perjantai 28. helmikuuta 2014

Mukavuusalueen ylitystä

Pikaheipat perjantainvietosta! Minä olen nukkunut tänään niin ruhtinaallisesti, että päässä humisee (aivosolut taisivat päästä liikkeelle poteroistaan...). Vauva vetäisi kuuden tunnin yhtäjaksoiset yöunet, ja aamusyötön jälkeen jatkoin unia kymmeneen asti. Mies on viettänyt isyyslomapäivää, joten meillä on otettu varaslähtö viikonloppuun.

Tänään on tarkoitus laajentaa ruokareviiriä ja tehdä gratinoituja sinisimpukoita, saas nähdä mitä siitä tulee. Ollaan nimittäin ihan noviiseja siinä(kin) asiassa. Ohje on jälleen kerran siitä hehkuttamastani kirjasta, mutta löytyy näköjään myös Meidän Safkaa -ohjelman sivulta. Etanoita olen syönyt ja odotan hieman jännityksellä, onko simpukoiden suutuntuma samanlainen. Muistaakseni etana oli ihan hyvää, mutta ajatus niljakkaasta etanasta suussa aiheuttaa puistatusta. Eli pitäisi heittää ennakkoluulot roskiin, eikä ajatella mitä syö. Yritän skarpata ja pitää naaman peruslukemilla maistaessa, koska E:llä ei luonnollisesti ole mitään ennakkoluuloja simpukoista. Aika paljon hänen uusista makuelämyksistään on kiinni siitä, miten itse suhtaudumme uusiin ja erikoisiin makuihin. (Olen aika kaikkiruokainen, mutta sienten kanssa olen joutunut vähän teeskentelemään. Yleensä M ja E saavat herkutella niillä ihan keskenään, kun kerran tykkäävät.)


Pientä huikopalaa ruokaa valmistellessa - perjantai-illan parhautta! Mutta nyt liemen valmistukseen, jotta päästään joskus syömäänkin niitä simpukoita. Juustot sen sijaan ovat varsinaista makumukavuusaluettamme. :)

Ihanaa viikonloppua!!

Katri
SHARE:

torstai 27. helmikuuta 2014

Olohuonemietintöjä

Kevään tulo ja sisustusvimma, kulkevatko ne jotenkin käsi kädessä? Kauhea hinku uudistaa kotia, mikä varmaan osaltaan johtuu myös siitä, että kotinurkissahan me nyt pyörimme päivät pitkät. Meidän olohuone on varsinainen sillisalaatti, ja se kaipaa aika paljon raikastusta ja yhtenäistämistä. Huomasin muuten, että meillähän on varsinainen Ikea-koti. Pienen budjetin sisustus on ollut selvää, koska isompaan (pitkäaikaisempaan) kotiin muutettaessa huonekalut eivät kuitenkaan löytäisi paikkaansa.

Linssin läpi katsoessa olohuone näyttää vielä sekavammalta, joten tämä on hyvä keino itselle työstää sisustussuunnitelmia. Kuvat on otettu eri päivinä, ja koko olohuonetta on mahdoton saada linssille, mutta kuvista käy ilmi ongelmakohdat.

ikea ektorp sohva, tauluhylly, tauluseinä

hm home tyynynpäällinen, riviera maison kynttilälyhty

Ensinnäkin, olohuoneen sohvapöytä on aivan liian iso. Se on kuitenkin ollut monella tapaa meille täydellinen - riittävän korkea, välitila lehdille, siro ja ilmava ulkonäöltään. Olen etsinyt täydellistä sohvapöytää reilun vuoden tuloksetta. Kompromissipöytä on onneksi jo matkalla, joten ensimmäinen ongelma on ratkaistu. Sohvanpäällinen oli alunperin musta (kuten nojatuolikin), mutta koska olohuone näytti kovin synkältä, vaihdoin sen harmaaksi. Nyt ongelmana on se, että nojatuoliin ei voikaan vaihtaa päällistä harmaaksi. 

Tauluhyllyn olen ajatellut uudistaa uusilla, mustavalkoisilla valokuvilla ja sekaan olisi tarkoitus löytää joitain mielenkiintoisia printtejä, kuvia tai tekstejä. Sinne olisi kiva keksiä myös jotain muuta katseenvangitsijaksi.

ikea stockholm sohvapöytä, ektorp sohva


Luumun värinen villamatto oli ostohetkellä mielestäni tosi hyvä idea, koska valkoista en uskalla ottaa, ja halusin jonkun väripilkun. Nyt kuitenkin tuntuu, että värejä ja sävyjä on aivan liikaa! Vanha tammiparketti on aika hallitseva väriltään, ja riitelee pahasti erityisesti rottinkinojatuolin kanssa. Rottinkituolit (toinen makuuhuoneessa) ovat keväästä syksyyn ulkona katoksen alla terassituoleina, joten osan vuodesta olohuoneessa on sentään yksi riitelevä sävy vähemmän! :)

takka, kamiina, tinek, ikea byholma nojatuoli

ikea malm kampauspöytä, ektorp nojatuoli, tinek tyynynpäällinen

Ylimääräisenä on vielä nurkkaan ympätty kampauspöytä tuoleineen makuuhuoneesta, jotta vauvan kehto mahtuu sinne. Huoh, mistä lähtisi tekemään muutoksia? Istumapaikkoja täytyy olla, joten niistä ei valitettavasti voi karsia ja toisaalta ne vievät eniten tilaa. Raikastuisiko olohuone valkoisen, pienemmän sohvapöydän myötä? Uutta mattoa olen myös etsinyt kauan, se voisi olla harmahtava. Näyttääkö se muuten hassulta kellertävällä tammilattialla?

Sohvalta näkyy keittiöön, joka onneksi on valkoinen, eikä pomppaa niin paljoa silmään. Valkoisen sohvapöydän myötä näkymä sohvalta on siis huomattavasti rauhallisempi, kuin muuten olohuoneen kokonaisilme. Voi miten odotankaan, että voisi suunnitella ihan nollilta olohuoneen, ja toki muutkin tilat... Meillä on pientä asuntokuumetta, joten kovin isoja muutoksia emme lähde tämän olohuoneen kalustuksen kanssa enää tekemään. Jotain pientä uutta ilmettä täytyy kuitenkin saada!

Näitä täytyy vielä hautoa, mutta helpointa taitaa olla aloittaa tauluhyllystä. Ideoita olen saanut monista blogeista, mutta nyt ei tule mieleen yhtä ainuttakaan verkkokauppaa, josta voisi tilata yksinkertaisia moderneja printtejä. Olisiko vinkkejä?

Kivaa loppuviikkoa taas!

Katri

SHARE:

tiistai 25. helmikuuta 2014

Mitäs ristiäisiin?

Nimen keksimisellä olisi tietty hyvä aloittaa, mutta minä keskityn nyt olennaisuuksiin: vaaleanpunaharmaa vai liila teemaväri? Suklaa- vai britakakku? Lohipiiras vai voileipäkakku? Whoopieita vai suklaasuukkoja? Cupcakeja vai marenkinappeja? Tähden vai jalkapohjan muotoisia pikkuleipiä? :) Hain inspiraatiota Pinterestistä ja nyt yritän vähän himmailla, jottei mopo karkaisi käsistä... Toteutukset ovat ehkä vähän liian suureellisia (sellaisia ameriikan malliin toteutettuja), mutta niin ihastuttavia!

Kuvat täältä ja täältä
Kuva
Tarkoitus on järjestää melko pienimuotoiset juhlat, vieraita tulee kymmenisen henkeä. Tutuilla ja hyväksi havaituilla herkuilla mennään aika pitkälti, koska nyt en jaksa alkaa kokeilemaan ja epäonnistumaan, enkä varsinkaan yrittämään uudelleen. Jennin pohjattomasta inspiraatiokaivosta bongasin tosi söpöt "leivokset", ne voisivat syrjäyttää jotkut muut pienet makeat. Jos ikinä tarvitset inspiraatiota kemuihin, niin visiteeraapa Jennin Juhlahuuma-blogissa. Pääset keskellä arkisintakin viikkoa varmasti juhlatunnelmaan! :) Toinen hyvä inspiraationlähde juhlia silmälläpitäen on Cupcakes and cocktails.

Mutta tosissaan, se nimikin pitäisi keksiä... Onko teillä nimi ollut ihan kirkkaana mielessä jo raskausaikana, vai onko se välähtänyt vasta viime tingassa? Meillä oli esikoisen nimi valmiiksi mietitty, mutta se ei tuntunutkaan yhtään sopivan vauvan luonteeseen ja päätimme nimen lopulta vasta ristiäispäivän aamuna. Nyt odotan, että joku päivä täydellinen nimi vai pätkähtäisi mieleen! :)

Jatketaan inspiroitumista (pinnailua)... Onko teillä muuten Pinterest-tilejä?

Katri
SHARE:

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Huomenta maailma!

Aurinko!! Meillä paistoi aurinko! Kävelyllä en pystynyt pitämään naamaa peruslukemilla, kun tuli niin keväinen fiilis. Ilo tuntui pulppuavan sydämestä asti, ja ihmekös tuo, kun on niin hyvä olla. Valolla on ihmeellinen vaikutus. Se saa näkemään kaiken niin mahdollisena - askel kevenee, ryhti suortuu ja tuntuu, että energiaa olisi vaikka muille jakaa.



Kotikin ihan kylpi valossa! No ehkä vähän liioiteltua, mutta todella - auringonsäteet häikäisivät sisään asti. Vauvakin niin siristeli silmiään torkkujen jälkeen, venytteli ja haukotteli. Mitä mahtoi ajatella... Huomenta maailma! Mietiskelen tässä vain, että onpa elämä mukavaa. 

tulips

Iloa ja aurinkoa viikkoonne!

Katri
SHARE:

perjantai 21. helmikuuta 2014

Salaattien keisari

Siis Caesarsalaatti tietenkin.. :) Se vaan on lyömätön, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ainoa vaivanpaikka on kastikkeen valmistaminen, mutta maku on sen arvoinen. Joskus vuosia sitten en voinut sietää anjovista, ja kaikessa moukkamaisuudessani kysyin kerran ravintolassa (onneksi ei ollut mikään hieno!), onko heidän caesarsalaatissaan anjovista! :D Tarjoilija meni vähän hämilleen ja vastasi sen luonnollisesti kuuluvan caesarsalaattiin... No vähän nolotti, mutta sittemmin olen tykästynytkin anjovikseen ja rakastunut caesariin.

Opin muuten sellaisenkin mielenkiintoisen jutun hiljattain uudesta Safkaa -kirjasta, että ne makeaan mausteliemeen säilötyt anjovikset eivät ole anjovista nähneetkään, vaan ovat silliä tai kilohailia. Ne oikeat, kasviöljyyn säilötyt anjovikset myydään Suomessa kuulemma sardelli-nimellä. (Löysin säilykehyllystä pienessä lasipurkissa, ja myönnettäköön, että oli niissä kyllä paljon pehmeämpi maku!) Koska tähän kastikkeeseen menee vain viisi filettä, käytin loput  tällä viikolla samaisen kirjan ohjeella tehtyyn janssoninkiusaukseen. (Ei varmaan tarvitse taas hehkuttaa ko. kirjaa?!)

katkarapucaesar, cesar, cesarsalaatti

Alkuperäisen reseptin lähdettä en nyt löytänyt, mutta tässä hieman muokattu, hyväksi havaittu versio kastikkeesta.

Caesarkastike

1 kananmuna
5 anjovisfilettä
1 valkosipulin kynsi
1/2 dl sitruunamehua
1 tl sinappia
1 tl valkoviinietikkaa
150-200 g ranskankermaa
1/4 dl öljyä
1 dl parmesaaniraastetta
rouhittua mustapippuria
ripaus suolaa

Keitä kananmunaa 5 minuuttia. Laita keltuainen monitoimikoneeseen. Lisää loput ainekset ja hurauta tasaiseksi. Kastiketta tulee aika paljon, mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että seuraavinakin päivinä on hyvä syy tehdä herkkusalaatit vaikka broilerilla! 

caesar-salaatti, katkarapucaesar, katkarapusalaatti

Tein tätä caesarsalaattia viime viikonloppuna ystävänpäivävieraille. Kun on paistanut krutongit ja tehnyt kastikkeen valmiiksi, on salaattien kokoaminen nopeaa, eikä tarvitse kökkiä keittiössä. Niin simppeliä ja maukasta!

Ihanaa viikonloppua! Minä pääsen vauvan kanssa kaksin Helsingin reissuun, kun isommat lähtevät tekemään polttopuita lopputalveksi. Niiiiin rentouttavaa! :)

Katri
SHARE:

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Pehmoista pehmoiselle iholle

Miten nämä pienten vaatteet voivat ollakaan niin somia?! Ystäväni lähetti vauvalle ihanan paketin Fred's World by Green Cottonin vaatteita postitse, kun eivät päässeetkään käymään sairastelujen vuoksi. Pikkuiset vaatteet jäävät niin harmillisen pian pieneksi. Nämä ovatkin päässeet heti käyttöön!

freds world by green cotton, luomupuuvilla lastenvaatteet

Tuo värikäs tunika on niiiin ihana! E:llä oli samanlainen joskus yksivuotiaana. Ostin sen silloin ekoipanan verkkokaupasta, mutta nyt Green Cottonia ei ole valikoimassa. (Ainakin Saapasjalkasorsan verkkokaupassa näyttää olevan kyseistä merkkiä.) Kokeilimme silloin myös muutamaa vaatetta Maxomorralta, mutta ne eivät olleet yhtä laadukkaita. Green Cottonin vaatteisiin olen ollut tosi tyytyväinen: ne säilyttävät värinsä ja pitävät muotonsa, ja saumat pysyvät siisteinä. Vaatteet ovat napakkaa, mutta todella pehmeää puuvillaa.

fred's world by green cotton, luomupuuvillaiset lastenvaatteet

Green Cottonin vaatteet on valmistettu ekologisesti ja ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Se on tärkein syy suosia luomupuuvillaisia vaatteita. Yhä enemmän minua ahdistaa puuvillaplantaasien työolot (mm. hengenvaarallinen myrkyttäminen). Harmi vaan, kun en raaski ostaa läheskään kaikkia vaatteita luomupuuvillaisina... Minulla tulee ja menee vähän sykleittäin kulutuskriittisemmät ja höllemmät kaudet. Voisin taas yrittää panostaa siihen, että ostaisin vähemmän, mutta laadukkaampia vaatteita - niin lapsille kuin itsellenikin. Sama taktiikka toimii hyvin keittiön puolella (ei ollut vaikeaa ruokahullulle)!

Onko teillä kokemuksia luomupuuvillaisista (lasten)vaatteista?

Mukavaa loppuviikkoa! Tästä tulee niin kivaa - näen paljon ystäviä! :)

Katri
SHARE:

maanantai 17. helmikuuta 2014

Nurkkia kuntoon - ja uudestaan...

Maanantaihan on hyvä aloittaa siivouksella, eikö vaan? Viikonloppuna otettiin kovin rennosti vaihtuvien vieraiden kanssa, joten arkikin on taas tervetullut. Päivä on mennyt tavaroita järjestellessä ja pyykkikonetta pyörittäessä, tosin ensimmäisenä siivotussa nurkassa ei ole enää järjestyksestä tietoakaan. Meiltä voisi ottaa sellaiset ennen-jälkeen-vartin päästä -kuvat, jotta asioiden todellinen luonne selviäisi.

ikea malm kampauspöytä

Meidän täytyi siirtää kampauspöytäni pois makuuhuoneesta, jotta vauvan kehto saatiin mahtumaan sinne. Pöytä löysi paikkansa olohuoneen nurkasta pakon edessä, koska muuallakaan ei ole tilaa. Järjestely ei todellakaan ole toimiva, koska haluaisin näkyvillä olevien tasojen pysyvän mahdollisimman tyhjinä. Tarkoituksena on käyttää tuota kannellista punottua laatikkoa meikkien ym. päivittäin tarvittavien (tosin tässä elämäntilanteessa ei joka päivä ole tarve laittauttua) purnukoiden säilytykseen, mutta valitettavan usein ne jäävät pöydälle.

ikea malm kampauspöytä

ikea malm kampauspöytä

Pöytä, tuoli ja nojatuoli yhdessä nurkassa tarjoavat tietenkin myös oivallisen paikan majan rakentelulle (torkkupeittoja saa kätevästi viriteltyä katoksi, tyynyjä seiniksi, verhonkin voi kätevästi viritellä kaiken kruunuksi jne.), joten tällä hetkellä nurkkaa koristaa pehmolelujen yksiö keittiöineen, olohuoneineen ja tietenkin sinne kuuluvine välineineen. Ihmettelinkin, minne olivat taas hävinneet kapustat keittiön laatikosta...

Niin että voisin saman tien aloittaa alusta. Varmaan aika tuttu tunne? Koska pyrimme siihen, että E siivoaisi omat jälkensä, ja minä yritän vähentää siivousmutinaa (!), kokeilen siedätyshoitoa. Ollaan positiivisia - ehkä silmä tottuu ja ehdin puuhaamaan jotain muuta enemmän!

Katri
SHARE:

perjantai 14. helmikuuta 2014

Iloa ystävänpäivänä!

Ystävien, rakkaiden ja rakastavaisten päivä! Tai turhan krääsän myyntipäivä, miten sen nyt ottaa. Kauppareissulla suljin silmäni roinalta ja keskityin tyrkkytulppaaneihin sekä miettimään illan syötäviä. Saan peräti kaksi ihanaa ystävää illaksi kylään ja sitäkös sietää juhlistaa herkuilla, ehkä myös kuohuvalla!

Tänä vuonna minua ilahdutti suuresti se, että melkein sain mieheltä kukkia! Hän oli kuulemma ajatellut niitä hankkia, mutta koska joutuukin olemaan koko perjantain pois, niin ei voikaan... :D Ööö, ei niitä tietenkään olisi voinut torstaille ennakoida? Kävi hän kuitenkin aamuseitsemältä hakemassa lähileipomosta munkit, pisteet siitä. Olen siis todella otettu pelkästä aikeesta, koska olen kohta yhdeksän vuotta vihjaillut koittanut vääntää rautalangasta, että kukat olisivat niin ilahduttavia. Hän ei oikein välitä ystävänpäivistä, vuosipäivistä ym., koska "määhän rakastan sua joka päivä ja melkein joka päivä osotankin, täytyykö sitä nyt erikseen toitottaa!".

tulppaanikimppu, tulppaanit

tulppaanikimppu, tulppaanit

Otimme kuitenkin vähän varaslähtöä ystävänpäivään perheen kesken, ja teimme eilen marenkeja. Ei se vaahto tälläkään kertaa pysynyt kupissa, mutta tuollaisia nappeja varten ei tarvitsekaan. Koostumus oli silti tosi hyvä! Keskelle pyöräytettiin vielä suklaatippa. Osan marengeista tein "leivoksiksi", siis täytin vaniljatuorejuustolla, mutta ovat ehkä parempia ilman.

meringues


Kahvikin ehti (luonnollisesti) jäähtyä kuppiin, koska vauvaa janotti enemmän kuin minua... *edit. Perun puheeni! Nuo täytetyt marengit olivatkin aivan tajuttoman hyviä, kun ne olivat tunnin verran odotelleet. Marenki oli ihanasti pehminnyt, ja koko höskä suli suuhun!*

Ihanaa ja herkullista ystävänpäivää kaikille!!

Katri

SHARE:

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Harmaiden päivien puuhia

Heippa! Harmaata ja märkää on ollut monta päivää, joten olemme lähinnä touhuilleet sisällä. Toisaalta tällainen leuto ja kostea ilma on varmaan aika hyvä vauvan ulkoilmaan totuttelun kannalta. Meillä on myös käynyt vauvantuoksuttelijoita ja viikonlopuksikin saamme kivoja vieraita!


Maalasimme vauvan hoitopöydän yläpuolelle värikkäitä kuvia, ja perinteiseen hymynaamaan minunkin luovuuteni riitti. Minulla ei valitettavasti ole hitustakaan luovuutta saati taitoa piirtää, askarrella, eikä maalata, joten yleensä vain annan E:lle kasan askartelutarvikkeita tai maalaustarvikkeet, ja hän sitten leikkelee, liimailee ja sotkee miten sattuu! :D Kateeksi käy niitä lapsia, jotka saavat harjoittaa taiteilijantaitojaan ikätasoon sopivien, pedagogisesti mietittyjen askartelujen parissa...


Jälleen ollaan köllötelty ja mutjuiltu. Isosisko rakastaa ja hellii niin kovasti! <3 Isompi ikäero on tässä kohtaa ehkä hyvä. E ymmärtää, miten vauvaa käsitellään, ja auttaa mielellään pienissä puuhissa. Mustasukkaisuus on näkynyt lähinnä siten, että E tulee mielellään viereen syöttäessäni vauvaa, ja haluaa samalla lukea tai värittää (se sopii minun luovuudelleni - ei tarvitse ajatella mitään, riittää kun kynä liikkuu!). Paitsi kun meinaan torkahtaa ja kynä pysähtyy, saan välittömästi huomautuksen. :D

täydellinen pannukakku, safkaa, maailman paras pannukakku, safkaa2, safkaa maanantaista torstaihin

Ja viimeisimpänä, mutta ei lainkaan vähäisimpänä ilon aiheena - täydellinen pannukakku. Nyt se on löytynyt! Tältä pannukakun kuuluu minusta näyttää (ja maistua). Tähän asti olen joka kerta tehnyt pannukakun eri ohjeella, koska täydellistä en vaan ole onnistunut tekemään. Pannari on muuten aika symppis ja niin helppo tarjottava, kun ei tarvitse mitään kovin juhlavaa olla. Ohje on uudesta Safkaa maanantaista sunnuntaihin -kirjasta, jota voisin hehkuttaa mielin määrin. Sen ohjeella on kokattu jo kaalilaatikkoakin, seuraavaksi kokeiluun menee porkkana-inkiväärikeitto. Normaalisti nyrpistän nenää kaalilaatikolle, mutta tätä otin jopa lisää! Tiedä sitten, johtuiko siitä että oli miehen tekemää, vai oluesta, joka toi laatikkoon kivan täyteläisen maun. Anyway - kirjassa on niin paljon hyviä perusruokia pienellä twistillä, että lainasin aiemman teoksen kirjastosta.

Miten teidän harmaat päivänne ovat kuluneet? Mukavaa loppuviikkoa! :)

Katri
SHARE:

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Sunnuntain pikasafkaa

Aloittelemme leffailtaa Salama McQueenin ja kumppanien parissa, ja tulin moikkaamaan pikaheipat, kun E ja M kantavat pakollisia lisävarusteita (herkkuja) sohvan ääreen. Viikonloppu on mennyt taas aivan hujauksessa, vaikka olenkin pitänyt aika matalaa profiilia orastavan flunssan vuoksi. Eilen olisi ollut rakkaan ystäväni vauvajuhlat Helsingissä, mutta meidän täytyi viime hetkellä perua sinne lähtö flunssasäryn vuoksi. Harmitti niin hitokseen, mutta ehkä oli parempi levätä kotona. Ajattelin, etten jaksa yöheräilyjä, jos vielä tulen kunnolla kipeäksi.


Tänään(kään) emme juuri jaksaneet hääriä keittiössä, joten päivälliseksi paistettiin simppelisti turskafileet ja lisukkeeksi vihersalaatti ja voissa paistettua porkkanaa ja palsternakkaa. Jälkimmäiset saivat ihanan maun hunajasta ja timjamista. Syömme kalaa paljon, ja viikonloppuruoka onkin yleensä helppo päättää K-kaupan kalatiskillä. Opeteltuani fileoimaan on tullut syötyä esimerkiksi nieriää ja siikaakin useammin. Tuore kala on nopea valmistaa, eikä tarvitse krumeluureja rinnalleen.

Oletteko katsoneet maanantaisin tulevaa Meidän safkaa -ohjelmaa? Se on Safkaa -kirjojen tekijöiden Alexander ja Hanna Gullichsenin (avokadopastan kehittäjät) ruokaohjelma, jossa he kokkaavat uuden kirjansa ohjeilla simppeliä ruokaa. Raaka-aineet ja ruoan valmistus on pidetty yksinkertaisina, mikä sopii meidän keittiön filosofiaan. Ostan keittokirjoja tosi harvoin, koska yleensä ruokaa suunnitellessani haen netistä muutaman samantyylisen ohjeen ja sovellan niistä meille sopivan. Kirjojen ympärillä on kuitenkin hypetetty niin paljon, että (some)mainonnan uhrina menin ostamaan tämän uusimman. Pikavilkaisulla kirja vaikuttaa ehdottomasti hankinnan arvoiselta! Joukossa on paljon niin herkullisen kuuloisia liharuokaohjeita, että varmaan niitäkin tulee kokeiltua.

Nyt leffan pariin, olen jo missannut alun!

Hyvää uutta viikkoa! :)

Katri
SHARE:

perjantai 7. helmikuuta 2014

Täsmäiskun tulos

Viime lauantaina E:n temppukerhon jälkeen teimme täsmäiskun Hansaan (kauppakeskus Turun keskustassa). Olin iskenyt silmäni Stockmannin kanta-asiakaslehden helmikuun tarjoukseen Vilan bleiseristä, mutta harmittelin, etten kuitenkaan ehdi mihinkään ostoksille vielä vähään aikaan. Tarvitsin myös pari imetyspaitaa, jotka ovat olleet jatkuvasti loppu H&M:ltä. Meillä oli vartti aikaa parkkimittarin raksuttaessa ja olimme kyllä niin tehokkaita, että voisi melkein sanoa shoppailustakin tulleen suorittamista! Juoksimme ensin sovittamaan bleiseriä ja totesin sen olevan juuri niin hyvä kuin kuvastossa näyttikin, sen jälkeen pikaisesti nappaamaan imetystopit, joita vihdoin oli rekissä. Aina on kuitenkin sijaa heräteostoksille, nimittäin varsinainen ilonaihe oli bongata samaiselta osastolta imetysyöpaita (! juu, en aiemmin edes tiennyt tarvitsevani sellaista). Liivejä en voi kuvitellakaan pitäväni yöllä, joten yöpaita ratkaisi liivinsuojusongelmat ja on vielä kivannäköinenkin. En löytänyt kuvaa H&M:n sivuilta, enkä sattuneesta syystä ehkä esittele sitä täällä! Johonkin se raja on vedettävä... :D


Bleiseri oli niin hyvä ostos! Oikein sopiva pitää tylsien, käytännöllisten imetyspaitojen kanssa. Tuo vähän ryhdikkyyttä, mutta on silti sopivan rento. Oli niin edullinenkin, että ei harmita vaikka saisin puklut heti päälleni. Kahden minuutin pikameikki (BarefacedBeautyn mineraalimeikkipohja ja poskipuna) piristää muuten kummasti! (Älä kiinnitä huomiota harjaamattomaan hapsutukkaan. Sain onneksi kampaaja-ajan ensi viikolle!) Pullataikinavatsakin on tällä kertaa huvennut tosi nopeasti. Kuva vääristää, koska en seisokaan ihan sivuttain. On sitä vähän enemmän, kuin kuva antaa ymmärtää. :)

Meillä oli niin kivaa ohjelmaa tiedossa huomiselle, mutta nyt näyttävät suunnitelmat muuttuvan. Minulla on ollut pari päivää kurkku kipeä ja päänsärkyä, ja nyt tuntuu että muuallakin kropassa hieman jomottaa, vaikka kuumetta ei vielä ole. Ehkä on siis parempi vain lepäillä.

Onko teillä viikonlopun suunnitelmia?

Pirteämpää viikonloppua! :)

Katri
SHARE:

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Päivän piristyksiä

Ensinnäkin, sain aamulla nukkua vielä yhden pätkän kahdeksasta kymmeneen. Se tuli tarpeeseen! Maltoin sitten jättää päiväunetkin välistä ja käyttää yllättävästi löytyneen ajan lempiasioiden äärellä - siis blogikierroksella herkkusalaatin kanssa.



Hormoonihimoissani tein kauppareissun Lidliin, kun teki niin vimmatusti mieli niitä paistopisteen epäterveellisiä herkuja. (Siellä on muuten tulppaanit tosi halpoja, en voinut vastustaa niitäkään.) Nyt hörppäsen vielä kunnon munkkikahvit, kuuntelen vauvan tuhinaa ja nautiskelen rauhasta. Joku muu tarttukoon imurin varteen ja hoitakoon tämän sekamelskan, sitten joskus.

tulppaanit, tulips, tulppaanikimppu

Kauneutta päiväänne! :)

Katri
SHARE:

maanantai 3. helmikuuta 2014

Mutjuillaan

Maanantai polkaisi taas uuden viikon käyntiin, vaikka mitäs me päivien nimistä täällä välitetään... Mutjuillaan kotosalla, pötkötellään sängyllä ja tehdään, mitä mieleen juolahtaa. Ainoa, mikä erottaa arjen viikonlopusta on, että mies lähti käymään töissä. Hänkin pystyy näillä näkymin viettämään isyyslomaa loppuviikon - ja taas rötvätään! Pari ensimmäistä viikkoa saakin mennä vähän mökkihöperönä, kun ei oikein voi vielä ulkoillakaan vauvan kanssa, mutta kohta on saatava vähän ryhtiä arkeen. Päiviin on varmaan turha toivoa mitään rytmiä vielä vähään aikaan, mutta ehkä edes viikkoon?


Ajattelin optimistisesti nautiskelevani hedelmäkupposen rauhassa peiton alla, kun nuo niin viihtyivät omissa oloissaan. Todellisuudessa tilanne viiden minuutin päästä oli se, että nökötin vauva rinnalla ja E toisessa kyljessä kiinni, ja yritin samalla värittää aukeaman toista sivua kun kauhoin lautasta tyhjäksi, ennen kuin joku potkaisee sen sängylle... Kolmas käsi olisi auttanut kummasti.


E kysyi eilen, että miksi toi vauva vaan syö ja nukkuu koko ajan ja mietiskelin, että eipä kuulosta yhtään hullummalta elämäntyyliltä näin jatkuvasti univelkaisen ja nälkäisen korviin. Kunnes havahduin, että aaaivan - eihän se yhteiskunta pyörisi sillä tavalla, että kaikki vaan söisi ja nukkuisi! :D Eeehhehee...

Mutta hei, se on oikeastikin päiväuniaika, joten minä painun pienille torkuille tyttösten kanssa! Energisempää uutta viikkoa teille!

Katri
SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig