torstai 31. lokakuuta 2013

Haaste! Kuka täällä luuraa?

Arvatkaas, sain ensimmäisen haasteeni Onnen Pisaroita -blogista! Tähän olikin yllättävän vaikeaa vastata ja vielä keksiä uusia kysymyksiä! 

Blogihaasteen ohjeet 

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 faktaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa/seuraajaa.
5. Sinun pitää kertoa ketkä olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 faktaa minusta:

1. Olen säikky.
2. Olin kimpassa nykyisen mieheni kanssa jo ala-asteella.
3. Olen syyllistynyt työpaikkaromanssiin samaisen miehen kanssa. Eikä siitä mitään pahaa seurannut, vaikka niitä aina parjataan! :)
4. Haluaisin aina aamulla mutjuilla sängyssä pitkään ja hipsutella E:ä.
5. En ole ehdoton juuri missään asioissa. Yritän katsoa asioita aina monelta kantilta.
6. Nautin hiljaisuudesta ja rauhallisista illoista kotona. (Juu, muutos takaisin vauva-arkeen jännittää..)
7. Haaveilen kesämökistä.
8. En ole eläinihmisiä. 
9. Olen kotoisin maalta.
10. Olen käynyt yläasteen Suomen ainoassa sisäoppilaitoksessa.
11. Harrastin partiota monta vuotta, mutta nyt ajatus viikonloppuleiristä metsässä tuntuu kammottavalta.

Tulipas sekalainen seurakunta paljastuksia! :) 


Sitten haasteen heittäjän kysymykset minulle:

1. Kahvi vai tee? Kahvi ehdottomasti. Olen yrittänyt opetella juomaan teetä, mutta ei vaan sytytä.
2. Mitä harrastat? Blogeja! :) Sekä Zumbaa, Sh'bamia ja BodyBalancea (jotka tosin ovat jääneet vähemmälle supistelujen vuoksi)
3. Lempiruokasi? Uu, tämä on vaikea, rakastan niin monia makuja.. Italialainen on varma valinta, varsinkin kaikki "pienet suolaiset". 
4. Mikä piristää arkeasi? Lojuvista tavaroista siivotut tasot ja lattia, kuppi kahvia ja pala suklaata.
5. Suututko helposti? Ennen lasta olin kuulemma herkemmin syttyvä (!).. Turhaudun helposti ja ärräpäitä voi päästä, mutta tosi harvoin oikeasti suutun. 
6. Oletko jouluihminen? Ehdottomasti, ennen kaikkea tunnelmoija, vaikka joulusta en mitään suurta spektaakkelia teekään.
7. Lempivaatekauppasi? Hmm. Esprit ja Vila ovat viimeisten vuosien aikana tulleet ehkä ykkösvaihtoehdoiksi.
8. Pidätkö matkustamisesta? Pidän ja haluaisin matkustaa paljon enemmän! Ensi vuoden reissu on jo suunnitteilla..
9. Millainen äiti olet? Hassu ja leppoisa, mutta rajojen kanssa tiukka.
10. Siivoatko usein? Järjestelen melkein joka päivä, ja pidän huolta siitä, että jompikumpi imuroi ja siivoaa vessan joka viikko. Kun ympärillä ei vallitse kaaos, on niin paljon mukavampi olla!
11. Mikä sai sinut bloggaamaan? Halusin uuden harrastuksen opintojen päätyttyä. Blogeista saan hyvää mieltä ja inspiraatiota. Koska positiivisuudella on tapana lisääntyä positiivisten ajatusten myötä, halusin itsellekin paikan koota yhteen ja jakaa hyviä asioita. 




Ja vielä uudet kysymykset haastetuille:

1. Oletko aamu- vai iltavirkku?
2. Millainen olisi unelmasunnuntaisi?
3. Oletko DIY-ihmisiä?
4. Pelaatko aikuisten seurapelejä/lautapelejä? Mikä on lempparisi?
5. Tykkäätkö saunoa?
6. Onko joulusi väri punainen, valkoinen, harmaa vai joku muu?
7. Elokuvat vai teatteri?
8. Oletko viherpeukalo?
9. Mitä tykkäät lukea?
10. Katsotko jotain televisiosta? Jos, niin mitä?
11. Mikä on lempiasia kodissasi?


Haastan seuraavat blogit, joista osa on itsellenikin vielä uusia, mutta vaikuttavat innostavilta! :)


Vastailun iloa ja ihanaa viikonloppua! Meidän viikonloppuun kuuluu mm. visiitti rakkaan ystävän luo Helsinkiin.
SHARE:

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Ruusukaali rocks!

Pari vuotta sitten en olisi voinut kuvitella, että söisin vapaaehtoisesti ruusukaalia. Jossain tarjottuna olin syönyt höyrytettyä ruusukaalia ja pystyttyäni kohteliaasti syömään lautasen tyhjäksi olin varma, että ruusukaaliin en tule koskaan enää koskemaan. 

Onneksi viimesyksynä törmäsin parissakin blogissa ruusukaaliresepteihin ja kokeilin ruusukaalia uusilla tavoilla - paahdettuna ja pannulla paisteltuna. Olen melko varma, että sain inspiksen Eeva Kolun Kauhaa ja Rakkautta -blogista, mutta nyt reseptiä etsiessäni en kertakaikkiaan löytänyt sitä tuon blogin arkistosta... Heitin siis ainekset aika lonkalta, mutta osui kyllä ihan nappiin!


Puolitin ruusukaalit, leikkasin kannan kolmionmallisesti pois ja kuorin ohuimpia kerroksia erilleen. Paistelin voissa ensin kovempia keskustoja ja sitten myös lehtiä. Lisäsin ripauksen himalajan suolaa ja teelusikan kärjellä fariinisokeria. Varo paistamasta liikaa, jotta purutuntuma ei häviä. Pekaanipähkinöitä paahdoin kuivalla pannulla (tämä kannattaa siis tehdä ensimmäiseksi) ja sekoitin ne lopuksi joukkoon. Unohdin heittää joukkoon viinietikkaa tai sitruunamehua, mutta muistan, että viimeksi se toi kivasti hapokkuutta suolaisen ja makean rinnalle. 

Aaah miten taivaallista, kaikki sopi yhteen niin täydellisesti! Anna ruusukaalille mahdollisuus ja se vie sydämesi! :) 
SHARE:

tiistai 29. lokakuuta 2013

Varaslähtö jouluun

Ehdin käydä viikonloppuna Loviisan Aitassa kurkkaamassa, josko siellä olisi jo syksy vaihtunut joulunaikaan. Ja olihan siellä! Päärakennuksessa soi tunnelmallinen joulumusiikki (ei ne markettien rallatukset) ja jouluteemaa oli hillitysti laitettu esille. Mukavaa, että myymälässä oli vielä syksyäkin ilmassa, koska ainakaan minä en vielä uskalla hurahtaa jouluun...


Riviera Maisonille omistetussa piharakennuksessa sen sijaan oli niin mielettömän ihana, oikein amerikkalaistyylinen joulutunnelma, että meinasin pakahtua jo sisääntuloon! Musiikki sopi tunnelmaan täydellisesti, tarjolla oli Nicolas Vahén glögiä ja kaikki oli niiiin kaunista! <3 Oli ihanaa hörppiä syksyn ensimmäisen glögit ja ihastella kaikkea ympärillä olevaa. Siellä on kaikki ajateltu viimeisen päälle... Vielä ennen joulua täytyy ehdottomasti mennä käymään uudelleen. Toivottavasti saan viedä erään kauempana asuvan ystävänkin tuolla piipahtamaan.

Joko te innostutte joulusta? Kaupan lehtihyllyssä Kaikkien aikojen joulu -lehti jo tuijotti minua, mutta jätin suosiolla sen vielä hyllyyn. Marraskuun puolella sitten... :)
SHARE:

maanantai 28. lokakuuta 2013

Myrskyä paossa

Syksy ja syysmyrskyt... Kannattaa kuulemma kaivaa kynttilät ja taskulamput hollille, mikäs siinä! :) Ihanan tunnelmallista siihen asti, kun kaikki on hyvin... Toivotaan, että myrsky ei saa pahaa tuhoa aikaan.


Tilasin viime viikolla Zoco Homelta tuollaisen marokkolaistyylisen tarjottimen. Olin etsinyt kynttilävatia monesta paikasta, mutta mikään ei sykähdyttänyt riittävästi. Tai ne, jotka sytyttivät (kuten TineK:n versio), olivat liian tyyriitä. Kahden tunnin googlettelun jälkeen löysin kuin löysinkin riittävän persoonallisen ja kohtuuhintaisen tarjottimen Zoco Homen verkkokaupasta. Tuo verkkokauppa taitaa olla suhteellisen uusi. Valikoimassa on ihania vähän erilaisia sisustustuotteita. Nuo poufit ovat aika mielenkiintoisia: mieleen tulevat lapsuudenkodin nahkarahit päivitettynä tälle vuosikymmenelle ripauksella itämaisia vaikutteita.


Ja ajatelkaa mikä palvelu - tein tilauksen sunnuntai-iltana ja tilaus saapui postiin tiistaina (kaiken lisäksi ilman postikuluja). Haettuani paketin huomasin, että tarjotin oli saanut osumaa kuljetuksessa. Soitin Zoco Homelle, ja Johanna sanoi laittavansa heti uuden matkaan. Ja varastolla kuulemma laitettaisiin lisää pahvia ympärille. Uusi tarjotin tuli perjantaina ja palautin kolhiintuneen takaisin. Pakkauksesta paljastui virheetön ja juuri niin ihana tarjotin kuin kuvissa näyttikin! Ostamani tarjotin on ilmeisesti eri tavalla valmistettu kuin muut valikoiman tarjottimet, koska hinta oli murto-osan. Näyttää siltä, että nämä tarjottimet ovat nyt loppu, koska verkkokaupan valikoimassa on nyt vain aitoja käsintehtyjä vintage-tarjottimia.


Otimme myrskyiltaa vastaan paistamalla pienen taikinan vohveleita ruoan jälkeen. Voi elämä miten hyviä... Syömisen pystyy lopettamaan vasta sitten kun ei kertakaikkiaan enää ole enempää. Tein ruoaksi punajuurilasagnen tällä ohjeella, kannattaa testata! Sitä tulikin niin paljon, että pari päivää saa pitää ihan vapaata ruoanlaitosta.. Me like! :)

Viides viikko ennen äitiyslomaa pyörähti käyntiin. Sen kyllä huomaa jo olotiloissa... Aamuisin on vaikeampi päästä ylös ja närästys on jokapäiväinen vaiva (ihan ilman vohveleitakin). Kuitenkin, tämäkin viikko tulee menemään hujauksessa, joten tunnelmallista alkuviikkoa myrskystä ja närästyksistä huolimatta! :)
SHARE:

lauantai 26. lokakuuta 2013

Muistoja talteen

Olenkin ehkä aiemmin maininnut kokoavani E:lle valokuvakirjaa ensimmäisistä vuosista. Samanlainen toki olisi tarkoitus koota toisellekin lapselle, mutta katsotaan, kuinka antaumuksella siihen tulee paneuduttua... (Olen kuullut, että jostain syystä muiden kuin esikoisten vauvakirjat ovat huomattavasti tyhjempiä...) E:n vauva-aikana ihanaa omaa aikaa oli levittää sekalainen seurakunta tarvikkeita pöydälle ja askarrella illan hiljaisuudessa. Oi, jos siihen vielä sai viinilasillisen ja hyvää musiikkia taustalle soimaan...



Ajatustauko... Kun mitään valmista suunnitelmaa ei ole päässä, palaset loksahtelevat paikalleen sattumanvaraisesti - toisin kuin E:n puuhat, joissa keskittyminen on käsinkosketeltavissa ja tuosta on selvästi tulossa mato. :)


Innostuipa hänkin askartelemaan hama-puuhiltaan. Säästän kaikki pienetkin ylijäämäpalat, koska E saa tehtyä niistä hienoja surrealistisia taideteoksia!



Valmistakin tuli loppujen lopuksi! Olipa taas rentouttavaa, vaikka pikkuhäärääjän kanssa askartelu onkin vähän toista kuin rauhallisina päiväuniaikoina. 

Muuten, käykäähän Cupcakes and Cocktails-blogissa osallistumassa arvontaan (ja muutenkin tutustumassa inspiraatiokaivoon)! Luvassa kaikenlaista askartelutilpehööriä (ks. kuva)! Arvontaan pääset klikkaamalla kuvaa tai aiempaa linkkiä.


Kivaa viikonlopunjatkoa! Me lähdemme savusaunomaan!
SHARE:

perjantai 25. lokakuuta 2013

Leikot = Viikonloppufiilis

Mikä olisikaan parempi viikonloppufiiliksen tuoja, kuin tuoreet leikot ja siivottu koti? Kerroinkin käyneeni yhden illan "sidontakurssilla", josta innostuneena ajattelin yrittää taas koota kimppua itse. 


Kimpun täytteet valikoituivat tuon tumman liilan omituisuuden ympärille. Ajattelin, että limen vihreä neilikka sopii sen kylkeen hyvin ja punainen hirssi tuo vähän kontrastia. Jotain isompaa kimppu kuitenkin vielä kaipasi, mutta valikoimaa ei oikein ollut. Siispä päädyin valkoiseen jättikrysanteemiin, mutta se ei ihan toimi limen neilikan kanssa. Jotenkin ei tule tarpeeksi sävyeroa...


Tuo sidontakehikko on ihan hyvä apu harrastusräpeltelijälle, mutta ei mikään varsinainen kaunistus... Kuitenkin, kyllä tuotakin kelpaa katsella, ja viikonloppufiilis on taattu! Rentouttavaa viikonloppua - minä köllähdän vatsani viereen sohvalle! :)
SHARE:

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Vaakaraita pyöristää...

Tiedättekö niitä pitkällä pystyviivalla ja  pystyraita hoikentaa -tekstillä varustettuja t-paitoja, joita suomalaisessa torikuvassa valitettavan usein näkyy kaljamahaisten miesten päällä? Ensin ajattelin hommata itselleni sellaisen, mutta päädyin kuitenkin rohkeasti uimaan vastavirtaan.


Tällä hetkellä miellyttävin vaate on Vilan raidallinen mekko, ihan normimallistosta siis. Ihmettelen kyllä, miten tuo voi istua "normaalivartaloiselle", koska minun vatsaa tuo S-koko ei kiristä mitenkään. Tuo oli huippulöytö hintansakin puolesta (muistaakseni 24,95 €)! Jalassa ne ihanat Mamaliciousin housut, joista kirjoitin aiemmin. Parasta on, kun mistään ei purista, vaikka toki vaihdan oloasuun hetimmiten kotiin tultua.


Taustalla tapahtuu: tuleva isosisko testaa vauvan sitteriä ja on tehnyt olonsa oikein mukavaksi. Painoraja taisi juuri tulla vastaan...

On siinä raidoituksen vaikutuksessa jotain perää... Myönnän, että vatsa näyttää ehkä vieläkin suuremmalta tuon mekon kanssa, mutta onneksi siitä ei tarvitse nyt välittää! :) Ja kyllä vaakaraita jaksaa aina miellyttää silmää, vai mitä?
SHARE:

tiistai 22. lokakuuta 2013

Synttärisuunnittelua

4-vuotis syntymäpäivää odotetaan kovasti. Päiväkotiryhmässä moni on jo iso, joten toki se isoksi kasvamisen maaginen rajapyykki on jo kovasti mielessä ja suunnitelmissa. Minä olen tietysti innoissani dekoreeraamassa ja suunnittelemassa herkkupuolta. Pinterestin pohjattomasta inspiraatiokaivosta olen löytänyt joitain ideoita ja koonnut omaa kansiota, ja Cupcakes and Cocktails-blogista bongannut paitsi hyviä ideoita, myös hienoja toteutuksia.

Kuva
Juomat laitan tänäkin vuonna tuollaisiin pieniin lasipulloihin, ne ovat niin symppiksiä. Viime vuonna pulloissa oli Pepin voimajuomaa (appelssiinimehua). Liitutaulutarra on vielä hakusessa, onko joku bongannut? Monessa paikassa myydään vain tosi isoja arkkeja. E rakastaa keksejä, joten joku keksibuffet voisi olla kiva?



Nämä ihanat inspiskuvat Kex & Kakao -teemalla löysin Cupcakes and Cocktails -blogista (kuvien alkuperäinen osoite täällä). Whoopie-ohjeet vaikuttavat valitettavan työläiltä, joten ehkä kehittelen jotain vaivattomampaa... Muffinssit kuulemma maistuisivat, joten niitä varten tilasin teemaväreihin sopivia kippoja.


Värimaailma voisi olla tällaista siniliilaa teemaa. E tykkää kovasti liilasta, ja sininen ja valkoinen raikastavat sitä kivasti. Tilasin muuten Happy Monday -verkkokaupasta silkkipapereita, joista yritän tehdä tuollaisia pompomeja. Essi on laatinut blogiinsa tosi yksinkertaisen ohjeen niiden värkkäämiseksi, käy vilkaisemassa!



Hoksasin muuten, että teemaväreihin sopien voisin viritellä nämä E:n huoneen pallovalot keittiöön/tarjoilupöytään, vai mitä?

Ajattelimme aikatauluttaa tohinat niin, että kolmen aikaan tulisivat lapsikaverit, ja viiden aikaan sukulaiset. Eikö pari tuntia ole riittävästi lapsisynttäreille? Viime vuonna ystäväni järjesti mahtavan aarteenetsinnän (Peppi-teeman mukaisesti Herra Tossavainen oli piiloutunut aarrearkkuun), sen voisi ottaa uusiksi. Ja aasinhännän kiinnityksen sijaan kiinnitettiin häntää Pikku-Ukolle. Mitäs tällä kertaa? Ehkä saan jonkun superidean jossain vaiheessa, mutta todennäköisempää on, että panikoin vielä synttäriaamuna ohjelman puutetta. Toisaalta, lapsilauma varmasti järjestää ohjelmaa ihan itsekseen... E ehdotti merirosvo-teemaa, miten toteutetaan?

Suunnittelu on ihanaa, mutta toteutus on sitten aina vähän toista. Yleensä viimetinka tulee liian äkkiä, enkä ehdikään/jaksakaan toteuttaa kaikkea mitä suunnittelin. Nämä ideat jäävät nyt muhimaan. Tämä blogin kirjoittaminen ja Pinterest-kansioiden kokoaminen on muuten siitäkin hyvä, että tuntuu kuin suunnitelmat olisivat jotenkin hanskassa, eikä vain epämääräisinä sinkoilevina ajatuksina päässä. 

Inspiroivaa viikkoa, kohtahan muuten on Halloween aikakin! :) Onko teillä ollut tapana juhlistaa Halloweenia jotenkin?
SHARE:

maanantai 21. lokakuuta 2013

Kun takki ei mahdu kiinni...

Alkaahan se talvikin sieltä tulla! Viime viikkoina (paitsi edellisenä, huih!) on ollut niin lämmin, että olen kulkenut vallan ponchossa töihin. Syystakit eivät mene kiinni, ja villakangastakkia ei oikein ole vielä viitsinyt käyttää. Tosin eivät mene nekään kiinni kokonaan, mutta ajattelin tehdä jotain pieniä napinsiirto-operaatioita, jotta ei tarvitse varsinaista raskaustakkia ostaa...


Olin ajatellut jotain ponchon tapaista päälle heitettävää, ja Karlan postaus tästä kätevästä vaatekappaleesta sai vauhtia rattaisiin. Kolusin vaikka mitä kauppoja, mutta kaikissa ponchoissa oli joku vika - liikaa hapsuja, väärä väri, omituinen leikkaus, lötkö materiaali, ei kaulusta... Kunnes näin tämän ja olin varma sen ihanuudesta ennen kuin edes sovitin! Muistelin kaupassa, että eikös Karla sanonut ponchonsa olleen löytö vuosien takaa ja ajattelin, että ei tämä voi sama olla, kun en merkkiäkään muistanut. Noo, sama poncho oli kyseessä, ja ilmeisen suosittu näytti olleenkin. Ehdin napata rekin viimeisen yksilön! Nyt viileämmillä keleillä olen käyttänyt tätä nahkatakin päällä. Äärimmäisen kätevä!

Tukka on muuten heitetty kätevälle pikanutturalle Pinterestin syövereistä löytämäni ohjeen avulla. Check it out! Ihanaa uutta viikkoa, nyt saa käpertyä lämpimiin!
SHARE:

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Paljain sormin

Syksy ei ole mitenkään lempivuodenaikani. En ole koskaan pitänyt siitä kylmästä, märästä, koleasta ja pimeästä tunnelmasta, minkä syksy tuo mukanaan. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin osaan löytää myös syksystä hyviä puolia ja nauttia tästäkin ajasta.


Syksy saa pisteitä siis myös siitä, että vielä pystyy syömään eväitä paljain sormin, toisin kuin talviretkillä! Löysimme mahtavan eväspaikan, jossa saimme nauttia auringon lämmittävistä säteistä ja maisemat hivelivät silmiä. Merikin pilkahteli alhaalla talojen (ja rakennustyömaiden) takaa.

Silmiä painaa, vaikka viime yönä nukuin 9 tuntia. Siis jos nyt laitan koneen kiinni ja painun pehkuihin, saan nukkua melkein samanmoiset tänäkin yönä! Toiveissa virkeä maanantai-aamu, itse kullekin! :)
SHARE:

lauantai 19. lokakuuta 2013

"Tääl' on lunta, talvi on tullut!"

... Huudahti E, kun aamuhämärissä hipsimme yövaatteisillaan puhaltamaan yön ulkolyhdyssä lepattanutta kynttilää sammuksiin. Kyllä valkoinen maa kieltämättä on kaunis näky. Heti alkoi päässä soida Sinatran Let it Snow ja tuli muutenkin niin jouluinen ja talvinen olo...


Lueskelin eilen sieltä sun täältä, että on mukamas jo lunta tullut. En ollut uskoa, koska täällä Varsinais-Suomessa ei ollut tietoakaan lumen tulosta. Jossain päin oli kuulemma jo lumiukkojakin tehty? Noo, tuo on puoleen päivään mennessä jo sulanut, mutta saatiinpa kiva aamuherätys!


Leppoisaa lauantaiaamua! Höyryävän kaffekupin kanssa blogikierrokselle, mmmmukavaa... :)
SHARE:

torstai 17. lokakuuta 2013

Pikkuvapailla

Yhden päivän syysloma, mutta tarpeeseen tuli! Pikkuneiti saa sentään viettää ylimääräisiä vapaita enemmän, vaikka minun täytyy huomenna mennä töihin. Silti tuntuu jotenkin pitkältä viikonlopulta... Vapaapäivän kunniaksi kävimme kaakaopaikassa (Cafe Art:ssa) herkuttelemassa.


Silloin kun tein puolipäiväistä viikkoa, meillä oli joskus tapana käydä vapaapäivänä samaisessa paikassa kahvilla ja kaakaolla. Siellä kahvi on vastapaahdettua ja barista valmistaa juomat tilauksesta. Paikan kahvia ei voi verrata mihinkään... Ja mikäli neidin muikeita ilmeitä on uskominen, ei kaakaokaan ole koskaan pettänyt. Aina kun ajamme Aurasillan yli, E huikkaa, että mentäiskö kaakaopaikkaan? :) Katsoin Cafe Art:n nettisivuilta, että Vuoden Barista -palkinto on kuutena vuonna mennyt paikan baristoille!


Vapaapäivänä myös siivoiltiin ja valmisteltiin huomista herkkuruokaa. Ihanaa kun huomenna töiden jälkeen voi vain tulla siistiin kotiin, ja iltaruokakin on melkein valmiina! Ja mikä on ihanampaa kuin kömpiä puhtaisiin lakanoihin..? Löysin H&M Homen valikoimasta tuollaisen jättityynyn. Se on ollut tosi hyvä tuki nukkuessa, kun vatsan vuoksi on selkä alkanut särkeä... Ajattelin, että tuo voisi toimia imetystyynynäkin ehkä jotenkin? Ainakin on mukavan muhkea ja ihana myös iltalueskeluihin.




Tilanne ennen ja jälkeen petauksen, viivettä kuvilla noin 10 minuuttia... Nyt muistankin, miksi aina ei tule pedattua petiä. Varsinkaan päiväpeitteen kanssa! Turha vaiva...Vai mitä?

Olen ihan viikonlopputunnelmissa jo, joten otetaan vähän varaslähtöä - riemukasta viikonloppua kaikille! :)
SHARE:

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Syysherkku, maa-artisokkakeitto

Kuka noita mukuloita jaksaa kuoria, ajattelin maa-artisokista ensin alkuun. Aika toivottomiahan ne ovat, totta puhuen. Mutta niin ylivoimaisen herkullista syyskeittoa maa-artisokista saa vaivan palkaksi, että pari kertaa kaudessa jaksaa leikkiin ryhtyä. Valmistus on äärimmäisen yksinkertaista sen jälkeen, kun mukulat on kuorittu.


Ainekset:
1 sipuli
3 rkl voita
1 kg maa-artisokkia
2 perunaa
1 l vettä
merisuolaa
2 dl kuohukermaa
2 huoneenlämpöistä keltuaista
valkopippuria, yrttisuolaa

leipäkrutonkeja tai saksanpähkinöitä paahdettuna

Valmistus:
Kuullottele pilkottua sipulia ja maa-artisokkia voissa kattilassa. Lisää hetken päästä vesi, ja jätä poreilemaan 20-30 minuutiksi. (Tarkista välillä, ettei vesi pääse loppumaan.) Kun juurekset ovat kypsiä, soseuta keitto. Sekoita keltuaiset kerman joukkoon ja kaada joukkoon, soseuta vielä hieman, niin keitosta tulee oikein kuohkeaa. Mausta keitto yrttisuolalla ja valkopippurilla.

Paista oliiviöljyssä leipäkrutonkeja, tai paahda kuivalla pannulla saksanpähkinöitä keiton kaveriksi. Vinkin reseptistä sain täältä - en olisi mitenkään keksinyt laittaa joukkoon keltuaisia, saati tarjota keittoa saksanpähkinöiden kanssa, ilman tuota ylistettyä keittoa. Alkuperäinen ohje on ilmeisesti Glorian Ruoka & Viini lehdestä 8/2010.


Aivan tajuttoman hyvää pähkinöiden kanssa! Saksanpähkinöissä on jotenkin ihana, hieman toffeinen maku, joka vielä korostuu kevyesti paahdettuna.

Sitten vaan mukuloita kuorimaan! Suosittelen laittamaan jotain hyvää taustamusaa! :) Spotify suositteli Vuokko Hovatan uutta levyä. Tosi ilahduttava löytö!
SHARE:

maanantai 14. lokakuuta 2013

Kylppärirempan kimppuun?

Meidän pitäisi rempata pikkuwc ennen pienokaisen syntymää. Jostain käsittämättömästä syystä edellinen wc:n remppaaja on päättänyt jättää yhden nurkan alhaalta n 180 cm:n korkeuteen asti laatoittamatta. Siis noin 40 cm nurkasta molempiin suuntiin on laatoittamatta. Edellinen asukas jätti kylpyhuoneen kalusteet meille, mikä oli sikäli hyvä, että kulmaan sopivia kaappeja ei hirveästi ole tarjolla, ja tuo kaappi peittää sentään edes sivut, mutta ylhäältä paljas seinä ikävästi näkyy (kaiken lisäksi kalusteet ovat kamalat...). Ensin ajattelimme vain ostaa korkeamman kaapin tuohon tilaan, mutta sellaisen löytäminen ei ollutkaan ihan yksinkertaista. Tilassa on tällä hetkellä ihan neutraalit harmaat laatat, mutta samanlaista laattaa on mahdotonta löytää. Sellainenkin vaihtoehto kävi mielessä, että laatoittaisimme vain puuttuvan nurkan valkoisella tai tumman harmaalla. Se voi kuitenkin näyttää loppujen lopuksi ihan hölmöltä, joten ehkä laitamme koko tilan kerralla kuntoon. Sillä on kuitenkin merkitystä myyntivaiheessa. Tässä kolmiossamme on noin 80 m2, joten emme tule mahtumaan tänne kahden lapsen kanssa kovin kauaa. Surettaa jo nyt, sillä rakastan tätä kotia ihan hirveästi... Kaikki on kohdallaan - sijainti, pohjaratkaisu, piha, "kodin henki"... Nyyh, yritän olla ajattelematta jossain vaiheessa eteentulevaa muuttoa.

Löysin inspiraatiokuvia Sisustus ja Sepustus -blogin vinkkaamalta booli.se -sivustolta ja Pinterestistä jonkin verran. Monet inspiraatiokuvat vaan ovat kamalan isoista kylppäreistä, joten kalustuksen suhteen on vähän hankalaa löytää hyviä ideoita. Värimaailman hahmottamiseksi nämä ovat kuitenkin ihan hyviä.



Kuvat täältä ja täältä

En haluaisi tilasta liian "kliinisen" näköistä, minkä vuoksi tilassa saisi olla valkoisen lisäksi joko tammen sävyä tai harmaata. Nämä kaksi alimmaista ovat väreiltään suosikkejani, ja alimmainen oikeastaan mukailee muutenkin wc:tämme. Istuin ja allaskaappi ovat samalla paikalla, ovi on istuimen vieressä. Korkea kulmakaappi on allaskaapin vasemmalla puolella ja muuta siellä ei olekaan (paitsi vastakkaisella seinällä pyyhekoukut).

Jos jollain on tiedossa hyviä inspiraationlähteitä pienten kylpytilojen sisustuksen suhteen, niin kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita! Meillä on tapana suunnitella ja jahkata kaikkia asioita liian kauan. Tosin ei siitä kai koskaan ole kauheasti haittaa ollut... Hyvin suunnitellut jutut (esim. keittiö tai makkarin taulukollaasi) jaksavat ilahduttaa vielä tänäkin päivänä. Vielä on vähän aikaa hautoa tätäkin projektia - vasta pari vuotta tässä asuttu ja suunniteltu, mitä tehtäis! :)
SHARE:

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Sunnuntaibrunssi kotosalla

Jääkaapin (ja pakastimen) aineksista saatiin koottua pieni sunnuntaibrunssi... Paistettua munajuustoa, ilmakuivattua kinkkua, tikkuporkkanoita ja tsatsikia, pikkufrittata blinipannulla ym. pientä. Jälkkäriksi syötiin mansikkarahkaa Kastehelmi-kipoista. Tuli niin nostalginen olo, kun lapsena mammalla saatiin joskus jäätelöä samaisen sarjan jälkiruokakipoista. :) Olenko jo muuten hehkuttanut Airy soijakermaa? Se on paras löytö pitkään aikaan! Paljon kevyemmän tuntuista ja makuista, kuin tavallinen kerma, eikä tule lainkaan turvonnut olo.





Muuten, tänään meille kotiutui "uusi" kamera! Aika paljon on opettelemista, mutta olen niin innoissani! (Nämä kuvat on otettu vielä pokkarilla.) Onko pakko mennä huomenna töihin? Eikö voisi vain jäädä harjoittelemaan säätöjä ja kikkailuita? :) 
SHARE:

lauantai 12. lokakuuta 2013

Syyslauantain onnea

On ollut niin hieno ja ihana lauantai, että ei voi kuin huokailla tätä elämää. Päivä alkoi E:n temppukerholla, jossa oli tällä kertaa yhteistunti vanhempien kanssa! Se oli ihanaa, lapset olivat aivan riemuissaan, ja minä ainakin nautin siitä riemusta itsekin.





Ilta-auringossa lähdimme retkelle lähirantaan. Ihmettelimme, "mistä toi vesi mereen oikein tulee" ja mutustimme eilen leivottuja kaurakeksejä ja kaakaota. E muisti jostain vappuhyrrän, joka otettiin tietty mukaan. Reissun aikana sauna oli sopivasti lämminnyt. Se on ihana tunne, kun vähän kylmenneet raajat alkavat kihelmöiden lämmitä... Iltaruokapöydässä E lauleskeli sitä biisiä (en muista esittäjää) "asiat voisi olla huonomminkin, olen täysin tyytyväinen..." :)



Leppoisaa viikonlopun jatkoa! :) Tulisikohan jotain lauantaileffaa? Tai ylipäätään jotain katsottavaa televisiosta...
SHARE:

perjantai 11. lokakuuta 2013

Grenade

Hei tunnethan tämän herkun?


Granaattiomenat ovat nyt ihan parhaimmillaan! Kilohinta on pudonnut alle puoleen normaalista, joten nyt sesonkiaikaan niillä kannattaa todella herkutella. Näihin tulee kertakaikkinen himo... Toimivat myös karkinkorvikkeena.

Koska granaattiomenan käsittely ei ole maailman miellyttävintä puuhaa vähän kärsimättömälle (ja vielä raskaana olevalle) ihmiselle, karsin koko ompun siemenet kerralla kulhoon ja laitan jääkaappiin. Siten niitä on helppo napsia sellaisenaan, tai laittaa salaatin tai jugurtin ja myslin päälle.


Granaattiomenan siemenet ovat oikea silmänilo salaateissa ym. kylmissä ruoissa, mutta ennen kaikkea ne ovat ihanan makeita nyt. Siemenet raksuvat suussa hauskasti. Mehukkaan pallukan sisällä on kovempi siemen, mutta mitäpä tuo haittaa... Jatkuvasti tekee kuitenkin mieli heittää uusi satsi suuhun! :) Käsittääkseni granaattiomena on myös varsinainen terveyspommi... Mm. C-vitamiinia, B5 ja B9 -vitamiineja sekä foolihappoa (erityinen vitamiinipommi siis raskaana oleville). Jos haluat perehtyä asiaan paremmin, niin lukaisepa granaattiomenasta vaikka täältä ja täältä. Muussa tapauksessa halkaise neljään osaan, koputtele tai koverra siemenet kulhoon, mene sohvalle ja ala napsia!


Teemaan sopii tietenkin Bruno Marsin Grenade, joka jaksaa laulattaa aina vaan. Jos olet yksin kotona (tai kehtaat muuten vaan), vedä kovaa ja tunteella! :) Ihanaa viikonloppua!
SHARE:

torstai 10. lokakuuta 2013

Vatsa ennen viimeistä kolmannesta

Miten viimeinen kolmannes voi startata jo? Havahduin tähän todellisuuteen muistaessani, että ensi viikolla on aika TYKS:iin verenohennuslääkityksen aloitusta varten. Meillä kulkee suvussa sellainen pieni geenivirhe (FV:n geenivirhe, APC-resistenssi), että trombiriski on hieman suurempi, kuin tavallisesti. Ja kun raskaus altistaa muutenkin veritulpille, niin tässäkin raskaudessa aloitetaan Klexanen piikitys viimeisellä kolmanneksella varmuuden vuoksi. Minulla ei ole koskaan ollut mitään verisuonitukoksia, eikä mitään oireita geenivirheen vuoksi, mutta koska asia on tiedossa, on se huomioitu raskauden seurannassa.


Kuitenkin, vatsa on alkanut painaa nyt todella tuntuvasti. Istuminen onnistuu takakenossa ja toisaalta seisominen alkaa olla raskasta, koska välillä pitkä seisominen alkaa heitättää. Vielä pitäisi melkein 2 kuukautta jaksaa töissä... En yhtään muista, että ensimmäisessä raskaudessa olo olisi ollut näin tukala näin aikaisin. Iltaisin närästää, vaikka vatsa ei edes vielä ole korkealla. Noo, onhan tässä loppusuorassa paljon hyvääkin - vauvan liikkeet tuntuvat ja näkyvät, vatsa venyy ja tärähtelee potkujen voimasta.

Pitäisi ehkä alkaa miettiä, onko meillä kaikki vauvaa varten. Jotenkin oletin, että kaikki löytyy entuudestaan, mutta sitten muistin, että paljon on annettu poiskin. Ja missähän on esimerkiksi äitiyspakkauksesta saatu makuupussi? Olisi ehkä järkevää penkoa kaappeja ja laittaa paikkoja kuntoon, kun vielä jaksan. Tuleva isosisko on niin innoissaan, että olisi halunnut nukkua vaunukopassa ja pukee jatkuvasti pieniä bodeja päälleen! :) Eli kun minä järjestän, niin hän levittää!

Torstaisiivous tehty, viikonloppu tuntuu jo alkaneen!
SHARE:

tiistai 8. lokakuuta 2013

Sidontakurssin saldoa

Kuten ehkä olette huomanneet, rakastan leikkokukkia. Siksi olinkin todella innoissani, kun huomasin Skanssin liikkeessä mainoksen yhden illan sidontakurssista Kauppilan Puutarhalla. Olin aiemmin yrittänyt räpeltää kimppuja ja asetelmia, mutta todellisiksi räpellyksiksi ne olivat jääneetkin. Viime viikolla pääsin asiantuntijoiden oppiin ja ilmeisesti kurssi oli kiinnostanut monia muitakin, sillä vastaava kurssi järjestetään seuraavan kerran 14.11. klo 18-20. Hauskaa oli myös tavata sattumalta erään blogin kirjoittaja kurssilla! :)


Kurssilla tehtiin syyssetelma ja -kimppu, jotka sai mukaansa. Asetelman teko oli huomattavasti helpompaa, joten sillä lähdettiin liikkeelle. Opin monia asioita, joita en ollut tullut ajatelleeksi. Esimerkiksi hoksasin, että yhdessä neilikassa tai krysanteemissa on todella paljon materiaalia asetelmaan. Samoin on vihreissä, kun yksittäisillä lehdillä pystyy piilottamaan sientä kätevästi. Vaikka asetelma näyttää runsaalta, ei siihen ole käytetty kuin 2 gerberaa, 2 neilikkaa, 1 krysanteemi, 4 salalin oksaa ja 2 nahkalehteä. Lisäksi laitoin pari lehteä keijunkukkaa ja syklaamia lähinnä testatakseni sävyjä. Näihin asetelmiin voisi siis hyvin käyttää pihalta tai ulkoistutuksista löytyviä yksittäisiä kehtiäkin.


Kimpun sitominen olikin aloittelijoille vähän haastavampaa, joten meille annettiin avuksi sidontakehikot. Sen avulla oksia on helpompi alkaa laittaa kimpun muotoon, koska lehdet ja kukat ikäänkuin lepäävät kehikon päällä. Tekniikassa korostettiin, että oksat kannattaa aina työntää kimppuun samaan suuntaan, ja pyörittää kimppua koko ajan, jolloin varret asettuvat spiraalin muotoon. Minä tietysti muistin tämän ainoan ohjeen vasta, kun olin tökkinyt puolet oksista kimppuun, ja ihmettelin, miksi kukat eivät oikein asetu...


Ensimmäisestä kimpustani tuli aikamoinen risukasa, mutta ainakin tuli opittua paljon. Ei iiiihan menisi floristin tutkintosuorituksesta läpi... Ensi kerralla ehkä muistan tökkiä varsia oikeaan suuntaan alusta lähtien, jolloin oksat pysyvät paikallaan siinä, mihin olen ne alunperin asettanut. Vähän maltillisemmin voisi myös laittaa värejä ja muotoja. :) Hyvä pointti on lisäksi se, että yleensä kannattaisi lopettaa materiaalin tökkiminen silloin, kun ajattelee lisäävänstä vielä muutaman, koska helposti tulee laitettua liikaa.





Huolimatta aloittelijan kädenjäljestä leikot piristävät kotia kummasti. Kurssi oli todella inspiroiva, ja nyt uskallan taas kokeilla kotona ainakin asetelmia. Ihanaa näperreltävää! Onko joku muu kokeillut tehdä kimppuja tai asetelmia itse?
SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig