keskiviikko 28. elokuuta 2013

Vahéeta ja käheetä

Helena Loviisan Aitasta oli ilahtunut kesän kirjoituksestani ja lähetti pienen tervehdyksen puolestaan minua ilahduttamaan. Miten tiesikin, että rakastan ruokajuttuja... En ollut lainkaan huomannut, että Loviisan Aitassa myydään myös valikoituja ruokaherkkuja, ilmeisesti ainakin Nicolas Vahén tuotteita. Ihastelin Vahén tuotteita jo duo-Livingissä, josta kirjoitin myös muutama viikko sitten.



Nuo silmää hivelevät kuvat ovat Vahén sivuilta. Omassa keittiössä ja kameran takana sen sijaan häärää ihan tavallinen tallaaja, joten muut kuvat ovatkin sen mukaisia! :) Tuo pippurimylly oli mukavan tukeva ja teki sopivan hienoa rouhetta, aivan toista maata kuin meidän vanha pippurimylly. Balsamicosiirappia käytän usein salaatin päällä, kuten kuvan salaatissa viikonlopulta, johon tosin käytin edellisen putelin loput.



Niin ja se käheetä on se, että sähköpostiin oli kilahtanut kiva meili: "Todistus maisterin-tutkinnostasi on noudettavissa"! :) Koittihan se päivä viimein, vaikka vuosi sitten ajattelin, että jääköhän minusta ikuisiksi ajoiksi gradua-vaille-maisteri

Sellaisia kuulumisia tällä kertaa, kivaa viikonjatkoa! 
SHARE:

tiistai 27. elokuuta 2013

Rapea kotimysli - sisältää takuuvarmasti pähkinöitä ja siemeniä

Olen aina rakastanut mysliä, mutta kaupan mysleistä en oikein löytänyt sellaista täydellistä sekoitusta. En välitä rusinoista, enkä oikein sitkeistä hedelmäpaloistakaan. "Muromyslit" olivat muistaakseni aika herkullisia, mutta niiden sisältämä sokerin määrä tuntui vähän turhalta. Kotimyslistä saa tehdä juuri sellaista kuin haluaa, ja sitä on helppo tuunata vaikka ihan ex tempore. E haluaa yleensä myslin kanssa rusinoita, kuivattuja karpaloita tai mulperimarjoja, minä taas haluan pitää ne loitolla. Niinpä ajattelin jakaa kotimyslin ohjeen, jos joku muukin haluaa sulostuttaa aamujaan herkullisella ja vieläpä terveellisellä myslillä.


Sattuipa silmiini juuri sopivasti myös Helsingin Sanomien pistokoe, myslihuijaus. Kaikkea ne jaksavatkin selvittää, ihan oikeasti... Mutta jos tuo pitää paikkansa, niin onhan se vähän harhaanjohtavaa kuluttajia ajatellen. Itsetehdyn myslin sisällöstä nyt ainakin voi olla varma. Kaiken tuoreutensa ja rapeutensa lisäksi kotimysli on äärimmäisen helppo ja nopea valmistaa. Myönnetään, että silti joskus tuntuu ylivoimaiselta ryhtyä tuumasta toimeen. :)

Valmistusohje:

4 dl kaurahiutaleita
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
1 dl seesaminsiemeniä
1 dl manteleita
1 dl pähkinöitä

Sekoita kaikki keskenään, levitä kahdelle pellille, valuta päälle rypsiöljyä ja juoksevaa hunajaa. En osaa sanoa miten paljon, mutta arvelisin, että hyvä tulee, kun lorottaa max 5 cm välein molempia! :) Sitten sekoita öljy ja hunaja hiutaleiden joukkoon ja levitä seos pellille mahdollisimman tasaisesi. Paista 175 asteessa n. 15 minuuttia, sekoita kerran välissä. Anna jäähtyä ennen purkitusta.



Näitä mittasuhteita ja aineksia nyt voi muuttaa mielinmäärin, esim. olen jättänyt joskus pähkinät ja laittanut pelkkiä manteleita jne. Vastaavia ohjeita löytyy varmasti netistä eri muunnoksina. Uskon bonganneeni tämäntyylisen ohjeen aikoinaan Kauhaa ja rakkautta -blogista, joka muuten on yksi parhaista ruokablogeista.



Aamuisin en todellakaan ehdi haaveilemaan, vaikka kuvassa siltä näyttää. Mutta se, että tarkenin elokuun lopussa lähteä hameessa töihin, oli kuvan arvoinen yllätys itsellenikin! Ihanaa lämmintä viikkoa!

SHARE:

lauantai 24. elokuuta 2013

Raskauspukeutumisesta

Vatsa on jo niin kovassa kasvussa, että mitkä tahansa vaatteet eivät enää käykään. Omat farkut ahdistavat, mutta yritän vielä ahtautua niihin. Edellisen raskauden aikana minun ei juurikaan tarvinnut miettiä pukeutumista, koska vanhassa työssäni vaatteet olivat työpaikan puolesta. Tämä aiheutti sen, että työmatkat tuli kuljettua ei-niin-edustavassa-kunnossa. Nyt sen sijaan pitäisi joka päivälle keksiä siistiä ja kuitenkin mukavaa päälle pantavaa. Itse kun en ole lainkaan mikään muodin edelläkävijä enkä tyylitaituri, tarvitsen jonkun näyttämään suuntaviivoja. Onneksi blogimaailmasta saa vinkkejä myös raskauspukeutumiseen!

Muodollisempaan työpukeutumiseen olen hakenut ja saanut inspiraatiota Karlan blogista, ja hieman rennompaan tyyliin Kaitaliinalta. Olen käynyt monta kertaa katsomassa heidän laatimiaan äitiysvaatekoosteita, Karlalla mm. täällä ja täällä, Kaitaliinalla puolestaan täällä ja selannut heidän raskausajan asupostauksiaan. Minun on jotenkin kauhean vaikea muistaa, millaiseksi se maha kasvaa ja miten erilaiset yläosat laskeutuvat vatsan kanssa. Siksi on ihanaa, että nämä tyylitaiturit ovat kuvanneet asunsa meidän iloksi.


Ylläolevassa kuvassakin näkyy, miten tavalliset paidat eivät enää oikein istu ja etureuna jää jo vähän liian lyhyeksi. Onneksi jakun kanssa sain siihen jotain linjakkuutta. Olen yrittänyt koota myös Pinterest-kansiooni kivoja asuja, mutta tavallisia raskausasukuvia ei olekaan niin helppo löytää kuin luulisi. Julkkismasuja sen sijaan vilisee vaikka kuinka paljon.

Monet äitiysvaatteet ovat melko tylsiä ja jotenkin liian mammamaisia, enkä haluaisi niitä ostaa vaatekaappiin muutamaksi kuukadeksi. Äitiyshousuja minulla on nyt kahdet. Niitä on varmaan pakko vielä hankkia yhdet, paitsi jos yhtäkkiä oppisin käyttämään enemmän mekkoja töissä. Olen sellainen vilukissa, että ajatuskin mekosta (vaikkakin paksujen sukkahousujen kanssa) saa aikaan vilunväristyksiä. Tavoitteenani on pukeutua tavallisiin vaatteisiin ja yrittää pärjätä mahdollisimman vähillä raskausvaatteilla, mutta katsotaan tulevien kuukausien aikana alkaako hymy hyytyä tämän tavoitteen kanssa...

En malta olla lisäämättä Pinterestin syövereistä löytämääni kuvaa 1800-luvun raskausmuodista... Tämä kuva antoi vähän suhteellisudeentajua taas, että ehkä meillä sittenkin on ihan riittävästi tarjontaa myös raskausajan pukeutumiseen! :)


Ensi viikolla on puolivälin ultra! Muistan, että ensimmäisessä raskaudessa vatsa tuli vasta tässä viikolla 20 esiin. Näissä kuvissa vatsa näyttääkin hämäävän pieneltä. Todellisuudessa se aiheuttaa ihmettelyä suuruudellaan lähes joka päivä.

P.S. Jos tiedätte blogeja tai muita sivustoja, joista voisi ammentaa inspiraatiota raskauspukeutumiseen, niin ilahdun kaikista linkeistä ja vinkeistä! :) Mukavaa viikonlopun jatkoa!
SHARE:

torstai 22. elokuuta 2013

Viimeisiä kesäiltoja ulkoruokailuun?

Ulkoruokailut taitavat pikkuhiljaa jäädä vain kesäisiksi muistoiksi. Keväällä heti kun vähänkin lämmittää, syömme usein tavallisen päivällisenkin ulkona niin pitkälle syksyyn, kuin mahdollista. Muut kyllä tarkenisivat vieläkin ihan hyvin, mutta minä olen sellainen palelija, että olen jo vetänyt villasukat jalkaan ja neuleen ylle. Aamuisin täytyy autossakin laittaa lämmitys päälle! :)





Torstaita eletään, ja viime perjantaina ostamani krysanteemit ovat vielä oikein kauniita! Eivät ne nyt ehkä ihan uudesta kimpusta mene, mutta kyllä ne ilahduttavat. Kympin kukiksi minusta oikein hyvin rahansa arvoiset! Yritämme yleensä tehdä viikkosiivouksen torstaina, jotta perjantaina töistä tullessa viikonlopun voi aloittaa rauhassa. Leikot kruunaavat siivouksen jälkeisen kodin ja siirtävät ajatukset viikonloppuun.


Tuleeko teidän ostettua leikkokukkia? Muistan, että joskus aiemmin minun ei tullut ostettua leikkoja, koska meillä ei ollut sopivia maljakoita. Mutta muutamalla erilaisella pärjää pitkälle ja kukatkin pääsevät oikeuksiinsa!

Kukikasta viikonloppua! :)

SHARE:

tiistai 20. elokuuta 2013

Zumba vaihtui omenakaurapaistokseen

Nyt kävi niin, että töiden jälkeen olin aivan takki tyhjä. Tiistai-illan vakkari-iloihin on kuulunut zumba, mutta tänään sinne raahautuminen tuntui ylivoimaiselta. Kaiken lisäksi syysaikataulun vuoksi sitä on myöhäistetty tunnilla, ja sekös vielä antoi tekosyyn jättää menemättä - kun olisi pitänyt osata ajoittaa syömiset niin, että olisi ollut energiaa, mutta ei liian täynnä. 

Pihan omenapuuhun on tullut vain muutamia kymmeniä omenoita. Leikkasin sitä keväällä ehkä liian rajusti, ja mahdollisesti liian myöhään. Toivottavasti ensi syksynä tulee runsaampi sato. Kypsiä on jo jonkin verran, ja teimme niistä pikaisen omenakaurapaistoksen. E asetteli omenaviipaleet säntillisesti vuokaan vieriviereen. <3 Niin yksinkertaiset kuin omenakaurapaistoksen ainekset loppujen lopuksi ovatkin, muistan kokeilleeni monia huonoja ohjeita ennen löytämääni superohjetta. Voi olla, että tämä Myllyn Paras -ohje on tuttu kaikille, koska tulee Googlen hakutuloksissa ensimmäisten joukossa. Muutin ohjetta hieman (koska voita oli niukasti). Kiva huomata, että paistos oli todella hyvää vähemmällä voillakin. Sattuneesta syystä en myöskään laittanut calvadosta tai likööriä...



Omenakaurapaistos:
6-10 omenaa riippuen koosta
kanelia ja sokeria

100 g voita
1,5 dl fariinisokeria
4 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja

Lado omenaviipaleet vuokaan ja ripottele päälle kevyesti kanelia ja sokeria. Sulata voi, ja sekoita muut aineet joukkoon. Levitä kuorrute omppujen päälle. Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia.


Pikku pyörälenkin jälkeen meitä odotti lämmin omenapaistos ja sainkin juuri napattua ylemmän kuvan ennenkuin herkkuhiiret iskivät paistoksen kimppuun. Iltatouhujen jälkeen otin vielä kerran lisää ja sytytin kynttilät. Nyt nautin hiljaisuudesta ja lueskelen lempiblogejani. :)

Ehkä sitten huomenna menen Bodybalanceen? Liikunta antaa niin paljon virtaa ja tekee hyvää hartiasärylle, että nyt hieman kaduttaa vetelehtimiseni. Sitäpaitsi zumba on hauskaa (vaikkakin koomisen näköistä tämän pötsin kanssa)! Keksin vielä yhden syyn, miksi olikin ihan järkevää, etten mennyt jumppaan > radiossa sanottiin, että elokuun lopulla liikuntakeskukset täyttyvät kesäherkkujen sulattelijoista. Joo, siellä olisikin ollut liikaa tungosta, ihan hyvä että en lähtenyt sinne tunkemaan... Hyvät tekosyyt, parempi mieli?! :)

Aurinkoisia päiviä vielä luvassa, ihanaa!
SHARE:

maanantai 19. elokuuta 2013

Miten vaaleanpunainen eksyi lapsen huoneeseen?

Siivoilin sadepäivänä E:n huonetta ja pysähdyin miettimään, miten vaaleanpunaisesta on tullut huoneen teemaväri. Ennen lapsen syntymää en voinut sietää vaaleanpunaista tai pinkkiä, enkä uskonut pukevani lasta näihin väreihin. Ajattelin, että minä olen sitten sellainen sukupuolineutraali kasvattaja, joka ei värikoodaa lastaan. Noh, vaaleanpunainen alkoikin yhtäkkiä näyttää niin hyvältä, että onpahan itsellekin eksynyt jokunen vaaleanpunainen vaatekappale.







Sohva on myynnissä uuteen kotiin (Huuto.netissä), 278126533 jotta huoneeseen mahtuisi toinenkin lapsi aikanaan. Aluksi vauvan kehto tulee meidän makuuhuoneeseemme, mutta jossain vaiheessa sitten pinnasänky laitetaan varmasti E:n huoneeseen. Sohva on ollut muutenkin liian iso ja hallitseva tuolla huoneessa, mutta se on hyvin palvellut vierasvuoteena, minkä takia emme ole siitä aiemmin halunneet luopua.

Kuva
Ja nyt jos/kun sohva lähtee, niin minä olen tietysti jo suunnitellut, millä tyhjä tila täytetään! :) Nimittäin tuollainen teltta olisi ihana! E rakastaa tehdä majoja ja kääriytyä pesäkoloihin lueskelemaan ja leikkimään milloin mitäkin. Onko jollain vastaavanlainen teltta? Mistä olette hankkineet?

Eihän sitä vaaleanpunaista nyt hirveästi ole, mutta kun sitä on ripauksittain aarrearkussa, tekstiileissä ja seinätarrassa, niin jotenkin se vaikuttaa hallitsevalta. Onneksi isot pinnat ja kalusteet ovat vaaleita tai ei oikein minkään värisiä. Ehkä sitten on helpompi muuttaa sisustusta? Haluaisin hieman päästä noista pastellisävyistä eroon. Voisiko blogipalloista poimittavat harmaan, sinisen ja liilan värit voisi ottaa uusiksi teemaväreiksi?



Tuota täytyykin alkaa pyöritellä. Jos teillä on kuvia kauniista lastenhuoneista (esim. omassa blogissa tai Pinterestissä), niin olisi mukava, jos linkitätte alle! :)

Ihanaa alkavaa viikkoa!
SHARE:

lauantai 17. elokuuta 2013

Voisilmäpullat herkkuhimoon

Raskausaikana saa kokoajan himoita mitä vain, eikö niin? Eilen kaupassa tuli ihan hirveä sokerinhimo ja joku hoki päässäni maanisesti, että pakko saada aamulla pullaa. Pakastepullavalikoimia tiiraillessani tulin siihen tulokseen, että ehkä kuitenkin pyöräytän aamulla pikkutaikinan. Saan ainakin juuri sellaisia pullia, joita haluan ja ilman lisäaineita. Pullien leipomisessa ainoa ongelma on se, että puolen litran taikinastakin tulee liikaa syötävää kolmelle, eivätkä ne pakkasen kautta otettuina ole mistään kotoisin.

E heräsi kukonlaulun aikaan ja ulkona satoi, siis juuri sopivaa tehdä pieni taikina kohoamaan aamukahvien ja lastenohjelmien ajaksi. Tein jauhopussin ohjeella, mutta puolittaen, eli vain 2,5 dl:n taikinan. Silti pullia tuli 18! Taikina nousi todella hyvin, ja uskon sen johtuvan siitä, että olen alkanut mitata veden lämpötilan ihan mittarilla (kädenlämpöinen on aina liian kylmää).

Pikkuleipurin oli vaikeaa hillitä itsensä ja myönnettäköön että tiukkaa teki minullakin...

Kaikessa yksinkertaisuudessaan voisilmäpullat ovat minusta parhaita pullia. Ja kyllä täytyy ihan kehua, että näistä tuli parhaita ikinä! Eivätkä ne 18 pullaa meillä kauaa vanhentuneet... Onneksi en kuitenkaan tehnyt tavallista puolen litran taikinaa.



Koko päivän on satanut, mutta mikäs meillä täällä on ollut herkutellessa. E on puuhaillut muovailuvahojen kanssa ja minä olen pikkuisen siivoillut paikkoja. Huomenna ehkä jopa päästään ulos! 

Mukavaa viikonlopun jatkoa! :)
SHARE:

perjantai 16. elokuuta 2013

Pientä suolaista ja voimasuklaata

Niistä on näiden tyttöjen perjantai tehty. Mies viettää "pikkujouluja" työporukan kanssa, joten me tytöt laitettiin elämä risaseksi! Haettiin kukkia ja herkkuja ja mutjuiltiin sohvalla. Ainoa virhe tässä muuten niin leppoisassa illassa oli perjantain kauppareissu. Huoh sitä pyörimistä ja hyörimistä, kun ei ole tehnyt listaa eikä paremmin miettinyt millä herkuteltaisiin illalla. Onneksi kukkien valinta oli suhteellisen helppoa! :) Skanssissa on Kauppilan kukkakauppa, jossa on kiva valikoima leikkoja. Halusin jotain yksinkertaista puolimetriä korkeaan lieriömaljakkoon, joten valitsin suurikukkaiset krysanteemit ja vähän vihreää. Aiempien kokemusten perusteella krysanteemit kestävät freesin näköisinä helposti yli viikon!


E oli pyytänyt jo monena päivänä, että tehtäisiin voimasuklaata (raakasuklaata). Raskausaikana raakasuklaa on jostain syystä saanut minut todella huonovointiseksi, mutta muille se maistuu. (Kolmena maistelukertana minulle on tullut todella huono olo juuri raakasuklaan syömisen jälkeen, mutta en tietenkään voi olla varma sen johtuvan suklaasta.)


Teimmekin pienen satsin voimasuklaata pikaisesti (siinä ei kestä kuin puoli tuntia). E on aivan hulluna kaakaovoihin ja kookosöljyyn ja haluaisi koko ajan maistella. Minä en voi kuvitellakaan syöväni niitä pelkältään... Haastavinta suklaan tekemisessä onkin ehkä se, että saa pidettyä lapsen sörkkimästä jatkuvasti lusikkaansa liemeen. Suklaiden hyytyessä pakkasessa herkuttelimme sohvalla lastenohjelmien ääressä.


Kun ei jaksa nähdä vaivaa, mutta haluaa herkutella, sopii meille pikkusuolaiset sekalaisilla päällisillä. E jo malttamattomana viuhtoi veitsensä kanssa... Nyt nautin hiljaisuudesta - jalat pöydällä ja Ben & Jerry's pehmiämässä. Kohta on ähky, mutta hei olen kyllä viikolla vältellyt herkkuja! :)

Leppoisaa perjantaita!

SHARE:

torstai 15. elokuuta 2013

KÄÄK! Ikea paper shop on täällä!

No nyt se vihdoin on tulossa Suomeenkin. Ensimmäisen kerran luin Ikean Paper shopista Esmeraldan blogista ja ajattelin, että varmaan menee vuosi, ennen kuin se tulee Suomeen... Emme asukaan missään takapajulassa!

Tänään julkaistun tiedotteen mukaan Ikea Paper shopit avataan Suomen IKEA-myymälöihin elokuussa, Tampereelle syyskuussa. Onko joku käynyt Paper Shopissa jo? Tiedotteen mukaan tuotteita on tarjolla 5.8. alkaen. Taisin käydä Ikeassa juuri ennen tuota, enkä nähnyt merkkejäkään Paper shopista.

Tiedotteessa IKEA kuvailee näitä Paper shopeja karkkikauppamaisiksi keitaiksi ja tosiaan kuvista tulee sellainen olo, että voisin sukeltaa tuonne värikylpyyn. Omaa silmää miellyttävät tosin enemmän neutraalin sävyiset materiaalit, mutta onhan tuota värien ilotulitusta kiva katsella muualla kuin omassa kodissa.

Kuva
Kuva


Kuva

Kuva

Kuva
Erityisesti kolmen alimman kuvan tuotteet ovat sellaisia, joita täytyy käydä hypistelemässä... Eivät nuo mitään täydellisiä ole, mutta muutama ihan nätti juttu sieltä löytyy. Noissa seteissä minua ärsyttää se, että miksi aina täytyy laittaa joku kamala joukkoon, esimerkiksi tuo Love-teippi. 

Mitäs te tykkäätte Ikean uudesta aluevaltauksesta? Ajatelkaas mitä sieltä voi olla joulun alla tiedossa..!


SHARE:

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Laventelihuumaa

Laventelien tuoksua en voi vastustaa. Ihastelen ja tuoksuttelen niitä usein puutarhamyymälöissä, mutta valitettavan usein ne ovat kovin huonon näköisiä. Poikkesin töiden jälkeen Plantagenissa etsimässä etuterassille jotain uutta kaikkensa antaneiden hortensioiden tilalle. Ja siellä ne minua odottivat - jättimäiset laventelit! Hyväkuntoiset, suuret ja uskomattomat edulliset (5,90 €)!


Jotain (mielellään harmaata) näin niiden tarvitsevan ruukkuihin seuraksi, koska ruukut ovat melko isot. Hopealanka näytti silmääni liian syksyiseltä, joten laitetaan niitä sitten oikeiden syyskukkien kanssa. Mutta onneksi hopeaputousta oli vielä jäljellä!


Näitä katselisin vaikka kuinka kauan. Paljonkohan kestää kylmää? Onko joku istuttanut laventeleja maahan ja ovatko ne talven jälkeen puskeneet kevättä vastaanottamaan?


Lopuksi vinkkaan vielä Projekti Verkaranta -blogin Duo-living -arvonnasta! Olin itsekin vieraillut Duo-livingissä hiljattain, voin siis todella suositella tuota pientä sisustusliikettä. Käyhän siis osallistumassa arvontaan ja fiilistelemässä putiikissa, kun Turussa poikkeat!

Nyt, lukemaan viimeiseen tenttiin... Edellisestä tentistä on noin puolitoista vuotta, enkä oikein meinaa enää päästä mukaan tähän touhuun. Kuinka kauan pitäisi varata aikaa, miten pystyy keskittymään jne.? Sitten voikin toivottavasti alkaa suunitella juhlia, hiphei! :)

Mukavaa loppuviikkoa!
SHARE:

maanantai 12. elokuuta 2013

Arki on hyvä

Kyllä on taas omalla tavallaan ihanaa, kun arki on palannut kuvioihin. On ihanaa herätä ja syödä aamiaista kaikki yhtä aikaa. Aika hiljaistahan silloin on, mutta joku hyvä meitä ympäröi.

"Taloudellisesti huonoina aikoina arkikin ahdistaa, mutta silloin saattaa myös hyvinvointihybris hellittää ja voidaan havahtua huomaamaan pienten ilojen merkitys." (Karisto 2010, 247.)

Olen lukenut kesällä Antti Kariston kirjaa Yksi piano vai kymmenen lehmää? - Kirjoituksia arjen ilmiöistä. (No juu, lähinnä olen lukenut hömppää, mutta näiden mielenkiintoisten sosiologisten pohdintojen parissa olen viihtynyt myös.) Hän analysoi mm. arkea ja sen merkitystä kiinnostavasti ja puhuu tämän ajan ilmiöstä, arkielämän estetisoitumisesta - siitä että ihmisten herkkyys arjen yksityiskohdille lisääntyy.


Arki on tasaista, tai valjua, kuten kirjoittaja asiaa kuvaa. Hänestä arjen valjuus on todellinen ongelma, mutta sille ei ole selviä syitä, koska kyse ei ole niinkään siitä, että tarpeet eivät tyydyttyisi. 

"Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmiset saavat suurin piirtein sen, mitä haluavat, mutta se ei sittenkään riitä. Vaikka asiat ovat aika hyvin, elämä tuntuu kulkevan jossain toisaalla. Joutuu kysymään itseltään, että tätäkö tämä vain on, eikö mitään muuta." (Karisto 2010, 244)

Niin, tätäkö tämä vain on? Hiljaista aamiaista, matkaa päiväkodin kautta töihin ja takaisin, ruoanlaittoa ja hengailua kotiympyröissä, iltakuviot ja sama uudelleen. Arkipäivistä yritämme karsia kaiken ylimääräisen, koska yhteinen ilta on lyhyt (vaikka teenkin kuusituntista päivää) ja E on väsynyt päiväkotipäivän jälkeen. Rauhallinen arki sopii toki meillekin - en pidä tasaista arkea itsestäänselvyytenä, mutta toivon että meidän lapsillemme se on oletustila.

Lasten kasvaessa arki täyttyy todennäköisesti enemmän kaikesta touhusta. Olen mm. miettinyt, miten jonakin päivänä arki-illat voivat kulua lasten kuskaamiseen harrastuksiin - päivät kiitävät ohitse vielä nopeammin kuin nyt. Olenko silloin samaa mieltä arjen ihanuudesta?

"Rutiinit ovat toimivan arjen kivijalka, sillä ne vapauttavat psyykkistä energiaa muihin tarkoituksiin. Ne toimivat eräänlaisina lämmittelijöinä konsertissa, jota elämäksi kutsutaan." (Karisto 2010, 242)


Pari vuotta sitten minustakin tuntui, että elämä kulkee jossain toisaalla. Siellä sitkun -maassa. Tiedättekö sen paikan tuolla horisontissa? Muistan havahtuneeni asioiden nurinkurisuuteen, kun huomasin yksi ilta nauttivani siitä, että pystyin lukemaan koko illan lapselle kirjoja vailla stressiä työn tai opintojen deadlineista. Se syksy meni osaltani suorittaessa, mutta onneksi lapsella on hyvä, läsnäoleva isä. Tämän herätyksen jälkeen aloin ottaa enemmän aikaa sohvalla kainalo avoinna lukutoukalle. 

Vaikka arki on kivaa kaikessa tasaisuudessaan ja tavallisuudessaan, on tämä arkielämän estetisoitumisen trendi mielestäni aika tervetullut. Minussa asioiden estetisointi vapauttaa positiivista energiaa. Siksi on mukava kuvata smoothie sävyyn sopivan viikonloppukimpun gerberan kanssa. Vadelmia, maustamatonta jugurttia ja vähän hunajaa - sain paremman startin päivälle kuin perus arkiaamiaisellani kahvilla ja ruisleivällä. Ja jäi vielä toinen lasillinen ilahduttamaan välipalannälkäisiä kotiintulijoita!

Lempeää arkista viikkoa! :)

P.S. Mitä sinun arkeesi kuuluu ja miltä se maistuu? 
SHARE:

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Sunnuntaipuuhia

Viikon leppoisinta päivää on vietetty lähinnä kotinurkissa. E heräsi jo kukonlaulun aikaan, joten aamun ensimmäiset tunnit kuluivat mukavasti kahvia siemaillen ja Pinterestiä selaillen (yritän hakea inspiraatiota raskauspukeutumiseen...). Parin tunnin löhöilyn jälkeen tuli tarve päästä liikkeelle, niinpä kävin pienen juoksulenkin aamuauringossa. Voi kun ehtisin (lue: viitsisin) käydä arkiaamuisinkin lenkillä!


Päivän puuhiin ei kuulunut juuri kummempaa kuin puiden tekoa ja autojen siivoamista, minkä vuoksi postausta kuvittavat visuaalisesti viehättävämmät hortensian kukinnot. Polttopuiden tuoksu - miten odotankin jo takanpolttelua! Pihan siivouksen yhteydessä heitin terassihortensian menemään. Se oli jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta ai miten ihanasti se on vaihtanut väriä vihertävämpään. Hortensia on siis ollut valkoinen, mutta ilmeisesti vaihtanut syysväriin (yritin välttää syksy-sanan käyttöä, mutta tuota väritystä en osannut muuten kuvailla). 


Pitkien päikkäreiden jälkeen kävimme Kupittaan puistossa Musapiknikillä. Siellä oli ihana tunnelma ja paljon väkeä. Jos neiti ei olisi koisannut neljättä tuntia päiväunia, niin Musapiknikillä olisi ollut mukava viettää päivää pidempäänkin. Aivan ihanaa, että tuollaisia kokoperheen ilmaistapahtumia järjestetään! Turun Kupittaalla oleva Seikkailupuisto ympäristöineen on kaiken kaikkiaan ihana touhukeidas. Kesän loppupuolella Lasten liikunnan ihmemaakin avaa taas varmaan ovensa sunnuntai-iltaisin ja tarjoaa liikuntavälineet lasten vapaaseen käyttöön. Viime vuoden aikana meidän tuli käytyä siellä tosi harvoin, koska sunnuntai oli viikkomme ainoa yhteinen vapaapäivä ja koti veti puoleensa enemmän. 

Ihanaa alkavaa viikkoa! Tämä päivä taas muistutti, että onneksi on kesää vielä jäljellä! :)
SHARE:

lauantai 10. elokuuta 2013

Inspiroitunut

Kävimme pikaisesti lauantaitorilla katsastamassa satotarjontaa. Satosaalis jäi aika köyhäksi, mutta Turun torin vierustalla on muutakin mielenkiintoista. Kävelymatkamme varrelle osuivat pieni sisustusliike duo-living ja askarteluliike Presento, jotka molemmat ovat kovin inspiroivia paikkoja. Presentossa on aina vaarana hullaantua totaalisesti, joten sinne on hyvä mennä lapsen kanssa (joutuu lähtemään suht nopeasti pois, koska on liikaa hipelöitävää käden ulottuvilla). :) Duo-livingistä olisi löytynyt kaikenlaista ihanaa. Vaihdoin juuri sohvanpäällisen harmaaksi, joten uudet tyynynpäälliset ovat hakusessa. Nuo kollaasin alimmaisen kuvan TineK:n tyynynpäälliset jäivät pohdintaan. Mietin, onko liian pliisua laittaa harmaalle sohvalle harmaaraidallinen tyyny. Jotenkin se kaipaisi vähän enemmän ryhtiä ja kontrastia, vai mitä?




Koska olen heikkona tekstiileihin, en voinut vastustaa mustavalkoraidallista napakkaa Bruka Designin keittiöpyyhettä. Hypistelin myös Bloomingvillen keittiöpyyhkeitä, mutta tämä lähti mukaan, koska harvoin löytyy näin napakoita pyyhkeitä - toivottavasti säilyttää jämäkkyyttään pesuista huolimatta.


Presentosta haen yleensä paperiaskartelutarvikkeita, vaikka sieltä löytyy tarvikkeita paljon muuhunkin. En ole himoaskartelija, eikä minulla ole luovien ihmisten mielikuvitusta, mutta Presentossa minäkin saan jonkinlaisen inspiraatiopuuskan aina! Olen askarrellut E:lle valokuvakirjaa (pienet paineet koota pikkukakkosellekin vastaava), jonka äärellä saan toteuttaa ajoittaista näpertelyvimmaa sekä purkaa orastavaa luovuutta rauhassa. Päiväuniaika on juuri sopiva kaikkien tarvikkeiden levittämiseen ja parin sivun toteuttamiseen.

Nyt siis näpertelemään! Inspiroivaa viikonloppua itse kullekin! :)
SHARE:

perjantai 9. elokuuta 2013

Perjantain pikaisemmat pizzat

Ensimmäinen lomanjälkeinen työviikko onnellisesti ohi, ja suunnitelmissa on luonnollisesti löysäilyperjantai. Sateinen ilma houkuttaa käpertymään nojatuoliin viltin alle mahdollisimman pian, mutta mitä sitä herkuteltaisiin? Kun tajusin, että valmiita tortillalättyjähän voi käyttää pizzapohjina, oli päätös pizzaperjantaista sinetöity. Valmiit tomaattimurskat ovat kuitenkin usein aika mauttomia, joten laitoin tomaattikastikkeen porisemaan kauppakassien purun ja pikkusiivoilun ajaksi.


Tomaattikastikkeen tein summamutikassa jälleen kerran, ja sitä tuli vähän liikaa kuuteen tortillapohjan kokoiseen pizzaan. Ohjeen voi siis vaikkapa puolittaa, tai tölkittää lopun kastikkeen myöhempää käyttöä varten. Säilyvyydestä en uskalla luvata mitään, kun en ole alan ammattilainen, mutta haju- ja makuaistin varaisesti arvioituna tomaattikastike on säilynyt usein parikin viikkoa jääkaapissa.

Tomaattikastike pizzaan

oliiviöljyä
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
6 tomaattia
1 rkl balsamicoa
1 tl basilikaa
1/2 tl paprikajauhetta
1/4 tl herbamarea/suolaa
mustapippuria

Paloittele sipuli ja valkosipulit, kuullota oliiviöljyssä. Lisää kasariin tomaattilohkot, anna porista 10-15 minuuttia ja soseuta sauvasekoittimella. Mausta kastike mielesi tai ohjeen mukaan! :) 


Pikkupizzoissa parasta on se, että kun tekee mieli vähän kaikkea, niin voi täyttää joka pizzan eri combolla. :) Muutama vuosi sitten Roomassa söin aivan kamalaa munakoisopizzaa, minkä vuoksi minulla oli aika isot ennakkoluulot munakoisoa kohtaan. Onneksi löysin sen uudelleen viime syksynä! Sopii pizzaankin ohuina siivuina ja itketettynä.

Ellos mainosti puolittaneensa ale-hinnat (tekstiviesti-tarjous, alekoodi 285505) viikonlopun ajaksi. Täytyy varmaan mennä tutkimaan, mitä on jäljellä. Katselin yhtä Espritin mekkoa aiemmin, mutta siitä oli koot mennyt jo ihan -30 % -alennuksellakin. Ehtona oli viiden tuotteen tilaus, joten saa nähdä tuleeko alekoodi hyödynnettyä... Olen muutenkin vähän huono nettishoppailija, kun en jaksa selailla kovin kauaa.

Sellaista perjantai-iltaa tänne, entä sinulle? :)
SHARE:

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Turun paras brunssi?

Olin kuullut paljon hehkutusta Aula Cafén (Aboa Vetus & Ars Nova -museon yhteydessä) brunssista, mutta vasta aurinkoinen lauantai (eikä lounastarpeita jääkaapissa) sai meidät lähtemään vihdoin tutustumaan Aulan jazzbrunssiin. Minulle brunssipöydissä tärkeintä on kylmien ruokien tarjonta ja Aulan brunssissa niihin oli selvästi panostettu. Minä sain vatsani ja makuhermoni täysin kylläisiksi kylmistä ruoista ja jälkkäristä, joten lämpimiä ruokia ja leipäpuolta en oikein pysty analysoimaan. Miehen mukaan lämpimät olivat oikein hyviä, erityisesti murea possunliha sai kehuja. Kamerakännykällä napsitut kuvat vajaista tarjoiluastioista eivät tee oikeutta milleen tarjonnalle, mutta laitan nämä kuitenkin näkyville, koska ainakin itseäni kiinnostaa nähdä brunssikuvia. Tarjonta varmasti vaihtelee.

Kuvissa noin 2/3 kylmien ruokien pöydästä.

Tarjolla kylmissä oli mm.:
vihersalaatti
caesarsalaatti
sillisalaatti
waldorfinsalaatti
perunasalaatti
broilersalaatti
äyriäisiä
silakkapihvejä!
viininlehtikääryleitä
juustoja
kirsikkatomaattia
marinoitua punasipulia
salaattijuustokuutioita
oliiveja

Lämpiminä ruokina oli munakasta, kahdenlaista makkaraa (ilmeisesti ainakin bratwurstia), bbq-maustettua mureaa possua, perunoita ja karjalanpiirakoita.

Leipäpuolella oli ehkä kolmea-neljää leipää sekä croissantteja. En muista tarkkaan, koska en itse jaksanut syödä leipiä päällisineen lainkaan. Levitteenä myös mietoa hummusta!


Jälkkäripöydässä oli ihania herkkuja! En yleensä nauti makeista herkuista, enkä jätä niille varsinaisesti tilaa, mutta tällä kertaa olisi kannattanut jättää enemmän. Päärynäpaistos mansikoineen, marenkeineen ja vaniljakastikkeineen oli taivaallista! Mousset eivät yleensä kiinnosta minua, mutta nähtyäni miten mies ja lapsi yrittivät sitä sivistyneesti ahmia, oli minunkin pakko maistaa. Ja ihanaahan se oli - minttuista, raikasta, kuitenkin myös kuohkeaa ja täyteläistä. Lapsi nautti letuista ja hedelmät olivat mukavaa loppunapsittavaa.


Kuva brunssiasusta, joka on otettu sen jälkeen, kun olin syönyt vatsani entistä pinkeämmäksi. Tässäkin kohtaa olisi voinut olla paikallaan ennen ja jälkeen -kuvat? Raskausviikkoja on suunnilleen 18, joten myös herkuttelulla on osuutta pallon kokoon. :)

Hyvän musiikin, kepeän tunnelman ja aurinkoisen lauantaipäivän osuutta brunssin jättämiin fiiliksiin ei sovi vähätellä, mutta silti uskallan kehua Aula Cafén brunssi tällä hetkellä Turun parhaaksi. Logomon brunssi oli edellinen suosikkini (Aulassa on mielestäni runsaammin ja parempia kylmiä ruokia), Blankon brunssi aiemmin hyvä ja Fontanan brunssi kalpenee näiden rinnalla.

Hei turkulaiset tai täällä vierailleet: mitä muita brunsseja suosittelette ja mitä mieltä olette Aulan brunssista?

SHARE:
© Tohkeissaan. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig