisääntymiselle vaarallisten myrkkyjen kaltaisten epäpuhtauksien esiintymisen kotitaloustuotteissa, ei niitä ole meidän tuotteissamme."

Ote on Attituden pyykinpesuaineen etiketistä, jota aloin tutkia sen jälkeen kun silmiini pisti tiskiaineputelin etiketti: "Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia." Vanish purkin kyljessä on noin 20 varoitusta kemikaalien vuoksi, osittain samoja haitallisia aineita kuin tiskiaineessa. 

luonnollinen pesuaine ei myrkyllinen attitude


Aloin käyttää Attituden pyykinpesuainetta puolisen vuotta sitten oikeastaan sattumalta. Olin muilla asioilla, kosmetiikkaostoksilla, Greenlipsillä ja kerrankin oli aikaa tutkia muutakin valikoimaa, kuin vain hakea niitä vakkarijuttuja (kuten mineraalimeikkipohjaa). Pyykinpesuaine oli lopussa, joten nappasin mukaan putelin, jotta ei tarvitsisi erikseen poiketa kaupassa. Kotona ihastelin hyvää tuoksua, jota olinkin kaivannut. Olimme pitkään käyttäneet jotain Sertoa tai vastaavaa hajusteetonta ja zeoliititonta pesuainetta, ja huuhteluainettakaan emme ole käyttäneet aikoihin. Tuoksua vielä enemmän hämmästelin sitä, miten pehmeäksi pyykki tuli! Nimittäin yleensä pyykki ei ollut kovin pehmeää ilman huuhteluainetta. 



Käytimme jossain vaiheessa pesupähkinöitäkin, mutta niiden pesutulokseen en oikein ollut tyytyväinen. Siksi ilahduin tosi kovasti, kun löysin näin hyvän pesuaineen, joka vielä kaiken hyvän lisäksi on luonnollinen, ekologinen ja biohajoava. Attituden pesuaineissa ei ole käytetty esimerkiksi haitallisia vaahdottimia ja tensidejä. Kemiallisesti valmistetut aineet eivät hajoa luontoon, vaan kertyvät vesistöihin, siellä eliöihin, kaloihin ja lopulta takaisin meihin. Pitkäaikaisia haittavaikutuksia! Miksi haluaisin käyttää sellaista, kun muutakin on tarjolla? No ei tarvitse miettiä enää. Hintaa on varmasti hieman enemmän kuin tavallisilla, kemiallisilla, haitallisilla pyykinpesuaineilla, mutta tämä on myös todella riittoisaa. Voin lorauttaa vähemmän, tai pestä täydempiä koneita, jos hinta alkaa kirpaista. Omatunto ja iho kiittävät joka tapauksessa.

Tätä on helppo suositella, olen vaikuttunut! Ja arvatkaa, vaihdanko seuraavaksi tiskiaineen...

lapsiperhe pyykinpesu pyykkiaine myrkytön hajusteeton ekologinen luonnollinen attitude citrus


Hyvää loppuviikkoa!

Katri

FB | IG

Oletteko muuten laskeneet, kuinka monta viikkoa on juhannukseen? Kaksi! Ei voi uskoa...
SHARE:

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Viikonlopun jälkimainingeissa - kaapista ulos

Kesäkuu, eipä siltä tunnu! Sunnuntainakin oli aika kylmä viima - liekö syy pienimmän nuhatautiin ulkoleikeissä.. Tällä hetkellä tyttöjen lempipuuhaa ulkona on kastella kasvimaata joko letkun kanssa suihkien tai kantamalla saavista kastelukannuilla. Luonnollisesti siinä on vaatteetkin kastunut ja kylmä yllättänyt. Ulkovaatteet ja -kengät on pesty useamman kerran edellisen viikon aikana. Voitte kuvitella, minkä näköinen haalari on märällä kasvimaalla möyrimisen jälkeen... Ajattelen aina, että eihän siellä nyt ole märkää, ei tarvitse laittaa kuravaatteita. Ja joka kerta jälkiviisaana totean, että olisi ehkä sittenkin ollut pienempi vaiva pukea ne kurikset päälle, kuin pyykätä ja kuivata muutama vaatekerta.





Mies tuli kotiin potilaan kanssa ja ihmetteli, miten nopeasti tauti vaihtaa suuntaansa. Edellisenä hetkenä pieni oli ihan veto pois, eikä jaksanut edes kättänsä liikauttaa. Sitten unien jälkeen oli taas normaali touhu päällä, kunnes taas puolen tunnin päästä ihan sylivauva. Toivottavasti paranee pian! Yllättävän vähillä sairasteluilla ollaan kyllä päästy kaiken kaikkiaan. Sisko hellii ja hoivaa - tuo juotavaa ja vetää soittolelua käyntiin kun ei omat voimat riitä.



Tulin sitten myös niin sanotusti kaapista ulos. Kotilaiturin Kati bongasi viikko sitten ottamani kuvan esikoisesta raparpereineen instagramissa ja vinkkasi osallistumaan Turun Sanomien puutarhakuvakisaan. Tägäsin kuvaan sitten vielä #tspuutarha, ja voitto tuli! (Klik lehtijuttuun tästä.)

Otin siis aimo askeleen täältä blogin takaa, ja nyt lehtijutun myötä muutama muukin tuttu ja tuntematon tietää tästä pikku harrastuksestani. Olen pitänyt blogin kanssa aika hiljaiseloa, enkä siitä juurikaan mainitse, ellen sitten tiedä keskustelukumppaninkin olevan kiinnostunut valokuvauksesta, sisustuksesta ja blogeista. Ehkä olen jotenkin pelännyt, mitä ihmiset ajattelevat. Nyt ajattelin, että eipä minulla mitään salattavaakaan ole, kun kerran julkista blogia kirjoitan, ja ennen pitkää se tulee kuitenkin ilmi erilaisissa tilanteissa. Joillain ihmisillä tuntuu olevan kummallisia käsityksiä blogin kirjoittamisesta, mutta käsittääkseni blogien yleistymisen myötä ne harhaluulot ovat sentään jo karisseet, että blogikodissa olisi aina kaunista ja ihanaa. Kuva tallentaa sadasosasekunnin, eikä sitä kameraa totta puhuen mielellään kaiva esiin silloin, kun puurohiutaleet ovat pitkin keittiön lattiaa ja molemmat säestävät toisiaan huutokonsertissa. Kyllä, hyvänmielen pintaraapaisuja on huomattavasti kivempi kuvata, kirjoitella ja muistella - niillä mennään jatkossakin!

Kiva siis, jos eksyit tänne! 

P.s. kommenttilaatikkoa saa käyttää myös terveisiin! ;)

FB | IG

Katri
SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig