maanantai 31. maaliskuuta 2014

Takkirakkautta

Löysinpäs! Kaikki nämä aikuisvuodet olen metsästänyt täydellistä takkia kevääseen ja syksyyn. Olen aika harkitsevainen varsinkin pitkäikäisempien ostosten suhteen ja kun olen saanut päähäni mielikuvan "täydellisestä", en enää muita kelpuuta. Kevyempi takki on kuitenkin ollut pakko hankkia ennenkin, joten hutiostoksia on tullut tehtyä, kun täydellistä ei ole löytynyt tai en ole raaskinut ostaa. Trenssejä on aina keväällä kaupat väärällään, mutta sen oikean löytäminen voi olla yllättävän vaikeaa. On liian paljon killuttimia, liika remmeleitä, vääränlaisia ja väärän värisiä nappeja, liian lyhyttä tai pitkää helmaa, olkapäillä tamppeja ja kaiken maailman härpäkettä.



kevättakki esprit vaalea trenssi


Ja sitten näin tämän. Sopivan simppeli ja juuri oikean värinen. Oikeastaan sovittelin myös sellaista kylmemmän sävyistä harmahtavaa Selectediltä, mutta tämä lämpimämpi sävy sopi paremmin kasvoilleni. Jotain johdatusta oli varmaan myös kanta-asiakaskupongilla (-20 %), joka suorastaan huusi nyt tai ei koskaan!

vaalea beige trenssi

Niinpä olen keikaroinut vallan trenssissä nämä aurinkoiset kevätpäivät. Tai ollaan rehellisiä - ne muutamat hetket, jolloin en ole heijannut kuraisia rattaita, istunut hiekkalaatikon reunalla, hölkännyt kylänraittia tai siivonnut takapihaa syksyn saamattomuuden jäljiltä. Ehkä juuri siksi ne hetket siistit vaatteet päällä ovat omalla tavallaan erityisiä. :) Muistaa hetken, että ai niin onhan mulla muutakin elämää tuolla jossain!

Ihanaa keväistä viikkoa! Toivotaan trenssikelejä! :)

Katri
SHARE:

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Toin "puun" sisään

Tänään on taas ollut niin keväinen päivä, että sisällä kökkiminen päiväuniaikana tuntuu, kuin olisi vankina omassa kodissaan. Tai no, pienempi nukkuu ulkona, minkä vuoksi en viitsi mennä terassillekaan kolistelemaan. Viikonloppuna olisikin mukava laittaa terassi kuntoon! Mutta ei kai sentään vielä grillikauden avajaisia... :) Vihreänvimmaan löysin taltuttajan kukkakaupasta viime viikolla - tadaa:

paju, noitapaju olohuoneessa, puu sisällä, kevätoksa


Ihan kotiojan penkalta en tätä napannut... Meidän kotoisat pajut kun eivät ole näin iloisesti sekaisin. Tämä käkkäräpää on nimeltään noitapaju, ja on matkannut näille leveysasteille Hollannista. Juuret ovat muuten kivasti vaaleanpunaiset! Laitoin ison lieriömaljakon pohjalle sellofaania, jotta oksat pysyvät pystyssä nojaamatta seinään. 



Vähän suuremman luokan viikonloppukukka! Miehen ilme oli näkemisen arvoinen (joskin täysin ennalta arvattavissa), kun roudasin "risuja" ovesta sisään! :)

...Näin se taas blogiteksti jatkuu tuntien päästä, kun jälleen molemmat nukkuvat... Muuten, testailen vähän blogin ja kuvien leveyksiä, joten täällä on nyt ehkä vähän sekalaisen näköistä siihen asti, kunnes saan jonkun tolkun ulkoasuun. Onneksi on netti pullollaan kaiken maailman ohjeita meille koodaustaidottomille. :) Mitäs sanotte - ovatko kuvat liian isoja nyt? Haluaisin sekä pysty- että vaakakuvien olevan yhtä leveitä keskenään ja tekstin kanssa.

Aurinkoista ja ah, niin keväistä viikonloppua!! 

Katri

SHARE:

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Kasvatusvimma nostaa taas päätään

Kevät tietää minulle varmaa hurahtamista kukkiin ja kasvatustouhuihin. Onkohan lumeton talvi kuitenkin hillinnyt vihreän vimmaani, kun en ole vielä käynyt puutarhamyymälöissä rapistelemassa siemenpusseja ja hipelöimässä pikkutaimia. Tänä vuonna aion jättää esikasvatuksen kokonaan väliin, ja siirtyä suoraan pihalle siementen ja taimien kanssa. Joka vuosi esikasvatusten määrä on vähentynyt, koska olen niin kyllästynyt siihen, että ensin on kylvölaatikoita kaikki vähänkään valoisat paikat täynnä, sitten hyvin itäneitä taimia pitäisi koulia omiin purkkeihinsa ja lopulta noin tuhannesta kylvetystä siemenestä tulee viisi hyvää tainta, jotka kuitenkin ovat heikompia, kuin ammattilaisten kasvattamat. Varmasti on näissä peukaloissakin vikaa, mutta suurin syy heikoille taimille on se, että meillä on sisällä liian lämmin ja hämärä, jolloin taimista kasvaa pitkiä honteloita.

Kuva
Kuva
Olisipa ihanaa saada tuollainen ylimmän kuvan yhteneväinen yrttiviljelmä, joka on kaiken herkun lisäksi ilo silmälle! Pieniä ja suuria ruukkuja, paljon erilaisia yrttejä ja salaatteja... Ihanaa, kun tulee taas kesä, ja pihalla on lähes aina valmista salaattia, pinaattia, rucolaa ja yrttejä!! En tykkää ostaa niitä ulkomaisia pusseihin pakattuja vihreitä, ja yrttejä ei pysty (en osaa) sisällä kasvattaa niin hyvin, että aina olisi napata muutama oksa ruokaan.

koti pieni kasvimaa, rivitalon kasvimaa

salaatin kasvatus, lehtipersilja, lehtikaali, pieni kasvimaa

Meillä on pieni (ehkä 8 m2) kasvimaa, ja sen lisäksi kasvilava. Ne eivät alkuunkaan riitä siihen, mitä kaikkea haluaisin kasvattaa, mutta tuleepahan ainakin tarkkaan harkittua, mitä laitetaan kasvamaan. Viime vuonna kasvimaalla oli porkkanaa, palsternakkaa, herneitä, retiisejä, lehtikaalia, salaatteja, kesäkurpitsaa ja mangoldia. Kasvilavassa terassin vieressä kasvoi viinisuolaheinää, lehtipersiljaa, korianteria, basilikaa, tilliä, timjamia, sitruunamelissaa, rosmariinia, pinaattia ja rucolaa. (Näitä muistellessa ihmettelen itsekin, miten kaikki on mahtunut kasvamaan!) Hutejakin on tullut tehtyä... Esimerkiksi viime vuonna laitoin juuri- ja varsiselleriä, jotka molemmat valtasivat viidesosan tilasta, mutta liian kitkerinä jäivät syömättä.

kirsikkatomaatti ruukussa, oman pihan porkkanat, lapsi kasvimaa, porkkanan kasvatus pienellä kasvimaalla

Sormet syyhyävät jo niin kovasti pihahommiin! Olin vähän laiska syksyllä enkä jaksanut siivota pihaa kunnolla, joten nyt olisi hyvä aika siistiä kukkapenkit ja valmistella kasvimaa uuteen kauteen. Niin ja omenapuukin pitäisi leikata... Olen siirtänyt sitä jo kuukauden päivät. Toivottavasti ei ole liian myöhäistä. Muuten, toin vähän vihreää sisään jo... Siitä lisää myöhemmin tällä viikolla! :) 

Onko teissä lukijoissa kasvatustouhuista innostuneita? 

Kivaa keskiviikkoiltaa!
Katri

(Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat lainattuja, muut viime kesältä.)

SHARE:

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Arkea

Blogeissa on kiertänyt viime aikoina arki-haaste, jonka minäkin sain Katjoilta Tässä ja Nyt - Unelmien kera ja Nainen Talossa -blogeista. Kiitos tästä leideille! :) Sovelsin alkuperäisohjeistusta ja räpsin kuvia useammalta päivältä, koska en muistanut ottaa yhtenä päivänä monia kuvia, enkä toisaalta olisi muistanut tehdä tätä viitenä päivänä peräkkäin. Instagramissa on muuten muitakin kuvia.

Joka tapauksessa, tässä hieman arkikuvasatoa. (Btw - myös meillä pyykinpesu ja siivoaminen ovat arkipäivää, mutta koska häärään niiden ympärillä ihan riittämiin, en viitsi niitä enää blogissa katsella. Eivät myöskään ole kovin inspiroivaa kuvattavaa...)



Äitiysloman autuutta - hitaat aamut ja tämä pikku killittelijä vieressä tuhisemassa. Isosisko kömpii myös aamulla viereen silittelemään ennen lastenohjelmia, ja minä toivon J:n torkahtavan vielä hetkeksi, jotta saan juoda ensimmäisen kahvikupposen rauhassa.

Mukaan otettavan tavaran määrä on älytön, minne tahansa lähdetäänkin. Longchamp toimittaa hoitokassin virkaa mainiosti, kuitenkaan näyttämättä vaippa/puklurätti/kosteuspyyhe/vaihtovaate -varastolta. Rintareppu on ollut ehdoton varuste jo E:n aikana. Pienet pyrähdykset on niin helppo hoitaa rintarepun kanssa. Moniin paikkoihin pääsee ketterämmin ja nopeammin ilman vaunuja ja J on muutenkin pystyssä viihtyvää sorttia, koska ruoka seilaa ruokatorvessa kovasti edestakaisin. Turvaistuimen roudaamiseen olen myös lopen kyllästynyt - painaa hemmetisti ja hakkaa jalkaan.


Isompi piirtää aamusta iltaan ja joka välissä, sikäli kun majanrakennuksilta ja lennokkailta mielikuvitusleikeiltä ehtii. Hän on aina ollut myös innokas kokkaaja, jolla tosin on aika kova taipumus syödä kuormasta kesken kaiken. "Kyllä kokin täytyy maistaa, miltä se maistuu", hän aina vetoaa ja taas sormi käy.



E nukkuu edelleen päiväunet, ja niiden ympärille arkirytmi kahden kanssa alkaa vähitellen muodostua. Vauva nukkuu vielä suurimman osan päivästä ja varsinkin vaunuissa pitkiä pätkiä, joiden ansiosta syömiseenkin on tullut joku tolkku.

Onpa muuten kummallista kuvata ulkona, kun kuvista tulee kirkkaita ja valoisia, vaikka suljinajaksi laittaisi 1/800. Ihanan helppoa ja vapauttavaa hämäriin sisätiloihin verrattuna. Keinuvaa lasta oli kyllä hieman hankala tarkentaa... Seuraavaksi siis opettelemaan nopeasti liikkuvan kohteen kuvaamista. :)

Sellaista tavallista touhua meillä. Haluaisikohan Oili valottaa, mistä esikoisen odottajan arki Saksassa koostuu? Alkuperäisenä ajatuksena taisi olla kuvata arkea viitenä päivänä ja haastaa joku muu samaan joka päivä. Toteutustapa vapaa!

Arkisen ihanaa viikkoa kaikille!

Katri
SHARE:

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Valmiita oltais!

Vaaleanpunainen iskee nyt ilmeisen kovaa tähän tyttöön, nimittäin keväthuivikin löytyi hempeässä sävyssä. Kiersin useammankin liikkeen, mutta tämä Accessorizessa silmiin pistänyt huivi ei jättänyt rauhaan, vaikka yritin hillitä vaaleanpunahimotustani, ja etsiä jotain aikuismaisempaa. :) Auringon pilkahdellessa tekisi mieli kulkea vallan aurinkolasit nokalla ja havahduinkin äsken hiekkalaatikolla siihen, että aurinko ei ole paistanut aikoihin ja minä vielä nökötän lasit päässä! :D

gucci sunglasses eyewear aurinkolasit

Niin ihana kuin kevätaurinko onkin, paljastaa se armottomasti sisällä leijailevan pölyn (sikäli kun ikkunoista enää näkee sisälle).Hieman häpesin, kun huomasin jossain vaiheessa ristiäisiä miehen vetäneen sälekaihtimet ylös luonnonvalon saamiseksi. No ei kai miehet sellaiseen kiinnitä huomiota... Vielä täytyy malttaa ikkunoiden pesun kanssa. Viime vuonna pesin ne liian aikaisin, ja parin viikon päästä katupölyn puhdistuksen jälkeen sain pestä uudelleen. Mitä on tarinan opetus? Älä tee tänään mitään, minkä voit jättää huomiseksi! :D

kymbidi orkidean oksa

Leikko-orkidea on muuten vieläkin kuin uusi. Tuunasin sitä vain vaihtamalla kuivuneen vihreän peikonpähkinänoksaan. Niin ilahduttavaa, että kaunis kimppu säilyy viikosta toiseen!

Talvi yritti meitä vielä uhmata, mutta länsirannikolla laitettiin kovasti kampoihin. Eilen satoi kymmenisen senttiä lunta, mutta kaikki suli tänään pois. Ihana auringon voima. Kevät, tule vaan! Me ollaan valmiita!

Aurinkoista viikonloppua!

Katri
SHARE:

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Ajateltavaa minulle ja muillekin

Valkoisen Soihdun Viivi haastoi kahvitaukojorinoihin, joten täytyi oikein ruveta ajattelemaan. Yleensä kun ei mitään järkevää liiku päässä niinä nollaushetkinä. :) Kiitos Viiville! Kahviseurana oli lempisuklaapalleroisia ja ajatuksia herättävä kirja (vinkki lopussa!).




1. Mikä on sisustustyylisi?
En tiedä kehtaanko sanoa sisustustyylistä mitään, koska kotimme sisustus ei ole mitenkään loppuun asti mietittyä. Veikkaisin kuitenkin jotain klassisen skandinaavisen ja modernin väliltä, ainakin sellaisesta sisustuksesta haaveilen tulevaan kotiin.

2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustuksessasi?
Olohuoneeseen ja keittiöön (ovat lähes yhtä tilaa) on ehkä tullut eniten panostettua, mutta makuuhuoneeseen olen tyytyväisin.

3. Mihin käyttäisit rahaa ilman huonoa omaatuntoa?
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin asioihin.

4. Mihin käytät paljon rahaa?
Hyvään ruokaan. Tai no, varmaan rahaa menee ruokaan ihan keskivertoperheen verran, koska viikolla kokataan mitä kaapeista löytyy -otteella ja viikonloppuna sitten herkutellaan paremmin ja pidempien kaavojen mukaan. Raaka-aineista olen kyllä aika tarkka..

5. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?
Lasten tai miehen sairastuminen olisi tietysti kamalinta, mutta kurjaa olisi myös se, jos joutuisimme erillemme pitkäksi aikaa, esimerkiksi jos työn vuoksi joutuisi asumaan toisessa kaupungissa kuin muu perhe. (Omituinen kysymys, koska monessa asiassa ei ole kyse onnesta.) 

6. Mistä onnesta unelmoit?
Ihan tasaisesta onnellisuudesta ja tavallisesta arjesta. Sellaisesta, että on aina aikaa olla kainalona ja kainalossa. 



7. Missä asiassa olet tunnollisin?
Varmasti työasioissa. Jos olen luvannut jonkun asian hoitaa, niin sen teen ja joskus ehkä stressaan ihan liikaa.

8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?
No inhimilliset virheet annan kyllä helposti anteeksi... Minusta olisi kummaa vihoitella inhimillisen virheen vuoksi. Se on sitten eri asia, jos virhe johtuu jatkuvasta huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä.

9. Mikä on naisen paras ominaisuus?
Kyky ennakoida, hallita kokonaisuuksia ja katsoa asioita muidenkin perspektiivistä > niistä syntyy arjen toimivuus.

10. Mikä on miehen paras ominaisuus?
Kyky ymmärtää naista! :D No vakavasti... Miehen täytyy olla vahva, siis muutenkin kuin fyysisesti. Sellainen kanto, joka on ja pysyy. Turvallinen ja tukeva. En oikein osaa selittää, mitä tarkoitan... Käytännön asioista arvokasta on se, että mies osaa korjata kaikenlaista, ratkaista lähes minkä vaan ongelman ja hänellä on vastaus kaikkeen. "Kysytään isiltä, se tietää!", on E:n vakiotuhahdus, kun minä en osaa vastata.


koulun vika korhonen kotitekoinen cappuccino

En muuten malta olla vinkkaamatta tuosta kahviseurastani, Maarit Korhosen kirjasta Koulun vika?. Jäin koukkuun ja ahmin sen parissa päivässä. Koska suoritin osan opetusharjoittelusta yläkoulussa, olivat kirjan kuvaukset nykypäivän koulusta minulle osittain tuttuja, mutta silti lukukokemus järkytti. Välillä pudistelin päätäni, välillä tuijotin silmät ja suu ammollaan, haukoin happea ja hengästyinkin... Suosittelen kaikille nykyisten tai tulevien koululaisten vanhemmille. Jos ei muuta, niin ainakin saa kuvan siitä, millaista kouluarki tänäpäivänä on ja ymmärtää paremmin sekä koululaisen päivää, että opettajan työtä. Alla lainaus takakansitekstistä:

Tervetuloa sirkukseen!
Alakoulun luokkahuoneessa on oppilaita joka lähtöön: taviksia, oppimisvaikeuksista kärsiviä ja suuria lahjakkuuksia. Osa on lastensuojelun asiakkaita, osa lentää lomalla New Yorkiin. Kotona saadun huolenpidon määrä ei kuitenkaan katso kukkaroa. Lasten kasvattamisen lisäksi opettaja kasvattaa vanhempia.


No, mutta takaisin haasteeseen. Haluaisin laittaa tämän eteenpäin seuraaville sydämellisille bloggaajille, jotka ehdottomasti ansaitsevat kahvitaukonsa (tai tokihan me kaikki!):

KatjaNainen talossa
JanskuCastle in the sky
Johanna - Krokotiili tiskialtaassa
HoO - Lumimäellä
Katja - Tässä ja Nyt, Unelmien kera

Palataan taas!! :) Aurinkoista päivää!

Katri
SHARE:

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Julisteita lastenhuoneeseen

E:n huone on ollut pari vuotta melko saman näköinen. Pientä uudistusta voisi tehdä jo senkin puolesta, ja kohtahan siitä tulee sisarusten yhteinen huone. Ainakin vielä pikkusisko on maailman ihanin olento ja E on innoissaan siitä, että saa jakaa huoneensa pikkusiskon kanssa. Löysin tosi kauniita julisteita Society6:n valikoimasta myös lastenhuoneeseen, sellaisia herkkiä ihanuuksia! Nämä kaikki julisteet sopisivat värimaailmaltaan meidän hempeään lastenhuoneeseen, eikä sydämiäkään ole liikaa. E on kunnon rakkaushömpöttäjä... Missä ikinä on sydämiä, hän höpöttää rakastamisestaan, tai kuinka me häntä rakastetaan. Ilman mitään aasinsiltaa! :D No, hyvä että muistaa...

vaaleanpunaiset ilmapallot lastenhuone juliste

kissa kuva lastenhuone hauska


linnut rakkaus juliste

kuumailmapallo kuva lastenhuone juliste

värikkäät linnut colourful birds lintujuliste

Tuo yllä oleva lintukuva on yksi suosikeistani, vaikka se on tosi värikäs. Lastenhuoneessa on tällä hetkellä alla oleva seinätarra, joten yleisvaikutelma tulee ehkä liian levottamaksi, jos se jää paikalleen. (Lintunaulakko on Perobasta.) Olen ajatellut ottaa tarran pois, ja tehdä tilalle taulukollaasin. Siinä voikin sitten mennä useampi kuukausi, kun makkarin kollaasiakin (klik) suunnittelin vuoden päivät. :D Hiljaa hyvä tulee...

seinätarra puun oksa, linnut, rakkaus, lintu seinäkoukku lintunaulakko

Mitäs me huomenna inspiroitais? Tekisi jo niin kovin mieli sulloa talvivarusteet sängyn alle vakuumipusseihin, mutta ehkä on pakko vielä pitää lämpimät vaatteet hollilla. 

Hyvää uutta viikkoa!

Katri

Kaikki kuvat (paitsi alimmainen) Society6. Kuvaa klikkaamalla pääsee lähteeseen.
SHARE:

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Kuvamuistoja lapsille

Päivä on mennyt ihan hujauksessa askartelutouhuissa. Tai siis askartelut ovat olleet levällään koko päivän, ja niitä on tehty milloin missäkin välissä ulkoilujen ja päikkyjen lomassa.

Olen tehnyt tytöille valokuvakirjoja, jotka ovat palvelleet myös vieraskirjoina heidän juhlissaan. Ennen näpertely oli rentouttavaa oman ajan lempipuuhaa kotona, mutta enää sellaista aikaa ei niin vain löydykään. E viihtyy onneksi askartelutouhuissa tuntikaupalla, joten pienemmän nukkuessa levitimme askartelutavarat pöydälle ja syvennyimme omiin visiointeihin. Enää se ei ole ihan niin rentouttavaa (!), mutta kun varaan koko päivän, suljen silmäni sotkulta ja suunnittelen ja teen pikkuhiljaa, niin pääsen melkein samanlaiseen zen-tilaan kuin ennen. :) E oli ihan tohkeissaan, kun sai käyttää äidin tarvikkeita, se on sellaista isojen tyttöjen hommaa. Parasta taisi kuitenkin olla, kun sai syödä olohuoneen lattialla, koska pöytä oli täynnä askartelukamaa.

scrapbook, askartelu, valokuva-albumi

scrapbook, askartelu, valokuva-albumi

Vähän mietin, jäävätkö vauvakirjat täyttämättä ja muistot keräämättä kakkosen kohdalla, mutta nyt on ainakin aloitettu myös J:n kirja.

Popparit mikroon ja Peter Pan pyörimään - lupasin leffaillan! :) Ihanaa viikonloppua!

Katri
SHARE:

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Juhlan jälkimainingeissa

Juhlat ovat aina ohi yhdessä hujauksessa, minkä vuoksi olen ottanut taktiikaksi nauttia niistä mahdollisimman paljon ennen ja jälkeen. Juhlia edeltävä viikko on somistushaaveilua ja kahvipöytäsuunnittelua, reseptien selailua ja mekkojen metsästystä (oman asun tsekkaus tosin jää yleensä viimeiseen iltaan, jotta voi tuttuun tapaan sadatella kun ei ole mitään päälle pantavaa). Ja koska liian pitkään otetaan lungisti ja siirretään siivousta huomiselle, niin juhlapäivän aamu menee kunnon loppukirissä tehtäviä delegoidessa ja tarjottavia viimeistellessä - eikä koskaan jää aikaa tehdä unelmakampausta. :)

leinikit, kastemekko

sidottu kymbidi

Juhlien jälkeisellä viikolla taas ihastellaan kauniita kukkia, kahvitellaan ja herkutellaan tavallista useammin (milloin sitä oppii tekemään herkkuja sopivasti?) tutkitaan lahjoja ja siivoillaan pikkuhiljaa. Siivoilu tosin oli jälleen kerran turhaa, kun E tuli imuroinnin jälkeen olohuoneen lattialle askartelemaan (realitykuva instan puolella). 

kukkakimppu

Yllä olevassa kuvassa muuten näkyvät ne miniwhoopiet. Ei ehkä ulkonäöltä uskoisi, mutta ovat aivan älyttömän hyviä! Ei yhtään haittaa, että niitä jäi parikymmentä yli. Ihania pikku suupaloja - nopeita hiilareita ja helppoja kaloreita. :) Tuo pikkukimppu leinikeistä ja gerberoista on niin ihana, että tekee mieli katsella sitä koko ajan. Se on tosi taidokkaasti sidottu. Vaikka siinä on vain kolme leinikkiä ja kolme gerberaa, on ne aseteltu kauniisti eri korkeuksille. Nappasin kuvan kännykkäänkin, jotta voin kukkakaupassa näyttää mallin toivekimpusta.

Kaunista viikonjatkoa!

Katri
SHARE:

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Pienen ensimmäiset juhlat

Juhlahumu on vaihtunut arkisiin touhuihin, mutta vielä tekee mieli palata eilisiin tunnelmiin. Kuten arvelimme viikko sitten, juhlasuunnitelmia oli paljon, mutta jaksamista unelmakoristeluihin ei ollutkaan. Yritimme vähän tehdä teippilippuja E:n kanssa whoopieiden koristeiksi, mutta valmiit räpellykset ehtivät jo hukkua jonnekin leikkeihin. Whoopiet olisivatkin todella tarvinneet koristusta pintaansa, eivät nimittäin olleet salonkikelpoisia  (maku ja koostumus olivat kyllä oikein hyviä!)... Älä koskaan kokeile uutta reseptiä juhliin -säännössä on varmasti jotain perää.

cupcakes, marengit, marenkileivokset, marmoroidut marengit, ristiäistarjoilut

cupcakes, marengit, marenkileivokset, marmoroidut marengit, ristiäistarjoilut

brita, täytetyt marengit, marenkileivokset

Juhlajärjestelyissä oli onneksi auttavia käsiä. Siskon kanssa teimme marenkileivokset, vadelmasuklaacupcaket ja miniwhoopiet, sekä lohipiirakan. Äitini teki brita- ja voileipäkakut ja anoppi toi juustokakun. Kyllä, näitä syödään vieläkin... Harmi, kun en ehtinyt nappaamaan kunnon kuvia valmiista pöydästä, koska olin yöhousuissa ja meikittä vielä puoli tuntia ennen juhlan alkua, luonnollisesti...


Vauvan ensimmäiset juhlat olivat leppoisat meille kaikille, mutta erityisesti J:lle, joka kiersi sylistä syliin ja nukkui tyytyväisenä. Paras paikka taisi olla isosiskon syli, kun on tarrannut sormestakin kiinni. :) Juhlapäivä oli varmasti alkukevään kaunein, valo ihan tulvi sisään. Yhtä kauniita olivat tyttäretkin, olemme näistä pikkuisista niin kiitollisia! <3

Onnellista uutta viikkoa! 

Katri
SHARE:

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kaunista naistenpäivää kanssasiskot!

Toivottavasti olette saaneet kahvit sänkyyn! Ja lehden, aamiaista, halauksia ja mitä näitä nyt on... Minä en (koska olen ainoa aikuinen kotona). Muuten olisin tehnyt selväksi etten nouse sängystä ilman hemmotteluherätystä! :) No ei kai... Varmuuden vuoksi ostin tälläkin kertaa naistenpäiväkukat itse. Sama kaunis orkidea saa koristaa kastepöytää sunnuntaina.

sidottu orkidea


Eilen piti tehdä hieman juhlavalmisteluja, mutta päätin kuitenkin siirtää to-do-listan asioita taas yhdellä päivällä ja viettää illan E:n kanssa askarrellen ja lueskellen. Kiva oli suunnitelma, mutta toisin kävi. Vauva oli hereillä ja tyytymätön seitsemän tuntia putkeen, ja tietenkin juuri sinä iltana, kun olen lasten kanssa yksin. En ihan ollut läsnä, mutta yritin kuitenkin jotain vastailla ja toisella kädellä auttaa. Tähtihetkiä... Sain taas muistutuksen omasta rajallisuudesta, kun ainoa tavoite oli jaksaa kantaa ja päästä nukkumaan. Kaikkea ei kykene, jaksa, eikä tarvitse tehdä, vaikka me naiset aikamoisia multitaskaajia olemmekin! :)

Ihanaa naistenpäivää, olkaa ylpeitä itsestänne!

Katri

SHARE:

torstai 6. maaliskuuta 2014

Julistesuosikkeja Society6:n valikoimasta

Lähdin viimein penkomaan Society6:n julistetarjontaa (Oilin linkkivinkistä aiempaan postaukseen). Olen aiemmin piipahtanut sivuilla, mutta aina on iskenyt paljousahdistus. En jaksa loputtomiin selata ja selata, kun pelkästään yhdessä kategoriassa on 2000 tuotetta. Samasta syystä en hirveästi harrasta nettikauppoja - valikoiman laajuus on kääntynyt itseään vastaan (monien mielestä suuri valikoima ei tosin varmaan ole mikään ongelma). Nykyään monessa verkkokaupassa pystyy onneksi tekemään hyvin tiukkojakin rajauksia, joka säästää aikaa ja ennen kaikkea hermoja. 

Nyt kävi kuitenkin niin, että hullaannuin noilla sivuilla aivan täysin. Löysin toinen toistaan kauniimpia kuvia ja nyt en osaa päättää, mitkä tilaan. Sitten on vielä se pieni ongelma, että mihin sijoitan kaikki julisteet! Huomaan katselevani seiniä siihen malliin, että kohta joka seinällä on jonkin sortin kuvakollaasi, eikä sekään välttämättä ole hyvä idea...






En tiedä, mikä hempeilykausi minulla on meneillään, mutta herkkä vaaleanpunainen näyttää nyt niin somalta. (Hormoneilla ei ole osuutta asiaan.) Ylimmäiset noudattelevat samaa herkkislinjaa, kun taas alemmat sopisivat keskenään olohuoneen tauluhyllylle valokuvien ym. kanssa. 



Täytyy miettiä hieman tarkemmin, mitä tulisi mihinkin tilaan, jotta näkymät eivät ole kovin ristiriitaisia. Tykkään siitä, että kodissa on hieman erilaisia tiloja, kunhan ne eivät näy samalla silmäyksellä. Makuuhuoneessa voi olla pehmeämpi ja hempeämpi tunnelma, kun taas olohuoneeseen laittaisin selkeämpiä julisteita. Tämä liittyy mahdollisesti siihen, että makuuhuoneessa harvoin on sitä värisekamelskaa, joka olohuoneeseen jatkuvasti ajautuu. 

Bonuksena vielä pari hauskempaa julistetta alla. Kuka ei olisi syönyt domino-keksiä halkaisematta? :)



Innostuin klikkailemaan kuvia niin paljon talteen, että ajattelin vielä kerätä lasten huoneeseen sopivat julisteisteet yhteen postaukseen. Sitten alan koluamaan muita julistesivustoja, jotta saan pääni kunnolla sekaisin tarjonnasta! :)

(Kuvia klikkaamalla pääsee lähteeseen Society6:n sivuille.)
SHARE:

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Aurinkoista

Ulkoilulla bongattuja varmoja kevään merkkejä: Ihmiset ovat aurinkoisia ja onnellisimmat jopa iloitsevat siitä ääneen vastaantulijoille, aurinkolasit keikkuvat nenällä ja kevät tuoksuu (vaikkakaan ei jokapaikassa niin hyvälle).


Aurinkoista tuli myös porkkanakeitosta, luultavasti salaisten ainesosien inkiväärin ja sitruunan ansiosta. Tarkkaa ohjetta ei tule tällä kertaa, koska soosasin ihan näppituntumalla, mutta osimoilleen näin se meni: Kuullotin sipulia, valkosipulia, inkivääriä ja pilkottuja porkkanoita voissa, lorautin vähän valkoviinietikkaa. Lisäsin vettä niin, että kasvikset peittyivät (+ merisuolaa) ja keitin puolisen tuntia. Soseutin, lisäsin kuohukermaa, puristin sitruunan mehua ja silppusin joukkoon timjamia. Kuumensin vielä kiehuvaksi, lisäsin yrttisuolaa ja pippuria.

aurinkoinen porkkanakeitto, inkivääriporkkanasosekeitto

E:lle ei maistunut, paitsi kun puristi keiton ja leivän päälle lisää sitruunamehua. On olevinaan niin makee aurinkolaseineen, että tarvitsee vähän happamuutta. :D

Minä lähden vielä yksikseni juoksulenkille nauttimaan auringonpaisteesta ja toivon, että se vie hartia- ja päänsäryn mukanaan! Aurinkoista keskiviikkoa!

Katri


SHARE:

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Haastepaljastuksia

Perjantai-illan simpukat olivat kunnon suksee! Instagramiin ehdin nappaamaan kuvankin, ne kun eivät kauaa odottele. Ajattelin, että tuollaisen gratinointikuorrutteen kanssa aloittelijan on helppo tutustua simpukoihin. Tosin mikä vaan, missä on voita, basilikaa, valkosipulia ja sitruunamehua, maistuu varmasti hyvältä... E tutki simpukoita innoissaan, ja oli syönyt monta jo, kun minä vielä keräsin rohkeutta. Luulin niiden olevan sitkeitä tai niljakkaita, mutta nämä ylittivät kaikki odotukset ja ennakkoluulot. Helppoa herkuttelua!

gratinoidut sinisimpukat, safkaa 2


Sain Juhlahuuman Jenniltä kivan haasteen, jota sunnuntai-illan ratoksi olen mietiskellyt. Kiitos tästä!

Mistä unelmoit?
Siitä, että kaikki lapset saisivat elää turvallisen lapsuuden rakastavassa kodissa. (Katsoin eilen elokuvan Tumman veden päällä, ja ahdistuin taas niin paljon siitä, mitä monet lapset joutuvat kokemaan, ja kantamaan niitä muistoja läpi elämän.)

Uskotko intuitioon?
No periaatteessa, mutta jään aina jahkailemaan muita vaihtoehtoja! :D Haluaisin siis luottaa intuitioon vahvemmin ja uskoa tehneeni oikein intuition pohjalta.

Mistä innostut?
Vieraista, juhlien järjestämisestä ja ystävien tapaamisesta, sekä tietty hyvästä ruoasta!

Aamu vai ilta?
Ehdottomasti aamu. Tykkään aikaisista aamuista, koska silloin on koko päivä edessä ja saa nähdä päivän valkenevan. Parasta on, jos saa herätä yksin, tepsutella varovasti keittiöön ja mennä sohvalle syömään aamupalaa viltin alle hyvän lehden kanssa. Iltaisin olen nuutunut, enkä jaksa tehdä mitään. Jätän kaikki tavaratkin lojumaan, vaikka normaalisti se ärsyttää minua suunnattomasti!

Sanat vai kuvat?
Jos pitäisi valita esim. kuvablogin ja "tekstiblogin" välillä, valitsisin luultavasti tekstiblogin. Kombo on kuitenkin paras. 

Mottosi?
 Kun parisuhde voi hyvin, niin perhe ja lapset voivat hyvin.

Kaunein maisema? 
Saaren kansanpuistossa (Tammelassa) ajellessa vettä näkyy molemmin puoli tietä, aurinko paistaa ja vihreyttä on joka puolella.

Maaseutu vai kaupunki?
Äh, olen huono vastakkainasetteluissa, koska en oikein osaa olla missään asioissa ehdoton. :) Olemme kotoisin maaseudulta, joten keskelle kaupunkia kerrostalokotiin emme osaa kuvitella perhettämme. Tämänhetkinen asuinpaikka on hyvä yhdistelmä molempia - vieressä on meri ja metsää, silti Turkuun ajaa kymmenessä minuutissa. (Asettaa muuten vähän haasteita tontin/unelmakodin löytämiseen.)

Mielenkiintoinen ajatus?
- (Ainuttakaan pientä mielenkiintoista ajatusta, eikä varsinkaan elämän suurta kysymystä liiku päässä... Jätän seuraavalle!)

Miksi bloggaat?
Halusin jonkun mukavan harrastuksen, kun sain opinnot valmiiksi ja tiesin jääväni töistä äitiyslomalle piakkoin. Samaan aikaan kiinnostuin valokuvaamisesta ja nämä tietty kulkevat käsi kädessä. Se, että harrastuksessa voi kehittyä, on minulle tärkeää, ja valokuvausta haluaisinkin opiskella lisää.

Luen itse paljon erilaisia blogeja, vaikkakin usein kovin nopeasti ja silmäillen. Haen inspiraatiota sisustukseen, herkutteluun ja arkeen, ja saan niistä paljon hyvää mieltä. Olen oppinut näkemään enemmän kauneutta ympärilläni.

Valitsin lukulistaltani seuraavat toisistaan eroavat blogit, joihin haluaisin haasteen jakaa (toivottavasti nappaatte!):


Rauhallista sunnuntai-iltaa ja reipasta uuden viikon alkua! :)

Katri
SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig